Kysy chatissa Avautuu uuteen ikkunaan

Mitä seuraavaksi – viekö tekoäly työpaikkamme


 

Mitä voimme odottaa tulevaisuudelta nyt, kun olemme alkaneet käyttää tekoälyä yhä näkyvämmin päivittäisessä elämässämme?

Robotteja on käytetty teollisuudessa jo 1950-luvulta alkaen. IFR:n (International Federation of Robotics) laskelmien mukaan moneen tarkoitukseen käytettäviä robotteja oli 10 000:tta teollisuustyöntekijää kohden 69  vuonna 2015. Euroopassa näin laskettu robottitiheys oli 92, Amerikassa 86 ja Aasiassa vain 57. IFR odottaa teollisuusrobottien määrän kasvavan maailmanlaajuisesti lähes 60 prosenttia 1,6 miljoonasta vuonna 2015 aina 2,6 miljoonaan vuonna 2019. 

 

Tarkoittaako tämä, että meidän pitäisi pelätä robottien vievän työpaikkamme tulevaisuudessa? Tai voisiko robottien keinotekoinen älykkyys tehdä niistä tietoisia ja kääntää ne lopulta meitä – niiden luojia – vastaan.

Useat tunnetut asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa ja siitä, että tekoäly voi tulevaisuudessa osoittautua vihamieliseksi ihmisiä kohtaan, ja kehottaneet ihmiskuntaa varautumaan tähän. Näitä asiantuntijoita ovat muun muassa fyysikko Stephen Hawking, Teslan perustajiin kuuluva Elon Musk ja Bill Gates, joka on toinen Microsoftin perustajista. 

 

Elon Musk lahjoitti 10 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2015 bostonilaisen Future of Life Instituten lisärahoitukseen. Sen tarkoituksena on vähentää ihmiskuntaa uhkaavia ja etenkin pitkälle kehitetyn tekoälyn aiheuttamia eksistentiaalisia riskejä. Riskit ovat todellisia, mutta ne ovat pitkän aikavälin riskejä. 

 

Riskejä pohditaan syvällisemmin Nick Bostromin vuonna 2014 julkaisemassa kirjassa Superintelligence: Paths, Dangers, Strategies. Nick Bostrom on ruotsalainen filosofi, joka toimii professorina Oxfordin yliopistossa. Vasta-argumentteja tarjoaa Ray Kurzweilin kirja How to Create a Mind vuodelta 2012. Kirjassaan Kurzweil väittää, ettei ihmisen ja tekoälyn välille synny konfliktia. Hän uskoo niiden lähentyvän toisiaan ja teknologian parantavan ihmisen älykkyyttä tulevaisuudessa.

 

Huolestuneita lukijoita rauhoittaa myös Stanfordin yliopiston ohjelma One Hundred Year Study on Artificial Intelligence. Se perustuu pitkäaikaiseen tieteen, tekniikan ja tekoälyä hyödyntävien tietojärjestelmien tutkimukseen. Ohjelmassa muodostetaan joka viides vuosi tutkijapaneeli, jonka tehtävänä on arvioida tekoälyn nykytilaa. Paneeli tarkastelee aiempien vuosien kehitystä, arvioi tulevia edistysaskeleita sekä kuvaa näiden teknisiä ja yhteiskunnallisia haasteita ja mahdollisuuksia, jotka voivat liittyä muun muassa etiikkaan, talouteen tai ihmisen kognitiivisten kykyjen kanssa kilpailemaan kykeneviin järjestelmiin.

 

Tavoitteena on tarjota asiantuntemukseen perustuvaa ohjausta, jota voidaan käyttää tekoälyyn liittyvässä tutkimuksessa, järjestelmien kehittämisessä sekä erilaisissa hankkeissa ja periaatteissa. Näin pyritään varmistamaan, että ihmiset ja yhteiskunta hyötyvät laajalti uusista järjestelmistä. 

 

Ohjelma käynnistettiin vuonna 2014 ja ensimmäinen tutkijapaneeli järjestettiin vuoden 2015 syksyllä. Mukana oli 17 tekoälyn asiantuntijaa yliopistoista, kaupallisista laboratorioista, teollisuudesta sekä tekoälystä kiinnostuneita juridiikan, politiikan ja taloustieteen tutkijoita. Paneeli esitteli työnsä tulokset syyskuussa 2016 julkaistussa raportissa Artificial Intelligence and Life in 2030. Raportin keskeinen sanoma on:

 

  • Kun tekoäly keksittiin 1950-luvulla, se oli aluksi lähinnä akateeminen tieteenala. Nykyisin moni laajasti käytössä oleva, tekoälyyn pohjautuva teknologia on päivittäin meidän kaikkien käytössä.
  • Nyt käytettävät tekoälytekniikat on viimeistä piirtoa myöten suunniteltu suorittamaan tiettyä tehtävää. Niiden kehittäminen on vaatinut vuosia kestävää tutkimusta ja tarkkaa, ainutkertaista rakennustyötä.
  • Vastaavia, erityistarkoituksiin suunniteltuja tekoälytekniikoita otetaan todennäköisesti laajaan käyttöön nykyhetkestä vuoteen 2030 saakka. Markkinoille tuodaan esimerkiksi itseohjautuvia autoja; laitteita, jotka tekevät diagnooseja, antavat kohdennettua hoitoa ja huolehtivat vanhusten fyysisestä avustamisesta; teollisuusrobotteja teollisuudenaloille, joilla on vaikeuksia houkutella nuoria työntekijöitä (maatalous, elintarviketeollisuus, varastot ja tehtaat); lennokkeja käyttäviä verkkokaupan jakelupalveluja; itseohjautuvia kuorma-autoja ja robotteja, jotka osaavat kiivetä portaita.
  • Paneeli ei löytänyt mitään aihetta huoleen siitä, että tekoäly voisi uhata ihmiskuntaa, sillä itseään kehittävää tekoälyä, jolla olisi pitkän aikavälin tavoitteet, ei todennäköisesti pystytä kehittämään pitkään aikaan.
  • Tekoäly aiheuttaa vuoteen 2030 saakka muutoksia siinä, miten ihmistyötä lisätään tai korvataan. Tämä luo uusia haasteita taloudelle ja koko yhteiskunnalle. On tärkeää, että tekoälyn tutkijat ja kehittäjät, yhteiskuntatieteilijät ja poliitikot pitävät tasapainon teknisten innovaatioiden ja sellaisten mekanismien välillä, joilla varmistetaan, että tekoälyn yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt jakautuvat laajalti koko yhteiskunnassa.     

Tiesitkö, että:

  • Kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka ovat varoittaneet tekoälyn vihamielisyydestä tulevaisuudessa, ovat muun muassa Stephen Hawking, Elon Musk ja Bill Gates.
  • Monet asiantuntijat eivät usko tekoälyn vihamielisyyteen. Esimerkkeinä Ray Kurzweil ja Stanfordin yliopiston One Hundred Year Study -ohjelman 17-jäseninen tutkijapaneeli.

  • Stanfordin yliopiston tekemässä tutkimuksessa ei löydetty tekoälyn luomia uhkakuvia, sillä itseään kehittävää tekoälyä, jolla olisi pitkän aikavälin tavoitteet, ei todennäköisesti pystytä kehittämään pitkään aikaan.