Näin tunnistat tekoälyhuijaukset ja suojaudut niiltä

Tekoälytyökaluilla ja -sovelluksilla voi nykyään tuottaa tekstiä, kuvia, videoita ja äänitiedostoja. Sitä voi käyttää viattomasti esimerkiksi viihteessä, mutta tekoälyä hyödynnetään yhä useammin myös haitallisiin ja rikollisiin tarkoituksiin.

Rikolliset hyödyntävät tekoälyä huijauksen eri vaiheissa. Esimerkiksi rakkaushuijauksissa alkukontakteja uhrien kanssa voidaan saavuttaa massoittain tekoälybottien avulla. Vasta kun uhri on ensin saatu koukkuun botin avulla, rikollinen voi itse siirtyä keskustelemaan hänen kanssaan.

Huijausten laatu on parempaa

Tekoälyn avulla rikolliset voivat kerätä ja käsitellä suuremman määrän verkosta löydettäviä tietoja. Datan avulla he voivat tehdä uskottavampia ja kohdennetumpia huijauksia ja tietojenkalasteluviestejä.

Teknologia kehittyy nopeasti, ja tekoälyn tuottaman sisällön laatu paranee jatkuvasti. Tämä tekee huijausten tunnistamisesta entistä haastavampaa. Tietojenkalasteluviesteissä suomen kieli on hyvää eikä siinä välttämättä ole kirjoitusvirheitä. Lisäksi kalastelusivuja voi olla haastava erottaa aidoista. 

Siksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten verkossa päätyy eri sivustoille. Esimerkiksi sähköpostilinkkien kanssa kannattaa olla varovainen ja turvallisin tapa navigoitua sivulle on kirjoittaa koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään.

Ääni- ja videomateriaalin tunnistaminen syväväärennökseksi alkaa olla haastavaa. Huijausten levittämisessä rikolliset käyttävät syväväärennösvideoita, joihin on tekaistu julkisuuden henkilöitä erehdyttävästi muistuttavia hahmoja. Tällaiset videot ovat väärennöksiä.

Syväväärennösten rooli huijauksissa todennäköisesti kasvaa. Äänen, kuvan ja videomateriaalin tuottaminen tekoälytyökaluilla on kehittynyt merkittävästi. Erityisesti sijoitushuijauksia markkinoidaan syväväärennösvideoilla, joissa vaikuttaa esiintyvän julkisuuden henkilöitä, sosiaalisen median vaikuttajia tai poliitikkoja.

Tekaistuja videoita ja kuvia hyödynnetään myös rakkaushuijauksissa. Asiantuntijat ennustavat, että syväväärennöksiä tehdään tulevaisuudessa yhä useammin myös tavallisista ihmisistä. Tässä tapauksessa rikollinen esiintyy syväväärennöksen avulla uhrille läheisenä ihmisenä ja pyrkii manipuloimaan häntä tekemään maksuja.

Voiko verkossa luottaa enää omiin silmiin ja korviin, kun tekoälyllä voi tehdä syväväärennösvideon kenestä tahansa silmänräpäyksessä? 

Tekoälyä voidaan onneksi käyttää yhtä lailla huijausten torjuntaan. Nordean petostorjunnan asiantuntijat Lasse Riihimäki ja Sara Helin keskustelevat tekoälystä ja kyberrikoksista F-Securen kyberuhkatiedustelupäällikkö Laura Kankaalan kanssa.

Etkö näe videota? Voit kuunnella Fraudcastin suoraan seuraavilta kanavilta: Spotify, SoundCloud ja YouTube.