Euribor 12 kk ja muut asuntolainan viitekorot

Euriborit (euro interbank offered rate) ovat euroalueen rahamarkkinoiden viitekorkoja, jotka määräytyvät sen mukaan, millä korolla suuret euroalueen pankit voivat saada euromääräistä rahoitusta rahamarkkinoilla ilman vakuuksia.

Ne pohjautuvat siis eurooppalaiseen markkinaan, mutta läheskään kaikissa Euroopan maissa euriborit eivät ole asuntolainan viitekorkoina yhtä suosittuja kuin Suomessa.

"Myös euromaat ovat monessa mielessä omanlaisiaan. Suomessa, ihan historiallisesti, nimenomaan vaihtuvat korot ovat suosittuja. Esimerkiksi Saksassa suositaan kiinteitä korkoja", kertoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Suomalaiset ovat suosineet lyhyitä vaihtuvia korkoja jo pitkään. Asuntolainassa viitekorkona on tyypillisesti käytetty 12 kuukauden euriboria, vaikkakin korkojen nousun myötä mielenkiinto heräsi myös lyhyisiin viitekorkoihin.

Viitekorot ovat julkisesti noteerattuja korkoja, ja euriborien arvot löytyvät Suomen Pankin verkkosivuiltaAvautuu uuteen ikkunaan.

Vaihtuvat korot muuttuvat korkomarkkinan kehityksen mukaan eli korkojen nousun ja laskun mukaan. Vaihtuvan koron ansiosta pääsee hyötymään suotuisista korkomuutoksista, sillä koron laskiessa oma korko muuttuu markkinan mukana. 

"Vaihtuvan koron riski on, että korot nousevat ja oma korko nousee aina korkojakson vaihtuessa. Sitä vastoin kiinteäkorkoisen lainan korko ei nouse markkinan mukana. Korkojen nousulta on ollut pitkälti turvassa, jos asuntolainaan on valinnut pitkän kiinteän koron", kertoo Jan von Gerich.

”Voi olla syytä pohtia, valitseeko vaihtuvan euriborkoron vai kiinteän koron, joka pysyy samana pitkään. Valinnalla kiinteän ja vaihtuvan koron välillä on enemmän merkitystä kuin euriborkoron pituudella.”

Lainanottaja hyötyy vaihtuvakorkoisesta lainasta korkojen laskiessa. Toisaalta kiinteäkorkoisen lainan voi tässä korkoympäristössä saada euriborkoron nykytasoa matalammalla korolla. 

”Yleensä vaihtuva korko on matalampi kuin kiinteä pitkä korko silloin, kun asuntolaina otetaan. Siten monesta tuntuu loogiselta valita halvempi korko. Historiassa lyhyt vaihtuva korko on ollut keskimäärin jonkin verran halvempi kuin kiinteä korko”, mainitsee Jan von Gerich.

Ihmiset suhtautuvat koron nousuun liittyviin riskeihin eri tavoin, ja tähän eri pituiset euriborit tarjoavat vaihtoehtoja. Lyhyet korot reagoivat yleensä nopeammin korkotason muutoksiin kuin vuoden euribor, joka taas puolestaan tarjoaa hieman enemmän vakautta.

”Kun vertailemme lyhyiden ja pitkien viitekorkojen muutoksia, voivat lyhyet korot nousta vertailukauden aikana merkittävästi korkeammalle, kuin missä pidemmät korot olivat vertailukauden alussa. Siten esimerkiksi kolmen kuukauden välein tulevat muutokset lainanhoitokuluihin saattavat olla huomattavat”, huomauttaa Jussi Pajala.

12 kk euriborissa, vaikka se onkin vaihtuva korko, on siis jossain määrin samoja etuja kuin kiinteässä korossa. Eli sen avulla voi saada hetken aikaa suojaa korkojen noustessa. 

Asuntovelalliselle vuoden euriborin etu on tieto lainanlyhennysten ja koronmaksun määrästä aina vuodeksi eteenpäin. Tämä auttaa oman talouden suunnittelussa. 

Vuoden euriboria käytetään myös opintolainojen korkona.

Lyhyempien euriborien hyödyt liittyvät tyypillisesti hieman matalampaan lähtötason korkoon sekä nopeampaan markkinamuutosten reagointiin korkojen laskiessa.

”Lainanottohetkellä esimerkiksi kolmen kuukauden korko on usein, mutta ei suinkaan aina, vuoden korkoa matalampi. Toisaalta korkojen laskiessa myös korkojen laskuun pääsee nopeammin mukaan”, Jan von Gerich toteaa.

Kuitenkaan minkään viitekoron osalta ei voida etukäteen varmuudella sanoa, tuoko se etua tai hyötyä. Lyhyet viitekorot voivat ensimmäisenä korontarkastuspäivänä olla alempia kuin 12 kk korko, mutta liikkuvat tiheämmässä syklissä, ja tilanne voi nopeasti kääntyä toisin päin.

Asuntolainassa on tavallisesti pitkä laina-aika, keskimäärin 23 vuotta. Koron vaihdon aika on pieni hetki tuossa pitkässä ajassa. Koko lainan korkokustannuksia arvioitaessa onkin yleensä olennaisempaa, miten korot kehittyvät seuraavina vuosina kuin muutaman viikon tai kuukauden aikana.

Epävarmuus tulevasta korkotasosta ja korkojen heilunnasta on kasvanut selvästi viime vuosien aikana. Kun koronvaihtoa alkaa miettiä, Jussi Pajalan mukaan tärkeä on ymmärtää oma tarve muutokselle: ”Miksi olen muuttamassa korkoa? Kaipaanko lainamaksuihin vakautta ja ennakoitavuutta, vai haluanko olla mukana markkinan nopeissa muutoksissa?”

Joissakin tilanteissa viitekoron vaihtaminen on kannattanut, mutta siihen liittyy riski korkomarkkinan muutoksista omalta kannalta huonoon suuntaan. 

Lainan viitekorko on kunkin oma valinta juuri kyseiseen hetkeen. ”Jos viitekoron vaihto tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi korkosuojauksen hankinnan yhteydessä, se on mahdollista maksutta. Jos taas korkoa vain haluaa vaihtaa toiseen, vaihdosta menee hinnaston mukainen maksu.”

Koronvaihto voi vaikuttaa myös lainan marginaaliin.