Euriborit

Euroopan keskuspankki jatkoi koronnostojaan syyskuussa 0,25 prosenttiyksikön nostolla. Lokakuun kokouksessa korot pidettiin ennallaan, ja seuraava nosto onkin todennäköisesti edessä taas joulukuussa. Lähi-idän sodan nostamat energiahinnat ovat lisänneet keskuspankin inflaatiohuolia myös keskipitkällä aikavälillä, mikä puoltaa vielä lisää koronnostoja. 

Perusennusteessamme ohjauskorko nousee kolmeen prosenttiin ensi vuoden alkupuolella. Tilanne kuitenkin elää koko ajan, ja korkoennusteisiinkin sisältyy tällä hetkellä paljon epävarmuuksia. EKP itsekään ei ole halunnut signaloida sen tarkemmin tulevien nostojen aikataulusta.

EKP:n ohjauskorot vaikuttavat markkinakorkoihin, kuten asuntovelallisille tuttuihin euriborkorkoihin.

Euriborit (euro interbank offered rate) ovat euroalueen rahamarkkinoiden viitekorkoja, jotka määräytyvät sen mukaan, millä korolla suuret euroalueen pankit voivat saada euromääräistä rahoitusta rahamarkkinoilla ilman vakuuksia.

Ne pohjautuvat siis eurooppalaiseen markkinaan, mutta läheskään kaikissa Euroopan maissa euriborit eivät ole asuntolainan viitekorkoina yhtä suosittuja kuin Suomessa.

"Myös euromaat ovat monessa mielessä omanlaisiaan. Suomessa, ihan historiallisesti, nimenomaan vaihtuvat korot ovat suosittuja. Esimerkiksi Saksassa suositaan kiinteitä korkoja", kertoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Suomalaiset ovat suosineet lyhyitä vaihtuvia korkoja jo pitkään. Asuntolainassa viitekorkona on tyypillisesti käytetty 12 kuukauden euriboria, vaikkakin korkojen nousun myötä mielenkiinto heräsi myös lyhyisiin viitekorkoihin.

”Yleensä vaihtuva korko on matalampi kuin kiinteä pitkä korko silloin, kun asuntolaina otetaan. Siten monesta tuntuu loogiselta valita halvempi korko. Historiassa lyhyt vaihtuva korko on ollut keskimäärin jonkin verran halvempi kuin kiinteä korko”, mainitsee Jan von Gerich.

Viitekorot ovat julkisesti noteerattuja korkoja, ja euriborien arvot löytyvät Suomen Pankin verkkosivuilta.

Lyhyempien euriborien hyödyt liittyvät tyypillisesti hieman matalampaan lähtötason korkoon sekä nopeampaan markkinamuutosten reagointiin korkojen laskiessa.

”Lainanottohetkellä esimerkiksi kolmen kuukauden korko on usein, mutta ei suinkaan aina, vuoden korkoa matalampi. Toisaalta korkojen laskiessa myös korkojen laskuun pääsee nopeammin mukaan”, Jan von Gerich toteaa.

Kuitenkaan minkään viitekoron osalta ei voida etukäteen varmuudella sanoa, tuoko se etua tai hyötyä. Lyhyet viitekorot voivat ensimmäisenä korontarkastuspäivänä olla alempia kuin 12 kk korko, mutta liikkuvat tiheämmässä syklissä, ja tilanne voi nopeasti kääntyä toisin päin.