Näin teet asunnosta suoran tai ehdollisen ostotarjouksen

Ostotarjous tarkoittaa ostajan kirjallista ehdotusta myyjälle asunnon ostamisesta tiettyyn hintaan ja tietyillä ehdoilla. 

”Ostotarjouksessa voit vapaamuotoisesti esittää tarjouksen ehdot, ja tarjouksen pitää olla kirjallinen. Nykyisin tarjous tehdään usein välittäjän sovelluksessa”, toteaa Nordean Kiinnitysluottopankin johtaja Jussi Pajala.

Välittäjän avulla tarjouksen antaminen helpottuu, vaikkei mitään vaadittua muotoa tarjouksen tekemiseen olekaan. Hyvin käy esimerkiksi sähköpostilla lähetetty viesti, jossa tarjouksen tiedot ovat.

”Vaikka ostotarjoukselle ei ole sisällön osalta määrämuotoa, pitää se tehdä huolellisesti ja tarkasti, koska se sitoo ostajaa ja myös myyjää, kunhan hän on sen hyväksynyt," kertoo Pajala.

Omakotitaloa ostettaessa tehdään esisopimus, ei siis ostotarjousta. Sen sisältö noudattelee kiinteistökaupan sopimusta, ja se tulee tehdä vakiomuotoiselle lomakkeelle. 

Lue tarkemmin omakotitalon ostosta

Nykyään monet ostotarjoukset tehdään ehdollisena. Usein ehto liittyy oman asunnon myyntiin. 

Ostotarjouksia alettiin enenevissä määrin tehdä ehdollisena koronavuosien loppupuolella, kun korot alkoivat nousta. Epävarmuus oman nykyisen asunnon myynnistä pakotti uuden asunnon etsijää lisäämään ostotarjoukseen ehdon myynnin onnistumisesta.

”Tilanne asuntomarkkinoilla muuttui vuodesta 2022 eteenpäin. Kuka ehtii ostaa -ilmiö kääntyi kuka saa myytyä -ilmiöksi. Vuosina 2023–2024 tarjoukset olivat pääsääntöisesti ehdollisia. Tämä osaltaan pysäytti asuntomarkkinan yhdistettynä korkojen nousuun ja heikkoon luottamukseen omasta ja Suomen taloudesta”, kertoo Pajala.

Asuntomarkkinoilla on nyt tarjolla asuntoja järkevällä hinnalla, ja viimeisen puolen vuoden aikana ostajat ovat lähteneet liikkeelle.

”Pikkuhiljaa on trendissä merkkejä siitä, ettei enää jokaisessa tarjouksessa ole ehtoa oman asunnon myymisestä.”

Yksiselitteistä vastausta siihen, milloin kannattaa tarjota alle myyjän pyynnön ei ole.

Pajala korostaa, että asuntokaupan pitää olla kokonaisuudessaan suunnitelmallinen. "Täytyy ymmärtää niin sanottu mikromarkkina ja myös koko markkina, ja tunnistaa, milloin hinta on linjassa markkinaan nähden."

”Asuntokaupassa tinkiminen on osa kaupankäyntiä. Kuitenkin, jos huomaa, että hinta on asetettu oikealle tasolle, pitää miettiä, kuinka paljon alle pyyntihinnan haluaa tarjota. Esimerkiksi indikaatio myyjän kiireestä on selvä merkki, että kannattaa tarjota alle myyntihinnan."

Alle pyyntihinnan saattaa saada asunnon, joka on ollut pitkään myynnissä tai selkeästi väärin hinnoiteltu. Toisaalta asunto, jolla on paljon kysyntää ja hinta-laatusuhde kohdallaan, voi mennä kaupaksi alkuperäisellä hinnalla, tai lopullinen myyntihinta voi jopa ylittää sen.

Jos myyjä hyväksyy tarjouksesi, vahvistat sen sovitulla käsirahalla, joka enimmillään saa olla neljä prosenttia kauppahinnasta. Käsiraha on lupauksesi ostaa asunto. Toinen vaihtoehto on sopia vakiokorvauksesta.

Jos tarjouksen tekijä peruu kaupan, myyjällä on oikeus pitää käsiraha tai saada sovittu vakiokorvaus. Jos taas myyjä ei haluakaan tehdä kauppaa, myyjän on palautettava saamansa käsiraha. Lisäksi myyjän on käsirahan palauttamisen lisäksi maksettava tarjouksen tekijälle hyvityksenä sovittua käsirahaa vastaava määrä.

Jos on sovittu vakiokorvauksesta, myyjän on maksettava tarjouksen tekijälle sovittu vakiokorvaus.

Ehdoissa on myös voitu sopia, että kaupasta vetäytyvän on korvattava kaupan toiselle osapuolelle tälle aiheutunut todellinen vahinko.

Jos myyjä ei vapauta kohdetta sovitusti, joutuu hän maksamaan ostajalle hyvitystä. Toisaalta ostajan maksun myöhästyminen voi johtaa kaupan purkaantumiseen, jolloin myyjälle jää kaikki siihen mennessä maksettu.