Moni tekee useita asuntokauppoja elämänsä aikana. Syitä asunnon vaihtoon on yhtä monta kuin kodinomistajiakin. Toisella tai kolmannella kierroksella olevat kodinomistajat osaavat usein kertoa, mitä tekisivät toisin, jos nyt hankkisivat uuden kodin. Jussi Pajala, Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja, kertoo omat vinkkinsä asuntokaupoille.
”Ostimme vanhan rintamamiestalon reilut kymmenen vuotta sitten. Talossa oli perusasiat kunnossa, mutta muutamat isommat remontit siihen piti tehdä.
Ostovaiheessa emme budjetoineet erikseen remonttilainaa, vaan haimme sitä myöhemmin, kun aloitimme remontit. Pienempiä remontteja ja pintojen uudistuksia olemme tehneet vuosien saatossa, ja vieläkin joku paikka on kesken. Kun yhden remontin saa valmiiksi, tuntuu siltä, että seuraava kaipaa huolenpitoa. Kymmenen vuotta sitten ulkoverhous oli ok, mutta talo elää ja vaatii jatkuvasti huolenpitoa.
Jos nyt hankkisin uuden kodin, en ostaisi vanhaa taloa, vaikka niissä on tiettyä viehätystä. Ymmärrän, miten helppoa olisi asua uudehkossa kodissa, jossa peruskorjauksia ei tule niin usein vastaan. Nämä vuodet ovat toki opettaneet paljon remontoinnista, ja siksi esimerkiksi keittiöremontti kuulostaisi nyt helpolta projektilta.” Tuulikki 42
”Kun on ostamassa omakotitaloa, on hyvä muistaa, että omakotiasujalla ei ole apunaan isännöitsijää tai huoltoyhtiötä, joihin ottaa ongelmatilanteissa yhteyttä. Ostaja vastaa itse talon kunnossapidosta. Vaikka vanhassa talossa olisi lähtökohtaisesti enemmän remontoitavaa kuin uudessa, sama tulee eteen myös uudessa talossa. Jos talossa asutaan kolmekymmentä vuotta, tulee korjaustarpeita väistämättä eteen.
Remonttitarpeet ja korjaustöiden budjetointi on syytä miettiä jo talon ostovaiheessa, koska esimerkiksi katto-, ikkuna- tai julkisivuremontti ovat kaikki isoja korjaustöitä. On hyvä tiedostaa, millaisia tarpeita korjauksille on tulossa vastaan.
Huoltotoimenpiteet ovat tarpeen myös siksi, että pankkikin odottaa asiakkaan pitävän huolta lainan vakuutena olevasta omaisuudesta. Jos talossa on korjaustarpeita, pankki edellyttää myös realistista laskelmaa remontointibudjetista.”
”Hankin ensimmäisen omistusasuntoni Helsingistä läheltä kantakaupunkia. Kaksiossa oli hyvä pohjaratkaisu, ja remontoin siitä lähinnä pintoja. Kävin töissä Helsingin ydinkeskustassa ja siksi hyvät liikenneyhteydet julkisilla olivat minulle tärkeät. Työmatkaan kului kuitenkin yllättävän pitkä aika, sillä jouduin käyttämään bussin ja raitiovaunun yhdistelmää. Joskus tuntui, että pyörällä matka taittui nopeammin.
Sittemmin muutin pois kaupungista Espooseen, mutta jos nyt hankkisin uuden kodin, miettisin tarkkaan liikenneyhteyksiä ja työmatkaan kuluvaa aikaa. Espoosta pääsen työpaikalle lähes samassa ajassa, vaikka asun paljon kauempana työpaikastani.
Jos joku on hankkimassa omistusasuntoa, kehotan häntä aina harkitsemaan, onko sijainti sopiva.” Päivi, 36
”Oli sitten kyse työmatkoista, lasten kuskauksista tai lähellä asuvista vanhemmista, kannattaa selvittää, miten julkinen liikenne kulkee tai suunnitella muuten, miten arkinen liikkuminen onnistuu. Jos arki on hankalaa, ei asumisestakaan nauti.
Sitäkin kannattaa miettiä, miten kodin saa tarvittaessa myytyä edelleen. Liikenteen solmukohdat ovat yleensä suosittuja sijainteja. Toisaalta moni arvostaa sitä, että asunto ei sijaitse aivan liikenteen keskellä vaan sopivan kävelymatkan päässä yhteyksistä.
Kyse on kuitenkin henkilökohtaisista valinnoista eikä yhtä oikeaa vastausta sijaintiin ole. Joku voi arvostaa luonnon läheisyyttä ja valita syrjäisemmän sijainnin, vaikka mahdollinen jälleenmyynti hankaloituisikin.”
”Ostimme omakotitalon metsän reunalta hyvien ulkoilumaastojen viereltä. Viisi vuotta kauppojen jälkeen kaupunki päätti hakata viereisen metsän ja maisemamme muuttui täysin. Nyt läheisen valtatien äänet kantautuvat meille voimakkaampina.
Jos nyt hankkisin talon tai asunnon, selvittäisin todella tarkkaan kaiken asuinalueesta ja sen tulevaisuuden suunnitelmista. Selvittäisin, että kuka omistaa läheiset metsät ja tontit sekä mitä niille on suunniteltu tulevaisuudessa. Asuinalue voi muuttua isosti jopa muutamassa vuodessa.” Esa, 45
”Kaavamuutokset valitusprosesseineen kestävät monta vuotta. Niinpä ostajakin voi jo etukäteen ottaa selvää, millainen kaava alueella on voimassa, onko sillä rakennusoikeutta ja kuka maat omistaa. Tiedot löytyvät Maanmittauslaitoksen rekisteristä pientä maksua vastaan.
Naapuritontin omistajalle voi myös suoraan soittaa ja kysyä tämän aikeista tontin suhteen. Kun mahdolliset suunnitelmat ovat tiedossa, on helpompi tehdä tietoisia päätöksiä. Toki maailma muuttuu, eikä kaikkea voi ennakoida varsinkaan pitkällä tähtäimellä. Lähitulevaisuuden muutokset ovat kuitenkin selvitettävissä pienellä vaivalla.”
”Hankimme puolisoni kanssa kolmion, jossa oli neliöitä 73. Neliöt olivat kahdessa eri tasossa rivitalossa. Kun olen vieraillut tuttavien luona, joiden kodeissa on vähemmän neliöitä, olen yllättynyt, miten pienetkin neliöt voivat näyttää tilavilta.
Olen huomannut, että pohjakaavalla on suuri merkitys siihen, miten neliöt toimivat. Kolmiossamme on turhia neliöitä käytävillä ja portaikossa.” Jukka, 33
”Kuilumaiset rakenteet, kuten käytävät tai portaat, aiheuttavat usein hukkaneliöitä. On myös hyvä, jos kalusteet sopivat asuntoon muutakin kuin yhteen ainoaan asentoon, jotta tilat ovat muunneltavissa.
Jussi Pajala kiteyttää, että koti ostetaan yleensä myös fiiliksen mukaan.
”Kodin ostaminen on usein tunnepohjainen asia: nyt tehdään unelmista totta! Samalla faktat ja realismi voivat unohtua. Kannattaakin istua jo etukäteen alas ja miettiä rauhassa koko palettia monelta kannalta. Mitkä ovat omalle asumiselleni tärkeitä asioita? Entä, jos arjessani tapahtuu muutoksia, kuten työpaikka vaihtuu tai perhemuoto muuttuu?
Kannattaa myös käydä näytöillä mahdollisimman monenlaisissa kohteissa ja suunnitella, miten oma elämä niihin sopisi.
Kun pohjatyöt on tehty, on hyvä tehdä päätös, joka ei pohjaudu pelkkään ihastumiseen. Aina kaikki tavoitteet eivät toteudu, mutta kun asiat on käyty läpi suunnitelmallisesti, ei ainakaan tule kauppojen jälkeen yllätyksiä.”
.svg)
