"En ollut aiemmin miettinyt kuolemaa tai sen seurauksia."
Malin Lindfors haluaa puolisonsa Ilari Munckin kanssa varmistaa, että kriisin hetkelläkin arki säilyisi mahdollisimman muuttumattomana.
Vappuna yhdeksän vuotta sitten Malin Lindfors lähti ystävänsä juhliin, joista tarttuikin mukaan jotain tippaleipää tärkeämpää.
Nyt Malin istuu puutaloasuntonsa sohvalla Helsingissä. Vappujuhlien tuliainen, avopuoliso Ilari Munck puuhailee keittiössä ja juttelee samalla pariskunnan 6-vuotiaan Emilin kanssa eskaripäivän tapahtumista. Aurinko pilkahtelee pienessä puutarhassa ikkunalasin takana.
”Koti on minulle se asia, jonka haluan turvata kaikissa tilanteissa”, Malin sanoo.
”Sillä koskaan ei tiedä mitä käy.”
Vappujuhlien jälkeen vaihdettiin numeroita, ja varsin nopeasti tuntui selvältä, että yhteen kuulutaan. Kaikki solahti yksiin samanhenkisen Ilarin kanssa kovin luontevasti. Kun Emil tuli muutamaa vuotta myöhemmin maailmaan, Ilari otti puheeksi asian, joka monelta suomalaiselta pariskunnalta unohtuu: mitä sitten, jos jommallekummalle sattuisi jotain.
”En ollut tarkemmin miettinyt kuolemaa ja sen seurauksia ennen. Mutta oli heti selvää, että jos jompikumpi meistä kuolisi, haluaisin turvata lapselle mahdollisimman samanlaisen elämän taloudellisesti kuin tähänkin asti.”
Liian harvalla suomalaisella on henkivakuutus
Tilastojen valossa harva suomalainen varautuu taloudellisesti kuolemaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan vuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain noin joka kymmenennellä suomalaisella on riskihenkivakuutus. Suomessa on toisin sanoen henkivakuutusvaje, eikä suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset.
”Ei me kyllä ystävien kesken kuolemasta puhuta”, Malin sanoo hymähtäen.
Kuolemaa ei tee mieli ajatella saati puhua siitä, ellei ole pakko. Mutta esimerkiksi koronapandemia herätteli suomalaiset näkemään, miten hauras perheen taloudellinen tilanne voi olla, jos vaikkapa toinen huoltaja yllättäen menehtyy. Kriisivuonna 2020 otettiin vapaaehtoisia henkivakuutuksia peräti 20 prosenttia enemmän kuin aiempina vuosina, ja myös vakuutussummat kasvoivat.
Erityisesti jos perheessä on lapsia tai lainaa, taloudellinen puoli kriisitilanteiden varalta on syytä miettiä kuntoon. Malin ja Ilari ovat kertoneet ystävilleen, että heillä on henkivakuutus, ja muistutelleet sen merkityksestä.
”Moni sanoo, että juu, täytyypä muistaa hoitaa asia. Mutta helposti se vain jää”, Malin kertoo.
Henkivakuutuksen lisäksi Malin painottaa, miten tärkeää on samalla hoitaa kuntoon myös testamentti ja edunvalvontavaltuutuspaperit. Ne eivät ole ainoastaan senioreiden juttu, vaan ihan jokaisen. Mielenrauhaa ja turvaa tuo, kun käy asiantuntijan kanssa kerran rauhassa läpi eri skenaariot siitä, mitä elämässä voi tapahtua ja miten silloin toimittaisiin. Varat ja velat on syytä listata huolella. Malin ja Ilari ovat avoliitossa, joten vastuuasiat käytiin erityisen tarkasti läpi.
”Varsinkin kun on yhteinen lapsi, on hyvä ymmärtää avoparin roolit ja vastuut, jos toinen kuolee”, Ilari lisää.
Perhe-eläkkeitä uudistettiin ja avoleskien oikeuksiin tuli parannuksia vuonna 2022, mutta edelleenkään avoleski ei ole esimerkiksi oikeutettu leskeneläkkeeseen, jos pariskunnalla ei ole alaikäisiä lapsia toisen kuollessa. Avioliitossa lesken asema on turvatumpi. Tämä tulee monelle yllätyksenä.
Emilin syntymä herätti Malin Lindforsin ja Ilari Munckin miettimään henkivakuutusta. Samalla oli luonnollista laittaa kuntoon myös testamentti ja edunvalvontavaltuutukset. Kuva: Panu Pälviä
Olisiko kodin myyminen vaihtoehto vaikeassa tilanteessa?
Suomessa kuolee vuosittain noin 7 500 työikäistä, ja harmittavan monesti puolison kuolemaan ei ole varauduttu riittävästi. Suomalainen tyypillisesti ajattelee, että jos jotain sattuu, asunnon tai mökin voi aina myydä.
”Ei kukaan halua hirveässä tilanteessa ruveta myymään kotia. Myyntihinta voi myös olla jotain ihan muuta kuin on etukäteen ajatellut”, Ilari Munck sanoo.
Viime aikojen myllerrykset asuntomarkkinoilla ovat näyttäneet, että asunnonmyynti ei välttämättä käykään käden käänteessä juuri silloin kuin sen toivoisi tapahtuvan. Tämäkin lisää stressiä muutenkin jo vaikeassa tilanteessa.
”Jos Ilari kuolisi, minulle olisi tärkeää, että ainakaan heti ei tarvitsisi miettiä asuntolaina-asioita. Haluaisin, että arki pysyisi niin samanlaisena kuin mahdollista”, Malin Lindfors miettii.
Kun toinen huoltaja kuolee, suuren murheen lisäksi perheen talous voi suoranaisesti romahtaa, kun siitä lähtee valtava siivu pois.
Moni luottaa siihen, että julkinen turva kyllä kannattelee kurjassa tilanteessa, mutta valitettavasti se antaa vain vähimmäissuojan. Suomessa kuolemanvaran turvaksi tulevat perhe-eläkkeet kattavat yleensä vain osittain kuolemasta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Jos perhe haluaa säilyttää kodin ja elintasonsa samanlaisena toisen huoltajan menehtymisen jälkeen, kuolemanvaraturvaa kannattaa täydentää vapaaehtoisella henkivakuutuksella.
”Vaikka kodin joutuisi sitten myymään jollain aikavälillä, haluaisin pysyä tällä samalla asuinalueella. Täällä ovat kaikki tutut ja Emilin kaverit. Kun Emilin koulu alkaa, se varmasti korostuu entisestään”, Malin sanoo ja seurailee sivusilmällä kuusivuotiaansa touhuilua.
”Onneksi tiedän, että Ilari huolehtisi Emilistä, jos minulle kävisi jotain.”
Kun henkivakuutusta ei tarvitse miettiä, voi keskittyä täysillä nykyhetkeen, sanoo Malin Lindfors. Kuva: Panu Pälviä
Henkivakuutuksen avulla voi arki jatkua mahdollisimman ennallaan
Henkivakuutus antaa suojaa myös sosiaaliselta riskiltä, jonka toisen huoltajan kuolema aiheuttaa. Jos elintaso laskee, saattaa jäljelle jäänyt perhe olla pakon edessä ja muutto väistämätön: uusi koulu tai päiväkoti, kokonaan uusi elinpiiri ja harrastusten sekä menojen karsiminen aiheuttavat kuormitusta muutenkin raskaassa tilanteessa.
”Tiukan paikan tullen olisin valmis luopumaan autosta. Mutta haluaisin pitää kiinni jalkapalloharrastuksestani ja pilatestunneista”, Malin miettii.
”Nautin myös erilaisista kulttuurimenoista, kuten festareista, museoista ja konserteista. Ja reissut kavereiden kanssa Lappiin, ravintolaillalliset. Sellaiset asiat tuovat arkeen iloa”, Malin listaa.
Munck ja Lindfors ovat tyytyväisiä, että juuri nyt voi vain keskittyä nykyhetkeen, kotiin ja perusarkeen.
”En ole luonteeltani sellainen, joka murehtii etukäteen. Mutta henkivakuutus on tärkeä turva, sitä ei tarvitse nyt miettiä”, Malin sanoo.
”Kuukausitasolla henkivakuutuksessa puhutaan muutamien kymppien kustannuksista, joka vastaa suurin piirtein jalkapalloharrastukseni kuluja.”
Kello on jo pitkällä iltapäivässä ja keittiöstä tuoksuu valmistuva päivällinen. Malinin jalkapallotreenit ovat illemmalla, ja Ilari jää kotiin Emilin kanssa.
”Asiat on pahan päivän varalle hoidettu nyt meidän perheen kohdalla niin hyvin kuin suinkin”, toteaa Ilari.