Euriborit

Odotamme, että Euroopan keskuspankki eli EKP jatkaa edelleen koronlaskuja. 

Siten EKP laskisi ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä kesäkuun korkokokouksessa. Näin ollen ohjauskorko olisi 2 % vuoden 2025 kesäkuussa. EKP:n ohjauskorot vaikuttavat markkinakorkoihin, kuten asuntovelallisille tuttuihin euriborkorkoihin. 

Jos kauppasota kärjistyy, koronlaskut voivat jatkua pidempäänkin. Lisäksi korkojen kehitys riippuu euroalueen talous- ja inflaatiokehityksestä, joten korkoennusteeseemme sisältyy huomattavaa epävarmuutta.

Euriborit (euro interbank offered rate) ovat euroalueen rahamarkkinoiden viitekorkoja, jotka määräytyvät sen mukaan, millä korolla suuret euroalueen pankit voivat saada euromääräistä rahoitusta rahamarkkinoilla ilman vakuuksia.

Ne pohjautuvat siis eurooppalaiseen markkinaan, mutta läheskään kaikissa Euroopan maissa euriborit eivät ole asuntolainan viitekorkoina yhtä suosittuja kuin Suomessa.

"Myös euromaat ovat monessa mielessä omanlaisiaan. Suomessa, ihan historiallisesti, nimenomaan vaihtuvat korot ovat suosittuja. Esimerkiksi Saksassa suositaan kiinteitä korkoja", kertoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Suomalaiset ovat suosineet lyhyitä vaihtuvia korkoja jo pitkään. Asuntolainassa viitekorkona on tyypillisesti käytetty 12 kuukauden euriboria, vaikkakin korkojen nousun myötä mielenkiinto heräsi myös lyhyisiin viitekorkoihin.

”Yleensä vaihtuva korko on matalampi kuin kiinteä pitkä korko silloin, kun asuntolaina otetaan. Siten monesta tuntuu loogiselta valita halvempi korko. Historiassa lyhyt vaihtuva korko on ollut keskimäärin jonkin verran halvempi kuin kiinteä korko”, mainitsee Jan von Gerich.

Viitekorot ovat julkisesti noteerattuja korkoja, ja euriborien arvot löytyvät Suomen Pankin verkkosivuiltaAvautuu uuteen ikkunaan.

Ihmiset suhtautuvat koron nousuun liittyviin riskeihin eri tavoin, ja tähän eri pituiset euriborit tarjoavat vaihtoehtoja. Lyhyet korot reagoivat yleensä nopeammin korkotason muutoksiin kuin vuoden euribor, joka taas puolestaan tarjoaa hieman enemmän vakautta.

”Kun vertailemme lyhyiden ja pitkien viitekorkojen muutoksia, voivat lyhyet korot nousta vertailukauden aikana merkittävästi korkeammalle, kuin missä pidemmät korot olivat vertailukauden alussa. Siten esimerkiksi kolmen kuukauden välein tulevat muutokset lainanhoitokuluihin saattavat olla huomattavat”, huomauttaa Jussi Pajala.

12 kk euriborissa, vaikka se onkin vaihtuva korko, on siis jossain määrin samoja etuja kuin kiinteässä korossa. Eli sen avulla voi saada hetken aikaa suojaa korkojen noustessa. 

Asuntovelalliselle vuoden euriborin etu on tieto lainanlyhennysten ja koronmaksun määrästä aina vuodeksi eteenpäin. Tämä auttaa oman talouden suunnittelussa. 

Vuoden euriboria käytetään myös opintolainojen korkona.

Lyhyempien euriborien hyödyt liittyvät tyypillisesti hieman matalampaan lähtötason korkoon sekä nopeampaan markkinamuutosten reagointiin korkojen laskiessa.

”Lainanottohetkellä esimerkiksi kolmen kuukauden korko on usein, mutta ei suinkaan aina, vuoden korkoa matalampi. Toisaalta korkojen laskiessa myös korkojen laskuun pääsee nopeammin mukaan”, Jan von Gerich toteaa.

Kuitenkaan minkään viitekoron osalta ei voida etukäteen varmuudella sanoa, tuoko se etua tai hyötyä. Lyhyet viitekorot voivat ensimmäisenä korontarkastuspäivänä olla alempia kuin 12 kk korko, mutta liikkuvat tiheämmässä syklissä, ja tilanne voi nopeasti kääntyä toisin päin.