Nordean markkinakatsaus

Takana vahva sijoitusvuosi

Vuosi 2025 oli lopulta varsin hyvä sijoitusvuosi, vaikka matkan varrelle mahtui myös epäuskon hetkiä. Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava, osingot sisältävä tuottoindeksi nousi 8 prosenttia euroissa laskettuna ja 20 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna. Dollari heikentyi vuoden aikana 12 prosenttia euroa vastaan, mikä jätti Pohjois-Amerikan osakemarkkinoiden tuoton 4,5 prosenttiin euroissa laskettuna. Eurooppalaiset osakkeet ylsivät sen sijaan komeaan 20 prosentin tuottoon, ja Helsingin pörssi oli Euroopan parhaimmistoa 35 prosentin tuotolla. Kehittyvät markkinat tuottivat 18 prosenttia, mutta maakohtaiset erot olivat suuria. Koreassa tekoälybuumi siivitti pörssikurssit huikeaan 77 prosentin nousuun, kun taas Intiassa tuotto jäi 8 prosenttia miinukselle. Euron vahvistuminen leikkasi myös kehittyvien markkinoiden tuottoja.

Korkosijoitukset tuottivat kohtuullisesti. Euroalueen valtionlainojen tuotto jäi kuitenkin vain 0,6 prosenttiin, kun pitkien korkojen lievä nousu söi tuottoa. Yrityslainat ylsivät sen sijaan 3-5 prosentin tuottoihin ja rahamarkkinat 2,5 prosentin tuottoon.

Näkymät suotuisat

Miltä vuosi 2026 näyttää sijoittajan silmin? Pääosin suotuisalta. Perusskenaariossa odotamme globaalisti hajautetun osakesalkun tuottavan tänä vuonna 5-15 prosenttia ja suosittelemme pitämään osakkeet ylipainossa. Tuotto-odotus perustuu ensisijaisesti vahvoihin tuloskasvuennusteisiin. Nousupotentiaalia rajoittaa historiallista keskiarvoa korkeampi arvostustaso.

Talouskasvu vakaata

Maailmantalouden kasvun odotetaan jatkuvan vakaana. Yhdysvalloissa talouskasvun odotetaan yltävän noin kahteen prosenttiin, mikä on hieman yli pitkän aikavälin trendikasvun. Alkuvuonna kuluttajien ostovoimaa tukevat ennätyssuuret veronpalautukset, jotka ovat seurausta ”suuren ja kauniin lakipaketin” takautuvasti voimaan tulleista veronkevennyksistä. Talouskasvua tukevat myös datakeskusinvestoinnit, vaikka merkittävä osa keskuksissa käytetystä teknologiasta tuodaankin Aasiasta. Nähtäväksi jää, saako kulutuskysyntä vielä lisävauhtia presidentti Trumpin lupailemista jopa 2000 dollarin arvoisista ”tullishekeistä”, jotka rahoitettaisiin osittain tulleilla kerätyillä varoilla.

Euroalueen talouskasvun odotetaan pinnistävän noin 1,5 prosenttiin. Katseet kohdistuvat Saksaan, jossa talouden odotetaan kääntyvän kasvuun kolmen vuoden vaisun jakson jälkeen, kun mittavat investoinnit puolustukseen ja infrastruktuuriin vauhdittuvat. Suhdanteen odotetaan piristyvän myös Pohjoismaissa. Kiinan talous jatkanee kaksijakoista kehitystään. Asuntomarkkinoiden heikkous ja vaisut työmarkkinat pitävät kotitaloudet säästäväisinä, mutta panostukset teknologiasektorin kasvuun ja vientiin jatkuvat.

EKP tavoitteessa

Euroalueella rahapolitiikan keventämisvaihe on todennäköisesti jo päättynyt. Inflaatio on kahden prosentin tavoitteessa, ja talouskasvu on jatkunut EKP:n odotuksia parempana. Koronlaskujen elvyttävä vaikutus ei kuitenkaan näy vielä täysimittaisesti euroalueen taloudessa, vaan lainojen kysyntä on vasta hiljalleen virkistynyt.

Yhdysvaltain osalta rahapolitiikan suunta on epävarmempi. Korkomarkkinat hinnoittelevat koronlaskujen jatkumista, mutta inflaatio on edelleen yli Fedin tavoitteen ja talouskasvu vahvaa. Markkinoilla seurataankin nyt tarkasti, kenet presidentti Trump nimittää Fedin uudeksi pääjohtajaksi. Valinnan ajatellaan signaloivan rahapolitiikan tulevaa suuntaa, vaikka käytännössä pääjohtajallakin on vain yksi ääni rahapolitiikkaa koskevissa äänestyksissä.

Vahvaa tuloskasvua

Yritysten tuloskasvun odotetaan kiihtyvän tänä vuonna globaalisti noin 15 prosenttiin, kun vuonna 2025 jäätiin arviolta 10 prosenttiin. Tuloskasvun ennakoidaan olevan viime vuotta tasaisempaa eri toimialojen ja maantieteellisten alueiden välillä, mikä voi pienentää tuottoeroja.

Suosittelemme ylipainottamaan eurooppalaisia osakkeita, sillä yritysten tuloskasvun odotetaan kiihtyvän 12 prosenttiin viime vuoden nollakasvusta. Helsingin pörssille ennakoidaan jopa 21 prosentin tuloskasvua, mutta verraten pienellä markkinalla ennustevirheet ovat usein suurempia.

Pohjois-Amerikassa tuloskasvun odotetaan vauhdittuvan hieman noin 15 prosentin tuntumaan. Viime vuonna tuloskasvu sai lisäpuhtia dollarin heikentymisestä, mikä ei todennäköisesti toistu tänä vuonna ainakaan samassa mittakaavassa. Pidämme Pohjois-Amerikan peruspainossa vahvasta kasvusta huolimatta, sillä korkeahko arvostustaso rajoittaa osakkeiden nousupotentiaalia. 

Kehittyvillä markkinoilla tuloskasvun odotetaan yltävän 18 prosenttiin. Tuloskasvukärjessä jatkavat Korea ja Taiwan suurten puolijohdeyhtiöiden ansiosta. Japanissa tuloskasvun odotetaan kiihtyvän hieman yhdeksään prosenttiin. Pidämme Japanin alipainossa muita alueita hitaamman tuloskasvun ja valuuttakehitykseen liittyvän epävarmuuden vuoksi.

Toimialojen välisessä allokaatiossa ylipainotamme rahoitus- ja terveydenhuoltosektoreita. Molempien toimialojen arvostustaso on maltillinen suhteessa vakaisiin kasvunäkymiin.

Korkosijoituksista maltillista tuottoa

Korkosijoituksiakaan ei kannata unohtaa, sillä ne hajauttavat salkun riskiä tehokkaasti. Suosittelemme peruspainoa kaikille korkosegmenteille, sillä korkean luottoluokituksen yrityslainojen ja valtionlainojen juoksevat tuotot ovat lähellä toisiaan. Tämä johtuu siitä, että yrityslainojen luottoriskimarginaalit ovat laskeneet varsin mataliksi.

Luottoriskimarginaalit voivatkin siten hieman leventyä etenkin Yhdysvalloissa, missä teknologiayhtiöt hakevat markkinoilta yhä enemmän lainarahaa tekoälyinvestointeja varten. Toistaiseksi useimpien yhtiöiden kassavirta on sen verran vahvaa, että velan määrän nousu ei ole vielä kokonaisuuden kannalta huolestuttavaa.