Ota termit haltuun
Ajatus säästämisestä kutkuttaisi, mutta kun haet lisätietoa, teksti tuntuu heprealta? Älä huoli – näiden käsitteiden avulla pääset jo hyvin alkuun.
Ajatus säästämisestä kutkuttaisi, mutta kun haet lisätietoa, teksti tuntuu heprealta? Älä huoli – näiden käsitteiden avulla pääset jo hyvin alkuun.
Pankeissa käyttö- tai käyttelytilillä tarkoitetaan talletustiliä, joka on tarkoitettu juoksevien raha-asioiden hoitoon. Säästötili voi olla jatkuva tai määräaikainen, ja se on tarkoitettu säästämistä varten.
Arvo-osuus on perinteisen painetun osake- tai velkakirjan sähköinen vastine.
Sijoittajan henkilökohtainen säilytystili arvo-osuuksille ja muille arvopapereille. Arvo-osuudet kirjataan asiakkaan arvo-osuustilille. Ennen kun ostat osakkeita tai muita arvopapereita ensimmäistä kertaa, pankki tai pankkiiriliike avaa sinulle säilytyssopimuksen. Voit halutessasi avata erillisen osakesäästötilin arvopaperisäilytyksen rinnalle tai sen sijasta.
Osakesäästötili on suoran osakesijoittamisen rinnalle tuotu sijoitusratkaisu, jota on ollut mahdollista käyttää 1.1.2020 alkaen. Osakesäästötilin sisällä voit käydä kauppaa pörssilistatuilla osakkeilla ilman, että kaupoista saatavasta myyntivoitosta tarvitsee heti maksaa veroa. Myöskään osinkoja ei veroteta vielä siinä vaiheessa, kun ne maksetaan, vaan osinkotuotto voidaan sijoittaa uudestaan ilman, että välissä maksetaan veroa osinkotuotosta. (Huom. ulkomaisten osakkeiden osingoista saatetaan pidättää lähdevero.) Maksat veroja tuotoista vasta, kun osakesäästötililtä nostetaan varoja.
Omaisuusluokkia ovat esimerkiksi osakkeet, korkotuotteet ja käteinen.
Yleisnimitys asiakirjalle tai arvo-osuudelle, kuten osakkeelle, sijoitusrahasto-osuudelle tai joukkovelkakirjalle.
Osake on osuus osakeyhtiön osakepääomasta. Osakepääoma jakautuu tietyksi määräksi osakkeita. Osake on arvopaperi, jonka voi tavallisesti myydä tai muuten siirtää toiselle omistajalle. Jos yhtiön osakkeella käydään kauppaa pörssissä, kyseessä on pörssiyhtiö. Voit ostaa ja myydä pörssiyhtiön osakkeita esimerkiksi Nordean verkkopankin kautta.
Osakkeet liittyvät osakeyhtiön omistamiseen. Osakeyhtiö on yhtiömuoto, jonka omistus jakautuu tietyksi määräksi osuuksia eli osakkeita. Toisin sanoen osakkeenomistajat saavat sijoittamaansa pääomaa vastaavan määrän osakkeita. Omistajien yritykseen sijoittamat varat muodostavat yhdessä osakepääoman.
Osakkeen arvo vaihtelee. Jos osakeyhtiö on listautunut pörssiin, kuka tahansa voi ostaa ja myydä sen osakkeita pörssissä. Yhtiön osakkeen hinta määräytyy pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pörssiyhtiöillä on yleensä tuhansia omistajia, joista moni on yleensä ihan tavallinen säästäjä eli piensijoittaja. Jos halukkaita osakkeen ostajia on paljon, mutta myyjiä vähän, osakkeen hinta yleensä nousee. Jos taas halukkaita myyjiä on paljon, mutta ostajia on vähän, osakkeen hinta yleensä laskee. Yleiskielessä puhutaan kurssikehityksestä.
Osingolla tarkoitetaan yrityksen omistamilleen jakamaa voitto-osuutta. Jos yritys päättää jakaa osan voitosta omistajilleen, saa jokainen omistuksiensa suhteessa osansa eli osingon. Maksettava osinko ilmoitetaan osaketta kohti. Osinkoa ei aina jaeta, esimerkiksi, jos yrityksellä menee heikosti.
Sijoitusrahasto on kuin suuri, yhteinen sijoitussalkku, jonka omistavat yhdessä kaikki siihen rahaa sijoittaneet. Rahastoja on erilaisia sen perusteella, millaisille markkinoille rahaston varat sijoitetaan – esimerkiksi korkorahasto sijoittaa pääasiassa korkomarkkinoille ja osakerahasto pääasiassa osakkeisiin. Rahastoa, joka sijoittaa sekä korko- että osakemarkkinoille, kutsutaan yhdistelmärahastoksi. Sijoitusrahasto voi olla hyvä vaihtoehto aloittelevalle sijoittajalle, sillä sijoitusrahaston varoja hoitaa ammattilainen, joten sijoittajan ei tarvitse seurata markkinoita tai yhtiöitä yhtä tiiviisti kuin esimerkiksi suorassa osakesijoittamisessa.
Rahastoissa oleva pääoma jakautuu yhtä suuriksi osiksi, joita kutsutaan rahasto-osuuksiksi. Rahasto-osuudet ovat siis osuuksia rahaston kokonaisvaroista. Kun sijoitat rahastoon, ostat rahasto-osuuksia. Kun sijoitat osakeyhtiöön, ostat osakkeita.
Säästämisen tapa, jossa säästöillä ostetaan rahasto-osuuksia. Rahastoihin voi säästää joko sijoittamalla kertasumman tai säännöllisesti pienemmän summan, esimerkiksi 20 euroa kuukaudessa. Kuukausisäästäminen on hyvä tapa kerryttää varallisuutta pitkällä aikavälillä.
Sijoituksissa pääomalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka on alun perin sijoitettu.
Sijoituksen hintaan vaikuttaa arvon lisäksi kysynnän ja tarjonnan laki: jos sijoituksella on paljon ostajia, sen hinta tyypillisesti nousee, ja päinvastoin. Markkinahinnalla ja kurssilla tarkoitetaan käypää hintaa, joka arvopaperille on markkinoilla muodostunut.
Sijoituskohteen tuotto muodostuu sekä tulovirrasta, kuten osingosta että arvonnoususta. Arvonnousun sijaan sijoituskohteen arvo voi myös laskea. Jos sijoittaa satasen ja vuoden kuluttua sijoituksen arvo on 110 euroa, sijoituksen tuotto on +10 euroa ja +10 prosenttia. Jos samasta satasesta on vuoden päästä jäljellä vain 90 euroa, sijoituksen tuotto on –10 euroa ja –10 prosenttia.
Sijoituskohteen tai aiempaan menetykseen ja markkinaennusteisiin perustuva arvio siitä, millaista tuottoa sijoituksesta voi saada. Aiemman tuottokehityksen perusteella ei kuitenkaan voida muodostaa luotettavia oletuksia tulevasta tuotto- tai arvonkehityksestä.
Korko on hyvitys, joka maksetaan oikeudesta käyttää toisen pääomaa. Se voidaan ajatella rahan hintana. Säästäjälle tai sijoittajalle korko on maksettava korvaus ajalta, jolloin raha on säästössä tai sijoitettuna. Korko on myös korvaus, jonka lainanottaja maksaa lainaajalle siitä ajasta, kun raha on hänen käytössään.
Korkojakso tarkoittaa ajanjaksoa, jolta korko lasketaan. Korkojakso on tavallisesti yksi vuosi riippumatta siitä, kuinka pitkä talletusaika on. Vuosikorko merkitään usein muodossa per annum eli p.a.
Kiinteä korko ei muutu talletusaikana.
Vaihtuva korko voi muuttua kesken talletusajan.
Viitekorko kertoo, mihin markkinakorkoon, kuten euriboriin, tai pankin omaan primekorkoon, talletus tai sijoitus on sidottu. Eli minkä koron vaihteluita tekemäsi sopimus seuraa.
Sijoittaja maksaa pankille tai sijoituspalveluyritykselle palkkioita sijoitustensa hoidosta ja kaupankäynnistä. Esimerkiksi rahasto-osuuksien ostosta saatetaan periä merkintäpalkkio ja myynnistä lunastuspalkkio tai välityspalkkio. Palkkiolla voidaan tarkoittaa myös esimerkiksi rahaston hallinnointipalkkiota, joka muodostuu rahaston hoidon kustannuksista ja on vähennetty rahasto-osuuden päivän arvossa.