Kysy chatissa Avautuu uuteen ikkunaan

Mitä on tekoäly?


 

Useimmat meistä ovat törmänneet mediassa paljon esiintyvään termiin ”tekoäly”. Monelle käsite puolestaan saattaa olla tuttu Hollywood-elokuvista.

Elokuvissa ja kirjoissa kuvataan supertietokoneita tai robotteja, jotka tulevat tietoisiksi omasta olemassaolostaan ja muuttuvat vihamielisiksi heidät luoneita ihmisiä kohtaan. Usein kannetaan myös huolta siitä, että koneet, ohjelmistot tai robotit korvaavat ihmiset työmarkkinoilla. Esimerkiksi Ranskan presidentinvaaleissa toukokuussa 2017 sosialistipuolueen ehdokas Benoît Hamon lupasi vaalikampanjassaan ottaa käyttöön erityisen robottiveron. Ajatuksena oli, että jos investoi robottiin, joka tekee ihmisen työn, on jaettava siitä koituvasta tuottavuuden lisäyksestä saatu voitto maksamalla veroa.

Mitä siis on tekoäly? 

Tekoälyn eli koneiden tuottaman älykkyyden tutkimus on tietojenkäsittelytieteen ala, tekoälytiede. Tekoälyllä puolestaan tarkoitetaan mitä tahansa laitetta, joka tarkkailee ympäristöään ja toimii saavuttaakseen tavoitteensa mahdollisimman suurelta osin.

 

Yleisemmin termillä ”tekoäly” tarkoitetaan koneita, jotka käyttävät ihmiselle ominaisia kognitiivisia toimintoja, kuten oppimista ja ongelmanratkaisua. Tekoäly on ajatuksena ja käsitteenä ollut olemassa jo keskiajalla. Tekoälyn tutkimuksen katsotaan kuitenkin alkaneen vuonna 1956, jolloin viisi merkittävää yhdysvaltalaista tutkijaa kokoontui 6–8 viikkoa kestävään aivoriiheen Dartmouth Collegeen.

 

Ensimmäisiä tekoälytekniikan sovelluksia käytettiin haastavilla, erityisen tärkeinä pidetyillä ja suuria investointeja vaativilla aloilla, kuten ilmailualalla ja sotilastehtävissä. Esimerkkejä näistä sovelluksista ovat kaupallisten lentokoneiden autopilottijärjestelmät ja ohjusten ohjausjärjestelmät. Aluksi oltiin hyvin optimistisia ja odotettiin, että ongelmanratkaisuun pystyttäisiin kehittämään ”yleinen” tekoäly. Tämä optimismi osoittautui ennenaikaiseksi.

 

Ensimmäisiä laajamittaisempia tekoälytekniikan läpimurtoja olivat 1980-luvun ”asiantuntijajärjestelmät”. Ne olivat ohjelmistoja, joita käytettiin tukemaan päätöksentekoa/päätöksenteon apuna monimutkaisissa ongelmissa. Ne simuloivat asiantuntijana toimivan ihmisen roolia ja perustuivat ehtolauseisiin. Asiantuntijajärjestelmien ominaisuuksia on sittemmin käytetty monimutkaisemmissa ohjelmistoissa, kuten taulukkolaskennassa ja toiminnanohjausjärjestelmissä.

 

1990-luvun lopulta lähtien tekoälyjärjestelmät ovat hyötyneet tietokoneiden kapasiteetin kasvusta sekä siitä, että IT-suunnittelijat ovat halunneet kehittää tekoälyä tiettyihin, tarkkaan määriteltyihin sovelluksiin. Tämä lisäsi tekoälyn käyttöä esimerkiksi tiedonlouhinnassa, logistiikassa ja lääketieteellisissä diagnooseissa. Tekoäly pärjäsi yhä paremmin tietyillä osa-alueilla. Näyttävä esimerkki tästä on IBM:n Deep Blue -sovellus, joka voitti shakkiottelun silloista maailmanmestaria, Garry Kasparovia vastaan vuonna 1997.

Tiesitkö, että:

  • Ensimmäisiä tekoälysovelluksia käytettiin ilmailualalla (autopilotit) ja sotilastehtävissä (ohjusten ohjausjärjestelmät).
  • Ensimmäisiä merkittäviä kaupallisia tekoälysovelluksia olivat 1980-luvulla markkinoille tuodut asiantuntijajärjestelmät, jotka perustuivat ehtolauseisiin.
  • Nykyisin useimmat meistä käyttävät tekoälyä päivittäin. Entistä kyvykkäämpien tekoälysovellusten kehittäminen on perustunut tietokoneiden laskentatehon kasvuun, entistä parempaan ymmärrykseen ihmisaivojen toiminnasta sekä valtavaan määrään analysointikelpoista Big Dataa, jota saadaan, kun ihmiset ovat yhä enemmän verkossa.