Pää kylmänä markkinoilla

Viisi kysymystä ja vastausta markkinatilanteesta

Alla Nordea Varainhoidon strategien vastaukset asiakkaidemme yleisimpiin kysymyksiin:

1. Miksi markkinat ovat reagoineet niin voimakkaasti? 

Koronapandemia näkyy voimakkaasti maailmantaloudessa. Talous on taantumassa, kun pandemian pysäyttämiseksi tehdyt toimet ovat saaneet aikaan äkkijarrutuksen. Samaan aikaan osakekurssit elpyvät hurjaa kyytiä. Monet sijoittajat miettivätkin, ovatko markkinat seonneet. 

Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kurssiliikkeet eri teollisuudenalojen ja yhtiöiden välillä ovat erkaantuneet selvästi. Nämä erot ovat taas täysin johdonmukaisia tulosnäkymien muutosten kanssa. Keskuspankkien historiallinen elvytys on mahdollistanut kurssien elpymisen palauttamalla sijoittajien luottamuksen ja sitä kautta estämällä rahoituskriisin syntymisen. Samalla sijoittajille on tehty selväksi, että rahapoliittista tukea tulee lisää, jos sille on tarvetta. Myös hallitukset ovat tehneet parhaansa estääkseen elinkelpoisten yritysten konkursseja, mikä auttaa aikanaan myös tulosten elpymistä ja työpaikkojen palautumista.

2. Miten odotatte markkinatilanteen kehittyvän?

Taloudet ympäri maailman ovat painuneet taantumaan historiallisen nopeasti, kun ihmisten liikkumista on rajoitettu sekä viranomaisten toimesta että omatoimisesti. Ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen talouskasvu on jäämässä historiankirjoihin heikkoudellaan. 

Lisäksi Yhdysvaltain ja Kiinan väliset poliittiset jännitteet ovat saaneet koronasyyttelyn myötä uutta pontta. Kauppasodan uutta käynnistymistä ja jopa uutta kylmää sotaa on väläytelty. Kansainvälisten suhteiden kärjistyminen on riski, joka sijoittajan kannattaa ottaa tosissaan. 

Toisaalta merkkejä paremmasta on näkyvissä. Kiinassa talous on alkanut elpyä, ja Euroopassa ja Yhdysvalloissa ollaan purkamassa rajoituksia, minkä seurauksena myös yritysten luottamusluvut ovat kääntyneet parempaan. Aasian esimerkki on kuitenkin osoittanut myös sen, että talouksien avaamisesta saattaa seurata uusia tartuntakeskittymiä, ja siten talouden rattaita ei saada kertaheitolla takaisin aiempaan kyytiin. 

Markkinoille riittää tässä vaiheessa se, että suunta on oikea. Mahdolliseen toiseen korona-aaltoon on jo varauduttu ensimmäistä paremmin ja uutiset rokotteista ja lääkehoidoista pienentävät pitkään jatkuvan avaamis- ja sulkemiskierteen todennäköisyyttä. 

3. Mitä minun säästäjänä tulee tehdä?

Markkinoiden kehitys on edelleen arvaamatonta. Edelleen paras neuvo säästäjille on sijoitussuunnitelmassa pysyminen ja tarpeettomien myyntien välttäminen. Uusia sijoituksia tehdessään kannattaa punnita myös omaan talouteensa liittyvät riskit tulevien ansioiden menetyksestä. Nykytilanteessa on järkevää pitää yllä hieman tavallista suurempaa puskurirahastoa.

Puskureista yli jäävät säästöt kannattaa kuitenkin sijoittaa. Sijoitusten tekemistä on järkevää hajauttaa ajallisesti, ja salkkua täydentää vähän kerrallaan markkinoiden heikkoja hetkiä hyödyntäen. 

4. Entä jos tulee vielä pahempi kurssiromahdus; eikö nyt kuitenkin kannata lunastaa? 

Vain jos on pikainen tarve saada käteistä, muussa tapauksessa ei. Yleensä kovimmat nousupäivät tulevat markkinapaniikin keskellä, ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta suurin riski on näistä nousupäivistä paitsi jääminen. Sijoittamiseen kuuluu aina riskejä, ja välillä riskit myös toteutuvat. Pidemmällä aikavälillä kurssit kuitenkin kääntyvät nousuun.

5. Kuinka kauan tilanteen odotetaan kestävän? 

Jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä nähtiin kovin tulospudotus finanssikriisin jälkeen. Monessa teollisuusmaassa korona alkoi vaikuttaa vasta maaliskuun puolivälin tienoilla, ja rajoitukset ovat monin paikoin edelleen voimassa. Siten on melko varmaa, että toisen vuosineljänneksen tulokset jäävät vielä selvästi ensimmäistä heikommiksi. Markkinoiden kannalta oleellisempaa on se, että tuloskehitys alkaa elpyä vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Tällä hetkellä analyytikot odottavat tulosten laskevan noin 20 prosenttia tänä vuonna. Sijoittajien kannattaa varautua finanssikriisin kaltaiseen, noin kolmanneksen suuruiseen, tulosten laskuun. Vaikka taantuma on finanssikriisiä syvempi, valtiot ovat ottaneet osan yritysten kuluista suoraan kantaakseen. Näiden tekijöiden kokonaisvaikutus nähdään oikeastaan vasta tulosraporteista.

Loppuvuoden osalta tilanne voi olla paljonkin parempi, mikäli virus saadaan aisoihin ja normaaliin elämän menoon palautuminen tapahtuu ripeästi. Palautumistahdin ennakointi on kuitenkin haastavaa.

+ Mistä säästäjät voivat seurata Nordean kommentteja ja näkemyksiä?

Pankkiasioinnin kannalta olennaisimmat tiedot löydät Ajankohtaista koronan vaikutuksista pankkiasiointiin -sivulta. Lisäksi julkaisemme videoita ja markkinakommentteja tällä sivulla, sekä ja Finanssimaailma-blogissaAvautuu uuteen ikkunaan nordea.com-sivulla. Viestimme ajankohtaisista aiheista myös sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi FacebookissaAvautuu uuteen ikkunaan. Päästrategimme Antti Saaren kommentit löytyvät Twitteristä nimellä @SaariAJAvautuu uuteen ikkunaan.