Kysy chatissa Avautuu uuteen ikkunaan

Nordean markkinakatsaus

Myönteisissä tunnelmissa uuteen vuoteen | Sijoitusstrategia, tammikuu 2021

Hups! Jos haluat nähdä tällaista sisältöä, hyväksy ensin Nordean markkinointievästeet

Vuosi 2020 päättyi sijoittajan näkökulmasta jopa hämmästyttävän myönteisissä tunnelmissa koronakriisistä huolimatta. Onko parhaat tuotot jo puristettu osakemarkkinoilta? Mihin sijoittajan kannattaa kääntää katseensa vuonna 2021?

Onko optimismille katetta?

Uuteen sijoitusvuoteen lähdetään myönteisissä merkeissä. Koronasta ei ole päästy eroon, mutta sijoittajan kannalta rokotusten aikataulu ja mahdolliset uudet rajoitukset alkavat olla jo sivuosassa. Tänä vuonna tärkeämpää on talouden ja tulosten suunta, joka on ylöspäin. Tästä syystä uskomme, että optimismille on yhä katetta ja pidämme osakkeet ylipainossa sijoitussuosituksissamme.

Elpyminen jatkuu

Viime kesänä alkanut talouden elpyminen jatkuu tänä vuonna, vaikka rajoitukset jarruttavatkin kehitystä vielä alkuvuodesta. Itse asiassa on hyvin mahdollista, että talouden kasvu yllättää monet vahvuudellaan, kuten esimerkiksi finanssikriisin jälkeen. Globaalissa mittakaavassa näin on jo käynytkin, kun talousluvut ovat kesän jälkeen pysytelleet sitkeästi reilusti odotettua paremmilla tasoilla vastoinkäymisistä huolimatta. Odotamme tämän kehityksen jatkuvan tänä vuonna, vaikka matkan varrelle voi hyvin tulla hidasteita.

Viime vuoden hurjan finanssipoliittisen elvytyksen ja koronarajoitteiden takia kuluttajille on jäänyt rahaa säästöön ennennäkemättömällä tavalla ja lisäelvytyksestäkin on päästy sopuun. Lisäksi teollisuuden näkymät ovat selvästi paremmat kuin syksyllä eikä palvelualoillakaan olla yhtä synkkiä. Samalla on selvää, että paras kyyti antaa odottaa itseään kunnes riittävä rokotesuoja väestötasolla on saavutettu. Sijoittajan ei kuitenkaan kannata tätä murehtia, ellei esimerkiksi rokotteiden toimivuuteen tule uusia yllättäviä haasteita.

Tulosennusteissa nostovaraa

Elpyvän talouden myötä myös tulokset ovat kääntymässä kasvuun tänä vuonna. Pidämme yhä todennäköisenä, että yritykset yltävät odotuksia parempaan tuloskuntoon tänä ja ensi vuonna. Näin yleensä käy kriisien jälkeen, vaikka tyypillisinä vuosina tilanne onkin päinvastainen. Esimerkiksi finanssikriisin synkimpinä hetkinä amerikkalaisyhtiöiden tuloksia aliarvioitiin karkeasti 10 prosentilla. Pidämme tätä hyvänä ohjenuorana myös tämän ja ensi vuoden tulosten osalta. 

Tähän on kolme syytä. Ensinnäkin kysyntä todennäköisesti ylittää odotukset, kunhan riittävä rokotekattavuus saavutetaan. Tämä vauhdittaa liikevaihtojen kasvua odotuksia rivakammaksi. Toisekseen yritysten kriisin keskellä tekemät kustannussäästöt jäävät osittain odotettua pysyvämmiksi. Näiden lisäksi vielä yritysten liiketoiminnan vipuvaikutus voimistaa tätä vaikutusta. Kun vain osa – tai tässä tapauksessa aiempaa pienempi osa – kustannuksista kasvaa kysynnän kasvun myötä, kiihtyvän toimeliaisuuden tulosvaikutus kertaantuu.

Osakkeiden arvostus ei este hyville tuotoille

Osakemarkkinoiden arvostus etenkin Yhdysvalloissa näyttää tällä hetkellä melko kireältä. Itse asiassa se ei ole koskaan IT-kuplaa lukuun ottamatta ollut näin kireä. Nykytilanne poikkeaa kuitenkin kuplasta oleellisesti. Tuolloin nimittäin osakkeille oli tarjolla hyvä, selvästi matalamman riskin vaihtoehto eli valtionlainat, joista oli vieläpä lupa odottaa kohtalaisen hyvää tuottoa. 

Tällä kertaa euroalueen valtionlainojen korko on pakkasella ja Yhdysvalloissakin hyvin lähellä nollaa. Inflaatiosuojattujen valtionlainojen korot ovat USA:ssakin reilusti miinuksella. Tähän suhteutettuna osakkeet ovat itse asiassa yhä tavanomaista edullisempia. Rahapoliittinen elvytys toimii juuri näin: se laskee pääoman kustannusta ja kääntäen nostaa omaisuuslajien arvostuksia. Jos arvostukset eivät nousisi, elvytyskään ei toimisi. 

Uskomme, että valtionlainojen korot nousevat tänä vuonna jonkin verran, ja samalla osakkeiden arvostus maltillistuu. Tulosten kasvaessa reilut 20 % osakemarkkinoiden tuotot voivat silti päätyä yli 10 % plussalle. Yllä kuvattu kehityskulku on melko tyypillinen taantumavuosien jälkeen.

Eniten huolestuttaa huolettomuus

Suurin riski sijoittajan näkökulmasta tällä hetkellä on se, että ilmiselviä huolenaiheita ei oikein ole näköpiirissä. Tämän seurauksena voi herkästi käydä niin, että sitten, kun huolenaiheita ilmestyy, kurssit nytkähtävät tavallista reilummin alaspäin. Tämä nähtiin esimerkiksi viime syksynä korona- ja politiikkahuolten noustua jälleen pintaan tai vuosina 2018 ja 2019 USA:n ja Kiinan välisen kauppanahistelun yhteydessä. Näistäkin selvittiin lopulta melko vaisuilla kurssilaskuilla. Viime kevään kaltainen paniikki taas vaatisi aivan omanlaistaan sytykettä. 

Sijoittajan ei etenkään uuden suhdanteen alkumetreillä kannata jäädä odottelemaan sitä, että asiat kääntyvät jälleen huonompaan, vaan olla hieman tavanomaista rohkeampi osakemarkkinoilla. Yltiöpäiseen riskinottoon ei kannata lähteä, sillä kovin nousutahti on jo luultavasti takanapäin. Hyviä tuottoja on kuitenkin yhä lupa odottaa kohtalaisen kurssiheilunnan saattelemana.

Osakealueet peruspainossa

Suosittelemme peruspainoa osakealueiden välille. Uskomme, että elpyvä maailmantalous tuo tällä hetkellä nostetta laajalti osakemarkkinoille, eikä kesän kaltaisia eroja alueiden välille välttämättä synny. Suhdanneherkät toimialat ovat luultavasti tuottokärjessä, mutta tästä hyötyminen alueiden välillä on haastavaa. Esimerkiksi Euroopassa suhdanneherkät alat ovat yliedustettuina, mutta niin ovat myös defensiiviset alat, jotka luultavasti jäävät jälkeen nousumarkkinassa. Kehittyvillä markkinoilla ja Yhdysvalloissa taas suurin yliedustus on jo hyvin pärjänneillä teknologia-aloilla, joiden voittokulku ei välttämättä jatku samaan malliin.

Yrityslainat ja kehittyvät korkomarkkinat ylipainossa

Pidämme euroalueen yrityslainat ja kehittyvät korkomarkkinat ylipainossa joukkolainasuosituksissa. Valtionlainojen tuovan lisäturvan kustannus alkaa olla turhan korkea, joten pidämme ne alipainossa. Mikäli talous ei vaivu uuteen, äkilliseen taantumaan, yrityslainatkin pitävät kohtalaisen hyvin pintansa. Lisäksi niiden marginaalit tarjoavat hieman suojaa, jos inflaatio-odotukset alkaisivat jälleen nousta ja vetäisivät valtionlainakorkoja mukanaan. Kehittyvät korkomarkkinat pysyttelevät niin ikään ylipainossa, sillä niiden tarjoama korko on eri joukkolainamarkkinoista riskiin nähden houkuttelevin. Joukkolainasijoitukset kokonaisuutena jatkavat alipainossa.

Nordea Varallisuudenhoito, tammikuu 2021

Tilaa Sijoittajan viikkoraportti

Nordean sijoitusstrategien viikkoraportti, ajankohtaiset artikkelit, blogit ja uutiset joka maanantai sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje tästä Avautuu uuteen ikkunaan