Kysy Novalta Avautuu uuteen ikkunaan

Pankkimuseo

Nordean pankkimuseo sijaitsee Yhdyspankin vanhassa pankkitalossa, osoitteessa Aleksanterinkatu 36 B, Helsinki. Rakennus valmistui vuonna 1898. Sen suunnitteli arkkitehti, professori Gustaf Nyström. Rakennuksen julkisivua koristaa kuvanveistäjä Walter Runebergin 11 korkokuvaa. Rakennuksessa toimi pankkikonttori vuoteen 1936 saakka. Kuva: Kasakka Media

Aleksanterinkatu 36 B, Helsinki. Museo sijaitsee rakennuksen holvissa, ei esteetöntä sisäänpääsyä. Rakennuksen ulko-ovi on yleensä lukossa, mutta ovessa on soittokello. Avoimet ovet seuraavan kerran torstaina 1.11.2018 klo 15-17. Opastukset klo 15 ja klo 16 alkaen. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Tervetuloa!

Avoimet ovet kuukauden 1. torstai klo 15-17. Avoinna ryhmille arkisin sopimuksen mukaan. Vierailu on maksuton. Ryhmävaraukset: Kukka-Maaria Nummi, gsm 050 561 9518, moc.aedron@immun.airaam-akkuk.

Perusnäyttely

Museossa on esillä kulttuurihistoriallisesti arvokas, arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarisen suunnittelema, vuonna 1904 käyttöön otettu pankki-interiööri kalusteineen. Näytteillä on osa pankkisalia ja johtajan huone. Tunnelmaa täydentävät eri liikepankeista peräisin olevat pankkityössä käytetyt esineet.

Museon peruskokoelmaan kuuluva historianäyttely kertoo suomalaisesta liikepankkitoiminnasta yli 156 vuoden ajalta, alkaen Suomen Yhdyspankin perustamisesta vuonna 1862. Näyttelyn näkökulmana ovat asiakas ja asiakkaalle tarjolla olevat pankkipalvelut.

Museossa on esillä muistoja jokaisesta Nordean sukupuuhun kuuluvasta 25 liikepankista: osakekirja, pankkikirja, säästölipas tai muu pankissa käytössä ollut esine tai laite. Esillä ovat myös harvinaiset Suomen Yhdyspankin vuosina 1866 ja 1882 liikkeeseen laskemat setelit.

Museon kokoelmiin kuuluu multimediaesitys, joka kuvaa pankkitekniikan kehittymistä sekä Nordean edeltäjäpankkien konttoreita. Vanhoihin pankkimainoksiin on mahdollista tutustua 1960-luvulta alkaen.

Gustaf Nyström pankkiarkkitehtina

Näyttely on esillä pankkimuseossa 9.3.–31.12.2018

Gustaf Nyström (1856–1917) oli sukupolvensa tunnetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia arkkitehteja. Hän vaikutti suunnittelijana ja päättäjänä monipuolisesti Suomen suuriruhtinaskunnan arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun. Itsenäisen Suomen ensimmäiset arkkitehdit olivat hänen kouluttamiaan. 

Nyströmin suunnitelmien laaja kirjo ulottuu arvokkaista valtiollisista rakennuksista liike-elämän, kulttuurin ja asuinrakentamisen alueelle. Hänen päätöihin lukeutuvat Valtionarkisto, Säätytalo sekä Atlas- liike- ja asuinrakennus. 

Vuosisadan vaihteessa Nyströmin arkkitehtitoimisto oli erityisen kiireinen. Myös Yhdyspankin Helsingin pääkonttorin suunnittelu ajoittuu tähän vaiheeseen.

Pankkimuseon näyttely juhlistaa Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitsevan Vanhan pankkitalon 120 vuotista historiaa.

Näyttelyn käsikirjoitus ja suunnittelu: Teppo Jokinen, Kukka-Maaria Nummi

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Pankkipukuja ja pukeutumisohjeita

Siistin ja asianmukaisen yleisilmeen varmistamiseksi pankeissa käytettiin aikoinaan yhtenäisiä työasuja ns. pankkipukua. Liikepankeista pankkipukuja käyttivät pisimpään Yhdyspankki ja STS-pankki. Helsingin Osakepankissa pankkipuku oli käytössä jonkin aikaa ja viimeinen pankkipuku otettiin käyttöön vuonna 1962.

Kansallispankissa koko pankin yhteistä pankkipukua ei käytetty, mutta yksittäiset konttorit saattoivat hankkia yhtenäisiä työasuja. Yleensä pankkipuvut hankittiin vain naisille, mutta toisinaan asuja oli tarjolla myös miehille.

Pankkipuku oli pääasiallinen työasu, mutta sen rinnalla oli sallittua käyttää myös muita tyyliin sopivia asuja ja asusteita. Minihameita ja muutakaan kovin uskaliasta pukeutumista ei katsottu hyvällä.

Vaikka pankkipuvut jäivät pois käytöstä, niin niiden myötä eivät poistuneet vaatimukset asianmukaisesta pukeutumisesta. "Yleisneuvoksi voisi antaa sen, että jollemme ole täysin varmoja asun sopivuudesta työhön, meidän lienee olla viisainta sitä kokeilematta." Niin tämä, kuin monet muutkin 1960-luvun pukeutumisohjeet ovat ajankohtaisia vielä tänä päivänä.

Nordean synty

Suomessa Nordean historia alkaa Suomen ensimmäisen liikepankin, Suomen Yhdyspankin perustamisesta. Senaatti vahvisti pankin toimiluvan 21.5.1862. Pankki aloitti toimintansa saman vuoden heinäkuussa.

SYP_Kuopion_konttori_v1897_218x158[1]

Kuva: Yhdyspankki, Kuopio, 1897.

Nordea Suomen sukupuussa on Yhdyspankin lisäksi kolme muuta päähaaraa: Kansallis-Osake-Pankki, Helsingin Osakepankki ja STS-pankkiAvautuu uuteen ikkunaan.

Nordean sukupuuhun kuuluu Suomessa kaksikymmentäviisi liikepankkia. Osa Nordean historiaa on myös maan ensimmäinen säästöpankki, sillä Turun säästöpankin konttorien seuraajat tulivat Suomen Säästöpankin kaupan yhteydessä Yhdyspankille vuonna 1993. Tätä kautta Nordean vanhin juuri Suomessa ulottuu vuoteen1822.

Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki fuusioituivat vuonna 1995. Pankin nimeksi tuli Merita. Uusi fuusio seurasi pian. Merita yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa, muodostaen yhdessä MeritaNordbanken konsernin vuodesta 1998 alkaen.

MeritaNordbanken 13101997

Kuva: MeritaNordbanken yhdistymissopimuksen allekirjoitus 13.10.1997. Valokuvaaja Ilkka Leino.

Nordea nimi otettiin käyttöön vuoden 2001 lopulla. Tällöin konserniin olivat yhdistyneet myös tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania Bank og Kreditkasse. 

Skandinaviasta Nordean edeltäjäpankkeihin kuuluu joitakin Pohjoismaiden vanhimpia pankkeja, kuten Sparekassen for Kjobenhavn og Omegn (Tanska, 1820), Wermlandsbanken (Ruotsi,1832) ja Christiania Kreditkasse (Norja, 1848).

Suomen Yhdyspankki
Kansallis-Osake-Pankki
Helsingin Osakepankki
Sukupuu
Lisätietoa Nordean historiasta

Museoesineet

Pankkimuseon kokoelma valaisee suomalaisen liikepankkitoiminnan historiaa ja kehitystä 1860-luvulta näihin päiviin. Esinekokoelman kautta saa hyvän käsityksen liikeyrityksissä käytettyjen työvälineiden teknisestä kehityksestä.

Pankkimuseon esineistö koostuu Nordean edeltäjiin fuusioituneiden suomalaisten liikepankkien esineistä. Vanhimmat esineet ovat peräisin pankin perustamisen ajoilta. Esineitä on kaikista edeltäjäpankeista, ja ne ovat eri puolilta Suomea. Osa esineistä on pankin hankkimia työ- ja käyttöesineitä ja osa on pankin saamia liikelahjoja, mutta mukana on myös joitakin museolle lahjoitettuja esineitä.

Kokoelmaa ei systemaattisesti kartuteta. Lahjoituksina otetaan vastaan ainoastaan pankissa käytössä olleita esineitä ja pankin lahjaesineitä, joiden tausta on tiedossa.

Shekin varmenninOdhner snurra
Kuva: Shekin varmennin.Kuva: Odhner, nro 216.

Valokuva-arkisto

Nordean vanhoja valokuvia on skannattu, ja kuvat ovat Suomen Elinkeinoelämän keskusarkiston (ELKA) valokuvarekisterissä. Rekisterissä on Nordean suomalaisten edeltäjäpankkien valokuvia 1800-luvun lopulta 1990-luvulle. Kuvia on noin 8500 kappaletta.

Pääset selaamaan kuvia klikkaamalla oheista ELKA -linkkiäAvautuu uuteen ikkunaan.

Valitse sivuston ylälaidasta HAKU -toiminto, jonka jälkeen saat näkyviin hakuvalikon:

· Kohdassa Vapaateksti kirjoita hakusanaksi pankin nimi esimerkiksi KOP, SYP tai HOP.

· Lisäksi voit tehdä esimerkiksi aikarajauksen kohdassa Ajallinen kattavuus ja/tai paikkakuntaa koskevan rajauksen kohdassa Paikka.

· Valitse Kuva ja paina Haku.

Kysymysmerkkien takana on lisää opasteita hakukannan käyttöön. Rekisterin kuvat ovat selailukuvia. Kuvan käyttöluvan ja parempilaatuisen kuvan voi pyytää ELKA:sta.

Katso myös:

Lisää tietoa Nordean historiasta ja pankkimuseosta löydät nordea.comAvautuu uuteen ikkunaan -sivuston historia-osiosta sekä Nordean pankkimuseon wikipediaAvautuu uuteen ikkunaan-sivulta.

Muita mielenkiintoisia linkkejä: