Omakotitalon asumiskustannuksiin voit vaikuttaa itse

Omakotitaloon muuttamiseen voi liittyä monia kysymyksiä – esimerkiksi, miten asumisen kulut eroavat asunto-osakkeeseen verrattuna, sillä omakotitalossa vastaat itse kaikista sen ylläpitoon liittyvistä maksuista.

Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan omakotitalossa on yleensä samat kustannukset kuin kerrostalossa, mutta ne rahoitetaan eri tavalla. Lisäksi omakotitalon käyttökustannukset eivät välttämättä ole neliöitä kohden suuremmat kuin asunto-osakkeessa.

Yleisiä omakotitalon korjaus- ja ylläpitokustannuksia voivat olla esimerkiksi huoltomaalaukset, tienhoitokulut, yksityistien auraukset tai nuohoukset. 

”Joskus omakotitalon kuluissa saattaa päästä halvemmalla kuin asunto-osakkeessa, kun esimerkiksi pienet remontit ja pihatyöt voi tehdä itse”, kertoo Kostiainen.

Omakotitalon ostoa harkitessa kannattaakin miettiä, kuinka paljon olet valmis käyttämään aikaa kotiin ja pihaan liittyviin askareisiin, kuten piha- ja lumitöihin.

Tyypillisiä omakotitalon käyttökustannuksia ovat

  • kiinteistövero sekä tontin mahdollinen vuokra
  • jätemaksut
  • sähkö- ja vesimaksut
  • vakuutusmaksut
  • lämmitys- ja energiakustannukset.

Omakotitalon suurin kuukausittainen kulu on yleensä lämmitys ja muu energiankäyttö, joten talon energialuokkaan on hyvä kiinnittää huomiota.

Lue lisää energialuokista

Omakotitalo on yleensä kiinteistö

Omakotitalon ostossa on melkein aina kyse kiinteistökaupasta. Kiinteistöllä tarkoitetaan yleensä tonttia sekä siinä sijaitsevia rakennuksia. Omakotitalo on useimmiten kiinteistö, vaikka kyse olisi vuokratontista. 

Joissakin tapauksissa omakotitalo voi kuulua myös asunto-osakeyhtiöön, jolloin kyseessä on yleensä erillistalo.

Kiinteistön osto eroaa asunto-osakkeen ostosta esimerkiksi verotuksen ja vastuiden suhteen. Maksat vuosittain kiinteistöveron, joka lasketaan kertomalla kiinteistön arvo kunnan määräämällä kiinteistöveroprosentilla. 

Omakotitalon omistajana vastaat itse, että taloon tehdään tarvittavat remontit ja muut kiinteistön ylläpitoon liittyvät toimet ajallaan.

Kun alat etsimään unelmiesi taloa, kiinnitä huomiota omakotitalon sijaintiin ja alueen hintatasoon. Samalla kannattaa varmistaa, onko omakotitalo omalla vai vuokratontilla tai onko rakennusoikeutta mahdollisesti jäljellä. 

Myös lopputarkastus ja sen dokumentointi on syytä varmistaa erityisesti silloin, jos kyseessä on uudempi omakotitalo.

Muistilista kiinteistön ostoa suunnittelevalle

  1. Teetä talon kuntotarkastus ammattilaisella.
  2. Tutustu kiinteistöön ja käy huolella läpi siihen liittyvät dokumentit.
  3. Laatikaa kiinteistökaupasta esisopimus.
  4. Tee kiinteistökaupat digitaalisesti tai perinteisesti pankin konttorissa.

Talon osto ilman kuntotarkastusta on riski

Talon ikään ja kuntoon on hyvä kiinnittää huomiota, kun harkitset omakotitalon ostamista. Jotta voit välttyä talon kuntoon liittyviltä yllätyksiltä, kannattaa omakotitaloon aina teettää kuntotarkastus.

Kuntotarkastuksen tavoitteena on antaa selkeä kuva omakotitalon kunnosta, sekä käsitys sen korjaustarpeista ja mahdollisista riskeistä. Jos kuntotarkastusta ei ole tehty, se kannattaa teettää aina ammattilaisella ennen ostopäätöksen tekemistä. 

Kostiainen muistuttaa, että ostajan pitää itse miettiä omakotitalon korjaustarvetta eteenpäin. Myyjältä tai välittäjältä kannattaakin kysyä, minkälaisia korjauksia tai perusparannuksia taloon on tehty.

”Jos omakotitalossa sattuu vahinko- tai ongelmatilanne, on kaikki myös silloin omalla vastuulla”, Kostiainen sanoo.

Yksi keino varautua omakotitalon yllättäviin menoihin voi olla esimerkiksi säästötilille kartutettava varakassa.

Lue lisää varakassasta

Tärkeimmät asiakirjat omakotitalon ostossa

Listasimme muutamia tärkeimpiä asiakirjoja, joihin sinun kannattaa tutustua ennen omakotitalon ostamista. Voit pyytää dokumentit välittäjältä tai myyjältä, jos taloa myy yksityishenkilö. Samalla kannattaa tarkistaa, että todistukset ovat mahdollisimman uudet.

  • Lainhuutotodistuksella osoitetaan kiinteistön omistusoikeus, ja voit tarkastaa siitä esimerkiksi kiinteistön perustiedot. Lisäksi näet tiedon muun muassa kiinteistöön myönnetystä lainhuudosta tai mahdollisesti vireillä olevasta lainhuutohakemuksesta. 
  • Rasitustodistuksesta näet Maanmittauslaitoksen vahvistamat kiinnitykset ja kiinteistöön kohdistuvat rasitteet, kuten esimerkiksi tienkäyttöoikeuden.
  • Kiinteistörekisteriotteesta näet kiinteistön ja sen muodostumiseen liittyviä tietoja. Kiinteistörekisterin karttaotteesta selviää puolestaan kiinteistön rajat.

Ostotarjousta kutsutaan kiinteistökaupassa esisopimukseksi

Kiinteistökaupan osapuolia sitoo kiinteistöistä tehtävä esisopimus. Sen sisältö noudattelee kiinteistökaupan sopimusta, ja se tulee tehdä vakiomuotoiselle lomakkeelle.

Esisopimuksessa sovitaan tulevasta kiinteistökaupasta tietyllä hinnalla ja tietyillä ehdoilla; kaupan osapuolet sitoutuvat kauppaan, joka jostakin syystä tehdään myöhemmin.

Sekä myyjä että ostaja allekirjoittavat kiinteistökaupan esisopimuksen ja sopimuksen vahvistaa kaupanvahvistaja. 

Kiinteistön ostaminen eroaa asunto-osakkeen ostosta

Kiinteistökauppa eroaa jonkin verran asunto-osakekaupoista. Esimerkiksi kaupantekotilaisuudessa pankin konttorissa on mukana kaupanvahvistaja, joka vahvistaa kiinteistön luovutuksen.

Kauppojen jälkeen uuden omistajan pitää hakea lainhuutoa eli omistusoikeutensa rekisteröintiä Maanmittauslaitoksen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Lisäksi kauppahinnasta maksettava varainsiirtoveron määrä on kiinteistökaupassa 3 % kauppahinnasta eli korkeampi kuin asunto-osakekaupassa.

Lue lisää kiinteistökaupasta

Sinua saattaisi kiinnostaa myös