.svg)
Moni fiksukin tyyppi jättää henkivakuutuksen ottamatta
Helsinkiläinen Ilari Munck istui parin kaverinsa kanssa yhdellä, ja pöydän ääressä käytiin läpi tärkeitä asioita. Kaikilla oli painavaa sanottavaa.
”Puhuttiin merinovillakerrastoista.”
Keskustelunaiheet ystävien kanssa ovat muuttuneet kertaheitolla siitä, mitä ne olivat vielä joitakin vuosia sitten. Munckilla ja avopuolisollaan Malin Lindforsilla on 6-vuotias poika, jonka syntymä laittoi monen muunkin asian uuteen uskoon.
Kun Emil ilmoitti tulostaan, Ilari ja Malin muuttivat suurempaan kotiin. Yhteinen asuntolaina ja tieto tulevasta perheenjäsenestä nosti esiin uuden kysymyksen: mitä sitten tehtäisiin, jos jommallekummalle sattuisi jotain?
”Tajusin, että kun vastuita tulee elämässä, herää huoli. Me hankimme henkivakuutuksen, joka ei ollut tuntunut aiemmin meille tärkeältä”, Munck kertoo.
Sekä kaveriporukan kesken että työssään Nordea Henkivakuutuksen yhteysjohtajana Ilari Munck on nähnyt, miten suomalaiset suhtautuvat henkivakuuttamiseen.
”Yllättävän harva on varautunut kuolemaan ja siihen, miten se vaikuttaa perheen talouteen. Moni fiksukin tyyppi jättää nämä asiat miettimättä.”
Suomalainen ajattelee, että tiukan paikan tullen myydään sitten asunto tai mökki ja ratkaistaan sillä kiperä tilanne. Ilarin kokemus on, että ajattelutapa ei päde enää sen pahimman oikeasti tapahtuessa.
”Kriisin hetkellä perheen kodin tai lapsuuden kesämökin myyminen on yleensä viimeinen asia, joka halutaan tehdä.”
Emilin syntymä oli sysäys Ilari Munckille henkivakuutuksen hankkimiseen. Kuva: Panu Pälviä
Oman talouden läpikäynti kannattaa
Kuoleman aiheuttamia käytännön asioita moni miettii valitettavasti vasta siinä vaiheessa, kun suru osuu lähipiiriin tai jopa omaan perheeseen. Viime aikojen inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden jähmettyminen ovat osoittaneet, että esimerkiksi asunnonmyynti ei välttämättä aina onnistukaan noin vain, ainakaan juuri siihen hintaan kuin on olettanut.
Usein tarvitaan todellinen ravistelu ennen kuin oma kuolevaisuus tiedostetaan ja henkivakuutusasiat otetaan harkintaan.
Korona oli yksi sellainen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa havahduttiin ottamaan henkivakuutuksia peräti viidennes aiempaa enemmän ja korvaussummatkin kasvoivat. Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei silti edelleenkään ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi pitämään yllä jäljelle jääneen perheen elintason, jos toinen huoltajista kuolee. Tätä kutsutaan henkivakuutusvajeeksi.
Olennaista on, että henkivakuutus on mitoitettu oikein. Ilari Munck suositteleekin, että jokainen pysähtyisi käymään rauhassa läpi oman taloutensa ja miettisi, miten asiat hoidettaisiin erilaisissa vaihtoehtoisissa tilanteissa.
”Paperille kannattaa listata oma varallisuus, säästöt ja lainat. Listan konkretia todella avaa silmät”, Ilari sanoo.
Henkivakuutusta voi mitoittaa Munckin mukaan niin, että laskee siihen mukaan omat velat ja vuoden nettotulot. Varallisuuserot puolisoiden kesken saattavat mutkistaa tilannetta, joten pelisäännöt on hyvä sopia. Jos perheen enemmän tienaava kuolee, on huojennus, jos jäljelle jäävien perheenjäsenten ei kaiken surun keskellä tarvitse saman tien laittaa omaisuutta myyntiin ja tinkiä merkittävästi elintasosta.
”Perintöveroihinkin uppoaa todella paljon rahaa, ja on tosi kurja tilanne, jos varallisuus hupenee siihen noin vain”, Ilari Munck muistuttaa.
Asia, joka on pakko hoitaa kuntoon
Kuolemaa ei tee mieli ajatella. Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa kuolee vuosittain noin 7 500 työikäistä, eikä monesti puolison kuolemaan ole varauduttu riittävästi.
Kaveriporukassa ei ole helppo alkaa puhua kuolemasta ja siihen varautumisesta merinovillakerrastojen sijaan.
”Olen sanonut suoraan ystävilleni, että nämä asiat ovat sellaisia, jotka on pakko hoitaa kuntoon. Ja silti ne vain tuppaavat ihmisillä jäämään”, Ilari kertoo.
”Usein pariskunnat vaihtavat näiden muistutusteni jälkeen pitkiä katseita.”
Yllättävää kyllä, henkivakuutusvaje on yleisintä korkeasti koulutetuilla, suurituloisilla ja nuorilla. Erityisesti kuitenkin nuorilla perheillä on juuri taloudellisesti eniten menetettävää, sillä huoltajilla on odotettavissa vielä runsaasti tuloja ja lapset ovat pieniä. Julkinen turva antaa vain vähimmäissuojan, ja jos perhe haluaa säilyttää elintasonsa, on asia huolehdittava kuntoon esimerkiksi juuri henkivakuutuksen avulla.
Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, että terveydentila vaikuttaa henkivakuutuksen saamiseen. Perussairaudet voivat vaikuttaa vakuutuksen hintaan tai koko vakuutusta ei välttämättä edes myönnetä.
”Kannattaa ottaa, kun on terve ja sen vielä saa”, Ilari Munck vahvistaa.
Kun omaa taloudellista kokonaistilannetta lähtee kartoittamaan, on tärkeä huolehtia samalla kertaa kuntoon myös testamentti ja edunvalvontavaltuutusasiat. Nämä asiakirjat on syytä hoitaa kuntoon tulevaisuuden varalle oli missä elämäntilanteessa hyvänsä.
Ilari Munck tapasi avopuolisonsa Malin Lindforsin kanssa pankin oman juristin, ja he kävivät kaikki olennaiset paperit yhdessä läpi.
”Se kannatti. Nyt nämä asiat on meidän perheen kohdalta hoidettu niin hyvin kuin suinkin”, Ilari kertoo.
Ja se hinta – joka on monelle suomalaiselle kynnyskysymys. Henkivakuutuksen hintaan vaikuttavat muun muassa turvan suuruus ja vakuutuksenottajan ikä. Nuoremmille kustannus on tietysti edullisempi.
”Kuukausitasolla vakuutus kustantaa parin IPA-oluen verran”, Ilari Munck laskee.
”Ja sitten on onneksi yksi huoli vähemmän.”
Jos se kaikista ikävin osuisi Ilarin ja Malinin perheen kohdalle ja jompikumpi heistä menehtyisi, on selvää, mikä pysyisi muuttumattomana.
”Ainakin koti säilyisi. Ison mullistuksen keskellä haluaisin pitää kiinni kaikista tutuista ja turvallisista asioista ja tarjota Emilille mahdollisimman stabiilin arjen”, Ilari miettii.
