Mitä tarkoittaa rahoitusvastike eli pääomavastike?

Jokainen taloyhtiön osakas maksaa kuukausittain vastikkeen, joka voi muodostua hoitovastikkeen lisäksi myös rahoitusvastikkeesta eli pääomavastikkeesta. 

Rahoitusvastikkeella osakkaat lyhentävät kuukausittain taloyhtiön ottamaa lainaa ja sen korkokuluja. Huoneistoon kohdistuvan yhtiölainan voi myös maksaa kerralla osittain tai kokonaan pois. Jos lainaa ei makseta kokonaan pois, tulee pääomavastike maksettavaksi kuukausittain.

Hoitovastikkeella puolestaan katetaan taloyhtiön kuluja, esimerkiksi lämmitykseen ja kunnossapitoon liittyen.

Tieto rahoitusvastikkeen määrästä näkyy asunnon myynti-ilmoituksessa

Erityisesti uudiskohteissa rahoitusvastike voi muodostaa merkittävän osan kaikista asumisen kustannuksista.

”Uudiskohteissa asukas maksaa usein pienemmän osan kohteesta itsestään ja suurempi osa on velkaa, joka näyttäytyy yhtiölainana”, kertoo Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Asuntoon kohdistuva velkaosuus selviää yleensä asunnon myynti-ilmoituksesta, jossa mainitaan myyntihinnan lisäksi myös asunnon velaton hinta. Velaton hinta muodostuu myyntihinnasta ja velkaosuudesta.

Erityisesti vanhempien asuntojen kohdalla voi olla joskus tilanteita, missä yhtiölainaa ei ole vielä jyvitetty eli jaettu osakkeen omistajille maksettavaksi, mikäli remontti on juuri tehty tai tekeillä. 

Pajala mukaan tällaisessa myyntitilanteessa sekä myyntiesitteestä että isännöitsijäntodistuksesta tulee ilmetä tieto, että taloyhtiöön on tehty esimerkiksi miljoonan euron putkiremontti ja ettei yhtiölainaa ole jyvitetty. Asuntoon kohdistuvasta velkaosuudesta pystytään myös laskemaan arvio.

Rahoitusvastike voi yllättää erityisesti uudiskohteissa

Pajala muistuttaa, että rahoitusvastikkeen määrä ei ole vakio, vaan sen suuruus vaihtelee vuosien aikana, mikäli taloyhtiölainaa ei ole korkosuojattu. Siten, esimerkiksi kun korot nousivat vuosina 2022–2023, rahoitusvastikkeen nousu tuli monille yllätyksenä.

Ennen vuoden 2023 lakimuutosta uudiskohteiden yhtiölaina sai olla määrällisesti vielä nykyistäkin suurempi ja lyhennysvapaat olivat yleisiä ensimmäisten vuosien aikana. Jos taloyhtiössä on pidetty alkuun lyhennysvapaata, on rahoitusvastikkeen maksu voinut yllättää.

”Nykyisin lainaosuutta saa olla enintään 60 prosenttia, ja ensimmäisen viiden vuoden aikana saa olla yksi lyhennysvapaa vuosi, joka ei saa olla ensimmäinen vuosi”, Pajala kertoo.

Vanhoissa taloyhtiöissä rahoitusvastike voi nousta remontin myötä

Rahoitusvastiketta voi olla myös vanhoissa taloyhtiöissä esimerkiksi julkisivuremontin tai muun isomman remontin vuoksi.

Vanhoissa kohteissa Pajalan mukaan on tärkeää ymmärtää, mihin rahoitusvastike on käytetty, ja onko projekti siltä osin saatettu valmiiksi. Jos taloyhtiössä on yhtiölainaa vaikka hissiremontin jäljiltä, se ei tarkoita, että kaikki tarvittavat remontit olisi tehty. Lähivuosien aikana voi luvassa olla esimerkiksi putkiremontti, jota varten haetaan lisää yhtiölainaa.

Tieto suunnitteilla olevista remonteista kannattaakin tarkistaa taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmasta (PTS), kun harkitsee asunnon ostamista.

Kiinnitä huomiota lyhennysohjelmaan ja rahoitusvastikkeen korkoon

Asunnon oston yhteydessä Pajala neuvoo ottamaan selville, minkälainen lyhennysohjelma rahoitusvastikkeessa on ja voiko sitä maksaa pois isommissa erissä.

Toinen tärkeä asia asunnon ostajalle on ymmärtää koron määräytymisperuste, ja kuinka suureksi rahoitusvastike muuttuu, jos korot nousevat tai laskevat. Sen takia on hyvä selvittää, onko taloyhtiö varautunut korkojen muutoksiin tekemällä korkosuojauksen.

Pajalan mukaan taloyhtiölainoissa on tyypillisesti vaihtuva viitekorko, joka on joko 6 kk tai 12 kk euribor, ja sen päälle tulee taloyhtiökohtainen marginaali.

Sekä uudis- että remonttikohteissa, asunto-osakeyhtiö ja sen osakkaat ovat yhteisvastuullisia jäljellä olevasta velasta. Jos joku osakkaista jättää pääomavastikkeet maksamatta, voi maksuvelvollisuus siirtyä muille osakkaille.

Milloin taloyhtiölaina kannattaa vaihtaa henkilökohtaiseen lainaan?

Monet osakkaat haluavat maksaa yhtiölainan heti pois, jotkut maksavat sen vähän nopeutetusti ja toiset vastikkeen kautta loppuun asti.

Jos oman osuuden taloyhtiölainasta haluaa maksaa pois kerralla, voi sitä varten myös hakea henkilökohtaista lainaa. Pajalan mukaan omaan lainaan kannattaa vaihtaa silloin, jos siihen saa paremmat ehdot tai joustoelementit.

Henkilökohtainen laina on usein taloyhtiölainaa joustavampi vaihtoehto, ja siihen on mahdollista hakea muutoksia laina-aikana. Taloyhtiölainassa puolestaan ehdot ovat kaikille osakkaille samat.

Lue lisää rahoitusvastikkeen vaihtamisesta henkilökohtaiseen lainaan.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös