Kysy chatissa Avautuu uuteen ikkunaan

ETF- ja indeksirahastot

Kustannustehokkuus on tehnyt passiivisista rahastoista, kuten ETF- ja indeksirahastoista suosittuja sijoituskohteita. Mutta mitä ETF- ja indeksirahastot oikeastaan ovat, kannattaako niihin sijoittaa ja kuinka sijoittamisen voi aloittaa?

Mitä ETF-rahastot ja indeksirahastot ovat?

  • ETF (Exchange Traded Fund) on pörssinoteerattu rahasto, joka tavallisesti seuraa jotakin indeksiä, kuten OMX Helsinki 25:tä tai MSCI World -indeksiä. ETF:illä voi käydä kauppaa pörssin aukioloaikoina samaan tapaan kuin osakkeilla.
  • Indeksirahastot ovat osakerahastoja, jotka seuraavat tiettyä vertailuindeksiä. Vertailuindeksin perusteella rahaston osto- ja myyntitapahtumat määräytyvät automaattisesti. Toisin kuin ETF:iä, indeksirahastoja ei ole listattu pörssiin.

Miten ETF-rahastot ja indeksirahastot toimivat?

Indeksirahastot sekä useimmat ETF-rahastot ovat passiivisia rahastoja, jotka seuraavat tiettyä indeksiä.

Passiivisesti hoidetut rahastot pyrkivät pitämään koostumuksensa mahdollisimman lähellä vertailuindeksiään, minkä vuoksi niitä kutsutaan joskus myös indeksirahastoiksi. Monilla rahastoyhtiöillä on tuotevalikoimassaan passiivisesti hoidettuja indeksirahastoja, mutta yhä useammin passiivisista rahastoista puhuttaessa viitataan niin kutsuttuihin ETF:iin, joiden nimi tulee englanninkielisistä sanoista Exchange Traded Fund, mikä tarkoittaa, että niillä käydään muiden arvopapereiden tapaan kauppaa pörssissä.

Passiivinen rahasto käy kauppaa vain, kun indeksiä päivitetään – esimerkiksi kaksi tai neljä kertaa vuodessa – vastaamaan tilannetta markkinoilla. Tästä johtuen passiivisen rahaston salkunhoitajan ei tarvitse myöskään tehdä markkina-analyysiä tai käyttää näkemystään. Tämän vuoksi rahaston kulut ovat alemmat kuin aktiivisesti hoidettujen rahastojen, jotka tavoittelevat osake- ja sektorivalinnoilla korkeampaa tuottoa kuin mitä markkinoilta keskimäärin saa.

Nimitys on kuitenkin hieman harhaanjohtava, koska jokaisen rahaston hoitamisen taustalla on aktiivista päätöksentekoa. Indeksirahastokin edellyttää näkemyksen ottamista esimerkiksi siitä, millä perusteilla markkinoiden keskimääräistä kehitystä jäljitellään ja miten indeksi varsinaisesti muodostuu.

Passiivisten rahastojen plussat

  • Kustannustehokkuus. Passiivisten rahastojen hallinnointikulut ovat yleensä aktiivisten rahastojen kuluja matalammat.
  • Hyvä hajautus verrattuna suoriin osakesijoituksiin.
  • Sijoittaja pääsee itse vaikuttamaan sijoitustensa omaisuuslaji- ja maajakaumaan. Passiiviset rahastot sopivat sijoittajalle, jolla on osaamista, aikaa ja kiinnostusta hoitaa omia sijoituksiaan. Toisin kuin aktiivisesti hoidetut ”avaimet käteen” -periaatteella toimivat rahastot, passiiviset rahastot vaativat sijoittajalta hieman aikaa ja kiinnostusta hoitaa omia sijoituksia .
  • Ei salkunhoitajariskiä. Salkunhoitaja ei vaikuta sijoituspäätöksiin, sillä rahasto seuraa vertailuindeksiään.

Passiivisten rahastojen miinukset

  • Sijoittaminen vaatii jonkin verran omaa aktiivisuutta, koska sijoittajan tulee itse valita eri rahastot ja päivittää omaa salkkuaan säännöllisesti. Yhdistelmärahastossa sijoittaja saa kaiken helpossa paketissa.
  • Indeksiä ei voi voittaa. Passiivisilta rahastoilta ei voi odottaa kuin markkinoiden keskimääräistä tuottoa, eli indeksituottoa, josta vähennetään rahaston kulut. Tuotto jää siis aina hieman vertailuindeksiä alhaisemmaksi. Aktiivinen rahasto taas pyrkii voittamaan vertailuindeksinsä, jolloin sen tavoitteena on nimenomaan indeksiä korkeampi tuotto.
  • Indeksirahastot ovat passiivisia omistajia, jotka eivät rankaise  yhtiöiden johtoa virheistä ja siten vastuullisuus ei ole rahastoissa erityisen korkea. Aktiivissa rahastoissa vastuullisuuden huomioiminen on tärkeä osa riskienhallintaa, jolla tähdätään parempiin pitkän aikavälin tuottoihin.

Miten aloitan sijoittamisen ETF-rahastoihin tai indeksirahastoihin?

Hyvien sijoituspäätösten takana on sijoitussuunnitelma.

  • ETF- ja indeksirahastoihin sijoittaminen kannattaa aloittaa samalla tavalla, kuin mikä tahansa muukin sijoittaminen. Aluksi on hyvä tehdä sijoitussuunnitelma, eli käydä läpi omat tuottotavoitteet, sijoitusaika ja riskinsietokyky. 
  • Pitkällä aikavälillä kuukausisäästäminen tuo hyvän ajallisen hajautuksen. Voit aloittaa kuukausisäästämisen mobiili- tai verkkopankissa, kun sinulla on tili Nordeassa.
  • Voit myös tarkistaa riskiprofiilisin digitaalisessa sijoitusneuvonnassa Norassa tai varaamalla ajan. Digitaalisen sijoitusneuvoja Noran tarjoamat rahastot ovat edullisia ja koostuvat juuri puolipassivisista Enhance-rahastoista. Nora tarjoaa myös kuukausisäästämistä.

Nordean tarjoamat indeksirahastot

  • Nordean tarjoamasta indeksirahastojen valikoimasta löytyvät esimerkiksi globaali, maailmanlaajuisiin osakkeisiin sijoittava indeksirahasto (Maailma Passiivinen), eurooppalaisiin osakkeisiin sijoittava indeksirahasto (Eurooppa Passiivinen) sekä Suomi-indeksirahasto (Suomi Passiivinen). 
  • Lisäksi Nordea tarjoaa Enhance-rahastoja, joita on tarjolla maailmanlaajuinen, Eurooppa, Yhdysvallat ja kehittyvät markkinat. Enhance-rahastot ovat aktiivisen ja passiivisen rahaston välimaastossa -hinta on edullinen, ja salkunhoitaja tekee aktiivista salkunhoitoa vähemmän valintoja. Enhance-rahastot kuitenkin tavoittelevat viite-indeksin voittamista, toisin kuin täysin passiiviset rahastot.
  • Voit aloittaa rahastosäästämisen jo 10 eurolla. Verkkopankissa tai mobiilipankissa voit tehdä rahastosäästösopimuksen ilman merkintä- tai kaupankäyntipalkkioita ja säästää rahastoihin kuukausittain.
  • Huomioithan, että rahastoissa ostot ja myynnit tapahtuvat aina rahaston päivän päätösarvoon. Jos teet kaupan iltapäivällä niin sanotun cut off- ajan jälkeen, niin silloin kauppa tapahtuu seuraavan päivän päätösarvolla. Nordean rahastojen myynnistä rahat näkyvät tilillä yleisesti 2-3 päivän jälkeen.
  • Lisätietoa rahastoista löydät Rahastot Nyt -palvelusta.

Nordean tarjoamat ETF-rahastot

  • Nordea tarjoaa kaupankäyntipalvelussaan tuhansia erilaisia ETF:iä: korkomarkkinoille, osakemarkkinoille, eri toimialoille ja myös hyödykkeisiin. Lue lisää ETF-liikkeeseenlaskijoista
  • Nordeassa ETF kaupankäynti onnistuu esimerkiksi Nordea Investorilla tai verkkopankissa. 
  • ETF:ien kaupankäynti tapahtuu pörssissä, joten tarvitset ennen aloittamista arvo-osuustilin ja kaupankäyntipalvelun. Voit aloittaa maksuttomalla kaupankäyntipalvelulla ja Nordeassa arvo-osuustili on maksuton, jos käyt kauppaa kerran vuosineljänneksellä.  
  • ETF:ien tyypilliset juoksevat kulut ovat 0,2-0,8%. Lisäksi maksettavaksi tulee pörssikaupankäynnin välityspalkkio, joka pienille summille ovat maksimissaan 1% ja aktiiviselle kaupankävijälle jopa 0,06%. Tutustu hintoihin ja kaupankäyntipalveluun.
  • Pörssissä kauppa tapahtuu ETF:n sen hetkiseen pörssihintaan ja rahaliikenne tapahtuu kahden päivän kuluttua kaupan toteutuksesta.

Tärkeää tietoa rahastosäästämisestä

Näillä sivuilla annetut tiedot on tarkoitettu ainoastaan yleisiksi tuotetiedoiksi. Niitä ei tule pitää sijoitusneuvoina tai -suosituksina. Aina on myös syytä pitää mielessä, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta kehityksestä. Rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinoiden kehityksen mukaan, eikä ole varmaa, että sijoittaja saa takaisin koko sijoitetun pääoman.