Mikä on sinun suunnitelmasi säästämiseen?

Näin ryhdyt järkeväksi säästäjäksi ja voit saavuttaa tavoitteesi

Rahani makaavat tilillä, mutta haluan sijoittaa tuottavammin, mitä teen? Miten ryhdyn järkeväksi säästäjäksi? Mikä on sinun suunnitelmasi ja mitä se sisältää? Sijoitustuotejohtaja Tanja Eronen antaa vinkkejä säästämisen suunnitelman tekemiseen.

Järkeväksi säästäjäksi ryhtyminen ei vaadi ihmeitä, sillä Erosen mukaan siihen riittää se, että muistetaan aloittaa säästäminen. On tärkeää, että sijoittaminen on ajallisesti hajautettua. Säästämisen voi aloittaa vaikka kuukausisäästämisestä tai jos on saanut isomman kertasumman, niin sijoittamalla sen. Mutta ennen kun lähtee liikkeelle, kannattaa rakentaa oma suunnitelma sijoittamiseen tai säästämiseen. 

Alkuun Noran kanssa

Omasta suunnitelmasta voi keskustella sijoitusasiantuntijan kanssa ja sen voi tehdä helposti itse verkkopankissa Noran eli digitaalisen sijoitusneuvojan kautta. Nora kartoittaa ensin kysymyksillä, mikä säästämisen tai sijoittamisen tapa voisi sopia juuri sinulle. Millaista tuottoa haluat, millaista riskiä siedät ja millainen oma taloustilanteesi on? Vastaustesi perusteella Nora antaa juuri sinulle sopivan sijoitusehdotuksen ja sijoitussuunnitelman. Suunnitelmassa näkyy, paljonko juuri sinulle sopivalla tuottotavoitteella ja riskinottokyvyllä kannattaa laittaa osakkeisiin, korkoihin ja muihin sijoituksiin. Nora on tarkoitettu sijoittajille, jotka haluavat helpon ratkaisun. 

Aika on rahaa

Sijoittamisen kestoon liittyy riskin käsite. Turvallisempaa sijoittamista voi helposti tehdä muutaman vuoden aikahorisontilla. Jos haluaa enemmän tuottoa, Erosen mukaan sijoitusajan pitäisi olla selvästi yli kuusi vuotta. 

Mikäli tilillä on rahaa ja pitäisi ryhtyä säästämään, sen voi tehdä monen eri kanavan kautta. 

– Jos on tottunut digitaalisten palveluiden käyttäjä, voit hyvin aloittaa itse. Nora löytyy esimerkiksi Nordean verkkopankista Säästä ja sijoita -osiosta. Sen voi klikata huoletta auki ja testata. Siellä voi käydä tutustumassa monta kertaa, jos tuntuu, ettei halua heti ryhtyä sijoittamaan. Jos taas tuntuu siltä, että haluaa keskustella säästämisestä jonkun kanssa, niin verkkopankista voi varata ajan sijoitusneuvojalle tai sitten voi soittaa meidän asiakaspalveluumme ja varata ajan sitä kautta. Eli kohtuullisen helposti pääsee kyllä alkuun, Eronen kannustaa.

Tilisäästäminen

Säästämiseen on monia eri tapoja, joista tilisäästäminen on monelle tutuinta. Tavalliselle käyttötilille kannattaa säästää omaa varakassaa. Nordean suositus varakassan kooksi on noin kahden – kolmen kuukauden nettotuloja vastaava summa.  

• Säästämisen tileiltä saat säästöille käyttötiliä hieman parempaa korkoa ja voit nostaa varat milloin tahansa. Tutustu säästämisen tileihin.
• Määräaikaistili taas avataan tietylle ajanjaksolle, esimerkiksi viideksi vuodeksi, ja varat ovat sidottuna tilillä sen aikaa. Määräaikaistilin varoille maksetaan kiinteä korko. 
• ASP-tili on tili, jolle säästetään ensiasuntoa varten vähintään kahden vuoden ajan. Sen etuna on käyttötiliä parempi korko sekä ensiasunnon oston yhteydessä maksettava lisäkorko. 

Rahastosäästäminen

Onko säästämisen suunnitelmasi pikälle ajalle ja tuottotavoitteesi tilin korkoa korkeampi? Tuntuuko markkinoiden ja sijoitusten seuraaminen vaivalloiselta ja aikaa vievältä? Sijoitusrahastojen avulla voit säästää valmiiksi hajautettuun rahastoon, josta salkunhoitaja huolehtii säästäjän puolesta. Voi valita omaan riskinottohalukkuuteen ja säästöaikaan sopivan vaihtoehdon. Rahastot sijoittavat hyvin monella eri tavalla ja eri kohteisiin. Lisäksi sijoittaja voi valita joko tuotto- tai kasvu-osuuksien välillä.

On myös hyvä ymmärtää ero aktiivisesti hoidetun ja passiivisen rahaston välillä. Passiivisesti hoidetut rahastot pyrkivät pitämään koostumuksensa mahdollisimman lähellä vertailuindeksiään, minkä vuoksi niitä kutsutaan joskus myös indeksirahastoiksi. 

Passiivinen rahasto käy kauppaa vain, kun indeksiä päivitetään vastaamaan tilannetta markkinoilla,  esimerkiksi kaksi tai neljä kertaa vuodessa. Siten passiivisen rahaston salkunhoitajan ei tarvitse tehdä markkina-analyysiä tai käyttää näkemystään. Tämän vuoksi rahaston kulut ovat alemmat kuin aktiivisesti hoidettujen rahastojen, jotka tavoittelevat osake- ja sektorivalinnoilla korkeampaa tuottoa kuin mitä markkinoilta keskimäärin saa.

Lue lisää rahastotyypeistä alla:

• Osakerahastot 
• Yhdistelmärahastot
• Pitkän koron rahastot
• Lyhyen koron rahastot
• Passiiviset rahastot

Säännöllinen rahastosäästäminen on fiksu ja joustava tapa kartuttaa säästöjä omaan elämäntilanteeseen sopivassa tahdissa.

Osakesäästäminen

Suora osakesijoittaminen on teknisesti helppoa: sinun tarvitsee vain avata osakesäästötili tai kaupankäyntipalvelu ja arvo-osuustili, jonka jälkeen voit alkaa käydä osakekauppaa Nordean verkkopalveluissa. Sen sijaan oikeiden osakevalintojen tekeminen vaatii  perehtymistä markkinoihin ja yritysten tunnuslukuihin.

Keskeisintä riskien hallinnassa on hajauttaminen. Järkevä hajauttaminen on sijoittajalle jopa olennaisempaa kuin esimerkiksi markkinoiden aktiivinen seuranta tai yhtiöiden tuntemus. Kun hajautus on hyvin tehty, sijoitussalkun arvo kehittyy tasaisemmin kuin ilman hajautusta. Hyvin hajautetun salkun arvo ei romahda, vaikka yhdellä osakkeella menee huonosti.

Sijoituksia voidaan hajauttaa maantieteellisesti, toimialakohtaisesti ja ajallisesti sekä eri omaisuuslajien välillä. Hajauttaessasi pienennät riskiä ostamalla useiden eri yhtiöiden osakkeita eri toimialoilta ja eri maista ja maanosista. Ajallinen hajauttaminen toteutuu, kun ostat esimerkiksi osakkeita säännöllisesti pitkällä tähtäimellä. Näin tulet tehneeksi sijoituksia niin lasku- kuin nousuaikoina.

Vakuutussäästäminen

Sijoitusvakuutus, säästövakuutus, säästöhenkivakuutus, vakuutuskuori. Tutun kuuloisia termejä, kun puhutaan vakuutussäästämisestä. Nimestään huolimatta vakuutussäästäminen ei ole perinteistä vakuuttamista, vaan pitkäaikaisen säästämisen ja sijoittamisen muoto, joka sopii monenlaiselle säästäjälle ja sijoittajalle.

Tärkeää tietoa rahastosäästämisestä

Näillä sivuilla annetut tiedot on tarkoitettu ainoastaan yleisiksi tuotetiedoiksi. Niitä ei tule pitää sijoitusneuvoina tai -suosituksina. Rahaston tai osakkeen historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta kehityksestä. Rahasto-osuuksien tai osakkeiden arvo voi nousta tai laskea markkinoiden kehityksen mukaan, eikä ole varmaa, että sijoittaja saa takaisin koko sijoitetun pääoman.