Sijoitushuijaus

Suomalaiset menettävät sijoituspetoksiin kymmeniä miljoona euroja vuosittain. Mikä selittää petostyypin alati kasvavan suosion ja miten se kehittyy tulevaisuudessa? Vieraana on kirjailija ja toimittaja Karo Hämäläinen, jonka kanssa keskustelevat Nordean petostorjunnan asiantuntijat Sara Helin ja Annukka Multanen.​

Etkö näe videota? Voit kuunnella Fraudcastin suoraan seuraavilta kanavilta: SpotifyAvautuu uuteen ikkunaan, SoundCloudAvautuu uuteen ikkunaan ja YouTubeAvautuu uuteen ikkunaan.

Sijoitushuijauksessa mainostetaan huikeaa sijoitusmahdollisuutta. Mainoksia jaetaan eri verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Sijoituskohteina voivat olla esimerkiksi osakkeet, rahastot, virtuaalivaluutat tai binäärioptiot. Yhteistä sijoituskohteille on, että niiden tulevaisuudennäkymät kuulostavat jopa liian hyvältä ollakseen totta. Mikäli uhri jättää yhteystietonsa mainoksen kautta, hän saa runsaasti yhteydenottoja, joissa häntä kehotetaan tekemään sijoituksia tuotteeseen.

Usein sijoitushuijaukset alkavat muutaman sadan euron alkumaksulla. Sijoitushuijarit lähettävät uhrilleen säännöllisesti viestejä sijoitusten kehityksestä. Viestien perusteella uhrilta pyydetään lisää varoja sijoitettavaksi hyvin kehittyvään kohteeseen. Todellisuudessa sijoitusta ei ole olemassa, ja uhrin maksamat suoritukset menevät suoraan huijareiden taskuun. 

Sijoitushuijaukset ovat kasvaneet Suomessa voimakkaasti viime vuosien aikana. Kaikista huijaustyypeistä suomalaiset menettävät eniten rahaa sijoitushuijauksiin. Suojaudut sijoitushuijauksilta parhaiten opettelemalla tunnistamaan ne.

Kuten muissakin huijausmuodoissa, sijoitushuijauksessa huijari ottaa yhteyttä uhriin eri kanavia hyödyntäen. Uhri voi saada esimerkiksi viestin sosiaalisessa mediassa, WhatsApp-viestin, tekstiviestin, sähköpostin tai puhelinsoiton. Huijarit voivat myös yhdistellä yhteydenottotapoja luodakseen vakuuttavamman kuvan. 

Suurten pikavoittojen mahdollisuus ja muiden käyttäjien tarinat voivat tehdä palvelun arvioimisesta hankalaa. Jos tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, pysähdy hetkeksi ja pohdi, onko se liian hyvä ollakseen totta. Tarvittaessa keskustele asiasta läheisen kanssa. 

Huijauksen voi tunnistaa seuraavista merkeistä: 

• Huijauksessa luvataan korkeita tuottoja pienillä tai olemattomilla riskeillä. Jos sijoitusmahdollisuus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se harvoin sitä on.
• Sijoitusta markkinoidaan netissä tai sosiaalisessa mediassa ja markkinoinnissa saatetaan käyttää julkisuudesta tuttuja henkilöitä.
• Alkusijoitukseen tarvitaan muutaman sadan euron summa. Heti alussa käyttäjille voidaan luvata oma sijoitusneuvoja tai -tiimi.
• Päätöksentekoon liittyy aikapainetta tai painostamista. Sijoituskohdetta myydään ainoastaan rajatulle joukolle ja huijauksessa käytetään ilmaisuja kuten “vain sinulle” tai “rajoitettu erä”. Huijari yrittää luoda sinulle kiireen tuntua.
• Sijoitusmahdollisuutta tarjotaan puhelimitse tai sähköpostitse. Puhelu, Whatsapp-viesti tai sähköposti tulee ulkomailta ja entuudestaan tuntemattomalta taholta. Asiointi tapahtuu yleensä englanniksi.
• Palveluntarjoajalla ei ole Suomessa vaadittavaa Finanssivalvonnan toimilupaa tai Finanssivalvonnan ilmoittamaa ulkomaista toimilupaa. Luvan voit tarkistaa Finanssivalvonnan rekisteristäAvautuu uuteen ikkunaan.