.svg)
Halusin nähdä, kuinka pitkälle voin päästä elämässä
Kaaottista ja hektistä elämää – juuri sellaista, kuin kansainvälistä liiketoimintaa pyörittävä yrittäjä ja perheenäiti Evon Blomstedt haluaakin elää.
– Olen verkkaisen vastakohta, ja päämäärätön haahuilu tekee minut hulluksi. En voi edes lähteä kävelylle puolisoni kanssa ilman saavutettavaa tavoitetta, Evon kertoo.
Evonin perustama HUONE vuokraa luovia kokous- ja tapahtumatiloja Helsingissä, Singaporessa ja Kööpenhaminassa. Oma yritys, restonomin tutkinto, ystäväpiiri ja perhe eivät kuitenkaan ole tippuneet syliin itsestään.
– Sosiaalisen median hallitsemassa minäkeskeisessä maailmassa ruoho on aina vihreämpää omalla puolella aitaa. Täydellisen arjen esittäminen on myrkyllinen tapa, ja siksi haluan kertoa myös kääntöpuolesta. Minulle se tarkoittaa lähtemistä synnyinmaastani Malesiasta naiivina 19-vuotiaana, elämäni rakentamista nollasta, avioeroa, konkurssin partaalla käymistä ja rintasyöpää.
Tunsin syyllisyyttä kunnianhimostani
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa kärvistelevässä Suomessa nuori maahanmuuttaja sai turhaan odottaa kutsuja työhaastatteluihin. Kielitaidon, verkostojen ja työkokemuksen puute eivät vakuuttaneet työnantajia.
– Kyllästyin kerjäämään työtä ja päätin perustaa oman firman. Minä ja silloinen puolisoni myimme asuntomme ja kiersimme ovelta ovelle esittelemässä HUONE-konseptia rahoituksen toivossa, Evon kertoo.
Viisi maksimiin höylättyä luottokorttia ja 17-tuntiset työpäivät leimasivat yrityksen alkutaipaletta. Toimipaikaksi valittu Jätkäsaari Helsingissä oli vielä rakentamaton hiekkakenttä, jota edes karttasovellukset eivät tunnistaneet.
– Tulin myös odottamatta raskaaksi. Yritys ei kasvanut laskupinojen tahdissa, joten samaan aikaan imetin vastasyntynyttä ja kävin lähellä konkurssia. Syytin itseäni ja kunnianhimoani, joka tuntui liian suurelta minulle ja perheelleni. Murehdin, kuinka voin ikinä elättää poikani.
Rintasyöpä sai miettimään, mikä elämässä on tärkeää
Vuonna 2014 Evonin sitkeä työ sai tunnustusta, kun hänet palkittiin Nordic Business Forum -tapahtumassa vuoden merkittävimpänä yrittäjänä (PwC’s Most Valuable Entrepreneur). Sana HUONE:sta alkoi kiertää, ja raha liikkua. Uusien toimipisteiden perustaminen oli luonteva askel.
– Hetken meillä meni hyvin, mutta sitten COVID-pandemia pysäytti liiketoimintani. Sain myös syöpädiagnoosin ja menetin hiukseni ja rintani. Syöpä sai pohtimaan, mihin haluan käyttää rajallisen elämäni. Yllätyin, kun en katunutkaan tekemiäni elämänvalintoja. Syöpää tai ei, olin siinä missä halusinkin olla.
Syöpäleikkauksissa Evonin kainalosta poistettiin imusolmukkeet. Leikkausten jälkeisenä kuntoutuksena toimii yhä rakas tanssiharrastus.
– Tanssi on osa identiteettiäni. Liikkuvuuden ja voimien palauttamisen lisäksi se tekee minut onnelliseksi. Tanssin säännöllisesti ystävieni kanssa, mutta myös kilpatasolla.
Tulevaisuuden turvaaminen tuo mielenrauhaa
Evon uskoo, että ihminen on aina osa yhteisöä. Hänen rinnallaan seisovat uusi aviopuoliso, vakaa perhe, joukko luotettavia ystäviä ja viihtyisä työyhteisö.
– Perheeni kanssa katsomme usein dokumentteja maaten sohvalla kasassa ihmispyramidissa. Töissä puolestaan yhteinen lounas on päivän paras hetki. Nämä arkiset kohtaamiset ovat minulle elintärkeitä, Evon kertoo.
Mitä tahansa voi tapahtua, sen Evon on oppinut. Yrittäjä sitoutuu väistämättä epävarmuuteen, mutta ikäviin seurauksiin voi varautua.
– Yhteisöni turvallisuus on minulle ensisijaista. Siksi ottamani Nordea MyLife -henkilövakuutuksen tuoma mielenrauha on minulle mittaamattoman arvokasta.
Vakuutuksista saadut korvaukset voivat auttaa esimerkiksi arjen menoissa tulotason pudotessa dramaattisesti, lainan tai perintöverojen maksamisessa tai elämän uudelleen järjestämisessä.
– Tapahtuipa minulle mitä tahansa, ympärilläni olevista ihmisistä pidetään huolta ja he voivat jatkaa elämäänsä myös ilman minua. Sitä turvallisuus tarkoittaa minulle.
Vakuutusten ottaminen tuntui aluksi tarpeettomalta
Kattavan terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kannattelemassa Suomessa vakuutusten ottaminen tuntui Evonin mielestä aluksi tarpeettomalta. Vakuutusten merkitys valkeni lopullisesti HUONE:en rahoituskierrosten ja myyntikäyntien yhteydessä.
– Ajattelin, että kestän kyllä kaiken, mitä elämä tielleni heittää, mutta sijoittajat muuttivat ajatteluani.
Sijoittajat painottivat, että Evon on yrityksensä suurin riski, sillä ilman häntä se ei voisi kasvaa.
– Ymmärsin, että vakuutuksilla suojelen itseni sijaan työntekijöitäni ja yritystäni. Jos en syystä tai toisesta voisi enää tehdä töitä, vakuutusten turvin yhtiö voi palkata uuden toimitusjohtajan ja kehittää uutta strategiaa.
Välillä Evonista tuntuu, että elämä on ollut hänelle tyly. Mutta silti hän on aina ollut ylpeä siitä, ettei ole kulkenut sokeasti samoja polkuja kuin muut.
– Palan halusta näyttää maailmalle, mihin pystyn. En ole vielä valmis.
