Mikä on minun suunnitelmani säästämiseen?

Suunnitelmassa otetaan huomioon säästäjän tavoitteet, riskinottohalukkuus ja tuotto-odotukset. Valittava säästökohde riippuu säästämisen tavoitteista. Jos säästät vuoden päässä siintävää lomamatkaa varten, voi olla fiksumpaa laittaa rahaa sivuun tilille. Jos taas haaveissa on asunto, joka on tarkoitus ostaa viiden vuoden päästä, kannattaa rahoille pyrkiä hankkimaan tuottoa esimerkiksi rahastosijoittamisella. Yksi asia on kuitenkin varmaa: oli säästämistavoite mikä tahansa, suunnitelma kannattaa tehdä aina!

Miten voin tehdä oman säästämisen suunnitelmani?

Haluamme tarjota sinulle varallisuuden neuvontaa niin tänään kuin huomenna. Oli elämäntilanteesi tai varallisuusasemasi mikä tahansa, meillä on ratkaisut niin vaurastumisen aloittamiseen kuin jo suureksi kasvaneen omaisuuden varallisuudenhoitoon.

Voit myös itse valita säästämisen keinosi

Tilisäästäminen

Säästämiseen on monia eri tapoja, joista tilisäästäminen on monelle tutuinta. Tilisäästäminen on fiksua, tällöin voidaan puhua myös niin sanotusta varakassasta. Nordean suositus varakassan kooksi on noin kahden – kolmen kuukauden nettotuloja vastaava summa.

Laiskan rahan osalta, eli rahan joka ylittää varakassan koon ja joka on mahdollista sijoittaa pidemmällä aikavälillä, voi olla hyvä lähteä miettimään muita sijoittamisen muotoja, esimerkiksi tilisäästämistä. Kuten säästämisen suunnitelmassa, omat säästötavoitteesi vaikuttavat siihen, millaiselle tilille säästät. 

• Säästämisen tileiltä saat säästöille käyttötiliä hieman parempaa korkoa ja voit nostaa varat milloin tahansa. 
• Määräaikaistili taas avataan tietylle ajanjaksolle, esimerkiksi viideksi vuodeksi, ja varat ovat sidottuna tilillä sen aikaa. Määräaikaistilin varoille maksetaan kiinteä korko. 
• ASP-tilille säästetään ensiasuntoa varten vähintään kahden vuoden ajan. Sen etuna on käyttötiliä parempi korko sekä ensiasunnon oston yhteydessä maksettava lisäkorko. 

Rahastosäästäminen

Onko säästämisen suunnitelmasi pidemmälle ajalle ja tuottotavoitteesi tilin korkoa korkeampi? Tuntuuko markkinoiden ja sijoitusten seuraaminen kuitenkin liian vaivalloiselta ja aikaa vievältä? Sijoitusrahastojen avulla voit säästää valmiiksi hajautettuun rahastoon, josta salkunhoitaja huolehtii säästäjän puolesta. Rahastoista voi valita omaan riskinottohalukkuuteen ja säästöaikaan sopivan vaihtoehdon. Rahastot sijoittavat hyvin monella eri tavalla ja eri kohteisiin. Lisäksi sijoittaja voi valita joko tuotto- tai kasvu-osuuksien ostamisen välillä.

On myös hyvä ymmärtää ero aktiivisesti hoidetun ja passiivisen rahaston välillä. Passiivisesti hoidetut rahastot pyrkivät pitämään koostumuksensa mahdollisimman lähellä vertailuindeksiään, minkä vuoksi niitä kutsutaan joskus myös indeksirahastoiksi. 

Passiivinen rahasto käy kauppaa vain, kun indeksiä päivitetään – esimerkiksi kaksi tai neljä kertaa vuodessa – vastaamaan tilannetta markkinoilla. Tästä johtuen passiivisen rahaston salkunhoitajan ei tarvitse myöskään tehdä markkina-analyysiä tai käyttää näkemystään. Tämän vuoksi rahaston kulut ovat alemmat kuin aktiivisesti hoidettujen rahastojen, jotka tavoittelevat osake- ja sektorivalinnoilla korkeampaa tuottoa kuin mitä markkinoilta keskimäärin saa.

Rahastot voidaan jaotella sijoituskohteiden valinnan perusteella:

• osakerahastoihin 
• yhdistelmärahastoihin 
• pitkän koron rahastoihin
• lyhyen koron rahastoihin 

Säännöllinen rahastosäästäminen on fiksu ja joustava tapa kartuttaa säästöjä omaan elämäntilanteeseen sopivassa tahdissa.

Osakesäästäminen

Suora osakesijoittaminen on teknisesti helppoa; sinun tarvitsee vain avata arvo-osuustili ja kaupankäyntipalvelu, jonka jälkeen voit alkaa käydä osakekauppaa Nordean verkkopalveluissa. Sen sijaan oikeiden osakevalintojen tekeminen vaatii enemmän perehtymistä markkinoihin ja yritysten tunnuslukuihin.

Keskeisintä riskien hallinnassa on kuitenkin hajauttaminen. Järkevä hajauttaminen on sijoittajalle jopa olennaisempaa, kuin esimerkiksi markkinoiden aktiivinen seuranta tai yhtiökohtainen tuntemus. Kun hajautus on hyvin tehty, sijoitussalkun arvo kehittyy tasaisemmin. Hyvin hajautetun salkun arvo ei romahda, vaikka yhdellä osakkeella menee huonosti.

Sijoituksia voidaan hajauttaa maantieteellisesti, toimialakohtaisesti ja ajallisesti sekä eri omaisuuslajien välillä. Hajauttaessasi pienennät riskiä ostamalla useiden eri yhtiöiden osakkeita eri toimialoilta ja eri maista ja maanosista. Ajallinen hajauttaminen toteutuu, kun ostat esimerkiksi osakkeita säännöllisesti pitkällä tähtäimellä. Näin tulet tehneeksi sijoituksia niin lasku- kuin nousuaikoina.

Vakuutussäästäminen

Nimestään huolimatta vakuutussäästäminen ei ole perinteistä vakuuttamista, vaan se on pitkäaikainen säästämisen ja sijoittamisen muoto, jonka avulla on mahdollista säästää tavoitteellisesti tulevaisuutta varten.

Vakuutussäästämisessä säästöt sijoitetaan eri sijoituskohteisiin, kuten rahastoihin ja sijoituskoreihin, ja vakuutuksesta saatava tuotto riippuu sijoituskohteiden arvonkehityksestä.

Tässä säästämisen muodossa etuna esimerkiksi suoraan rahastosäästämiseen on se, että vakuutussäästämisessä sopimuksen sisälle on mahdollista valita useita erilaisia sijoituskohteita. Sijoituskohteiden vaihdon yhteydessä ei mahdollista tuottoa veroteta eikä vaihtoja tarvitse ilmoittaa verotuksessa, vaan tuottoa verotetaan vasta sitä nostaessasi tai kun sopimus erääntyy.

Vakuutussäästäminen sopii pitkäaikaiseen säästämiseen, kuten eläkesäästämisen muodoksi. Varallisuuden kasvattamisen lisäksi vakuutussäästäminen tarjoaa myös mahdollisuuden siirtää varallisuutta lähiomaisille joustavasti.