Osingot ja osinkotuotto - tutustu osinkosijoittamiseen

Osingot - Osinkotuotto ja osinkosijoittaminen

Osinkokevät on taas ovella ja lehdet rummuttavat yhteen ääneen, kuinka se on taas viime vuotta parempi. Mitä osingot tarkalleen ottaen ovat ja kuinka osinkotuotto määräytyy? Entä miksi osinkosijoittaminen kannattaa ja mitä osinkosijoittajan kannattaa ottaa huomioon?

Mitä osakkeiden osingot ovat?

Ihan aluksi on hyvä tietää, mitä osakkeiden osingot ovat ja mihin osingonjako perustuu. Osinko on kaikessa yksinkertaisuudessaan yrityksen sen omistajilleen jakama osuus voitoista. Yhtiön osingonjaosta päätetään yhtiökokouksessa hallituksen esityksen pohjalta. 

Mikä on osinkotuotto ja miten se määräytyy?

Osinkotuotto, josta voidaan puhua myös osinkotuottoprosenttina, on puolestaan osingon määrän suhde osakkeen hintaan. Suomessa osinkotuotto ilmoitetaan prosenttiosuutena osakkeen markkinahinnasta osakkeen nimellisarvon sijaan.

Osingonjako

Yritys voi jakaa osinkoja omistajilleen vapaasta pääomastaan, joka muodostuu yleensä edellisten tilikausien voitoista. Osinkosijoittamista harkittaessa onkin siis hyvä muistaa, että yrityksen on kyettävä voitolliseen liiketoimintaan maksaakseen osinkoja. 

Osinkosijoittaminen

Mitä sitten on osinkosijoittaminen? Lyhyesti sanottuna se on sijoitusstrategia, jossa sijoitetaan hyvin osinkoa maksaviin yrityksiin. Osinkosijoittajat voidaan kärjistäen jakaa kahteen tyyppiin: 

1.    Korkean nykyhetken osinkoja tavoittelevat

2.    Osinkojen pitkän aikavälin kasvun maksimoijat

Molemmilla on sama päämäärä - mahdollisimman suuren osinkotuoton saaminen sijoitukselleen. Sijoitushorisontti ja tarkempi strategia saattavat olla kuitenkin hyvinkin erilaisia. 

Seuraavaksi pari vinkkiä, jotka kannattaa pitää mielessä osinkosijoittamista suunniteltaessa.

Osinkotuotto vai kasvu?

Sijoittajan tehtävä on harkita, sijoittaako hyvään osingonmaksajaan vai tulevaisuuden kasvuun panostavaan yhtiöön. Kasvuyhtiö voi palkita voimakkaalla ja ehkä nopeallakin kurssinousulla, hyvä osingonmaksaja palkitsee sijoittajan säännöllisellä kassavirralla. 

Kolikon kääntöpuoli on se, että kasvuyhtiöiden liiketoiminnassa on usein selvästi suurempia riskejä kuin vakaamman, hitaammin kasvavan mutta hyvää osinkoa maksavan yhtiön toiminnassa. Sijoituskohteen valinta riippuu lopulta sijoittajan mieltymyksistä ja tavoitteista, ja aina voi halutessaan ostaa molempia.

Älä tuijota vain yhden vuoden osinkoja

On tärkeää verrata yrityksiä pitkällä aikavälillä eikä vain yhden vuoden osinkotuottoa. Yhden vuoden osinkotuotto ei anna kokonaiskuvaa yrityksen kyvystä tehdä tuloksellista liiketoimintaa, joka on kuitenkin pitkällä aikavälillä merkittävässä asemassa yrityksen osingonmaksukyvyn kannalta. 

Perusperiaatteena osinkosijoittamiseen onkin hyvä pitää mielessä, että sijoituskohteen tulisi olla pitkällä aikavälillä vakaa ja tuottava.

Milloin osingot maksetaan?

Osakeyhtiölain mukaan osinko-oikeus on osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksessa päätettynä osingon täsmäytyspäivänä on merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon. 

Käytännössä osingon saa osakkeenomistaja, joka ostaa tai omistaa osakkeen viimeistään yhtiökokouspäivänä. Yhtiökokoukset pidetään perinteisesti alkukeväästä ja osingot maksetaan sen jälkeen, kun kokouksessa on päätetty osinkojen maksusta. Osinkojen irtoamisen jälkeen osakkeen arvo yleensä laskee osingon arvon verran.

Toisin kuin muualla maailmassa, Suomessa osakkeiden osingot on perinteisesti maksettu kerran vuodessa. Viime vuosina myös muutamat suomalaiset yritykset ovat alkaneet maksaa osinkoja esimerkiksi neljä kertaa vuodessa, mikä tasoittaa osakkeiden arvon vaihtelua ja tuo osakkeenomistajille tasaisemman osinkovirran.

Täältä löydät tietoa yhtiökokouksista ja maksettavista osingoista.

Oletko kiinnostunut Nordean osingoista?

Täältä löydät tietoa Nordean osingoista ja yhtiökokouksistaAvautuu uuteen ikkunaan.

Käy kauppaa osakkeilla verkko-tai mobiilipankissasi

Osta osakkeita ja muita sijoitustuotteita kätevästi, missä ikinä oletkin.

Kirjaudu verkkopankkiin Avautuu uuteen ikkunaan