Kysy chatissa Avautuu uuteen ikkunaan

Erilaisia huijausmuotoja

Erilaisia huijausmuotoja on paljon. Opettele tuntemaan niiden variaatiot, niin pysyt askeleen huijareita edellä.

Sijoitushuijaus (Investment scam)

Oletko saanut sähköpostiviestin tai puhelun ulkomaiselta sijoitusneuvojalta, joka haluaa sinun sijoittavan osakkeisiin tai rahastoihin, joiden tulevaisuudennäkymät ovat ”hyvät”? Tai tarjouksen sijoittaa kryptovaluuttoihin ja binäärioptioihin, jotka kuulostavat melkein liian hyviltä ollakseen totta? Tällaiset sijoitushuijaukset ovat lisääntyneet viime aikoina huomattavasti.

Usein huijaukset alkavat noin 250 euron alkumaksulla, joka veloitetaan luottokortiltasi.

Vinkkejä sijoitushuijaukselta välttymiselle:

  • Onko yrityksellä toimilupa? Kuinka kauan yrityksellä on ollut sijoitustoimintaa?
  • Kryptovaluuttapalvelut eivät koskaan kontaktoi asiakkaitaan puhelimitse. He tarjoavat ainoastaan alustan kaupankäynnille.
  • Vakavasti otettavat yritykset tarjoavat harvoin sijoitusmahdollisuutta puhelimitse etenkään iltaisin.
  • Tarkista, onko yritys Finanssivalvonnan varoituslistalla tai löytyykö yrityksestä muuta tietoa internetistä.
  • Älä koskaan anna kenenkään asennuttaa tietokoneellesi etähallintaohjelmia!

Tilausansa-petokset

Tilausansa-petoksissa uhri antaa korttinumeronsa osallistuessaan arvontaan/kyselyyn, lunastaessaan “voittoa”, maksaessaan “puuttuvia postikuluja”, tilatessaan näytteen tai ostaessaan muuten edullisen tuotteen (esimerkiksi älypuhelimen, tabletin, lahjakortin, kengät, näytepakkauksia kauneus- ja terveydenhoitotuotteista). 

Muutaman euron alkuveloituksen yhteydessä kortinhaltija tulee liittyneeksi myyjän palveluun, jonka seurauksena asiakkaan tililtä tehdään kuukausittain veloituksia. Veloitukset voivat olla jopa 100 EUR/kk.

Sopimuksesta on erittäin vaikea päästä eroon, joten uhrin kannattaa sulkea korttinsa ja tilata uusi, jolloin kuukausiveloitukset loppuvat. Suosittelemme tekemään asiassa rikosilmoituksen poliisille.

Älä anna korttinumeroa sellaiseen viestiin/ linkkiin, joka on tullut pyytämättä, tai jos et ole aivan varma palvelutarjoajan luotettavuudesta.

Huijauspuhelut (Vishing)

Huijari soittaa ja uskottelee olevansa esimerkiksi pankin, elektroniikkaketjun tai viranomaisen edustaja. Hän väittää usein, että asialla on kiire, ja yrittää saada uhrin käyttämään pankkitunnuksiaan tai kertomaan ne hänelle. Tarkoituksena on päästä verkkopankkiin siirtämään rahaa tai urkkia uhrin pankkitunnukset.

Vinkkejä huijauspuheluilta välttymiselle:

  • Älä koskaan kerro kenellekään henkilökohtaisia tunnuksiasi tai tilitietojasi.
  • Älä koskaan käytä pankkitunnuksiasi, jos joku sinuun yhteyttä ottanut sitä pyytää tai vaatii.
  • Jos sinua epäilyttää, katkaise puhelu.
  • Voit varmistaa soittajan vastasoitolla esimerkiksi poliisilaitoksen tai pankin vaihteeseen tai asiakaspalveluun. 

Sähköpostihuijaus (Phishing)

Sähköposteissa kehotetaan päivittämään tilitietoja, vaihtamaan salasana jne. Lähettäjänä näyttää olevan pankki, joka haluaa, että vahvistat tili- tai korttinumerosi. 

Huijausviestejä lähetetään myös muun muassa viranomaisten, verottajan ja postin nimissä. Viesteissä on linkki, jota klikkaamalla voit ”tunnistautua” tai ”vahvistaa” tili- tai korttinumerosi.

Vinkkejä sähköpostihuijaukselta välttymiselle:

  • Älä koskaan täytä henkilö- tai pankkitietojasi sähköpostilomakkeeseen.
  • Älä anna henkilö- tai pankkitietojasi vastaamalla sähköpostiin.
  • Älä kirjaudu sähköpostiviestissä olevan linkin kautta palveluun. Mene suoraan palveluntarjoajan nettisivuille ja kirjaudu siellä.
  • Älä avaa tuntemattomalta lähettäjältä saamiasi linkkejä tai liitetiedostoja.  
  • Tarkista aina lähettäjän sähköpostin oikeellisuus klikkaamalla sähköpostin lähettäjän osoitetta. Mikäli osoite on kirjoitettu epäilyttävässä muodossa, viesti ei ole virallisen tahon lähettämä.

Tekstiviestihuijaus (Smishing)

Nykyään suurin osa huijauksista lähetetään puhelimeen tekstiviestillä. Tavoitteena on saada sinut avaamaan linkki ja antamaan henkilö- ja pankkitietoja.

Vinkkejä tekstiviestihuijauksilta välttymiseen:

  • Älä avaa linkkejä, jotka olet saanut tuntemattomilta lähettäjiltä. 
  • Usein huijausviestit on naamioitu lähetetyiksi tunnettujen yritysten palvelunumeroista, esimerkiksi Nordean tai Postin nimissä. Tällöin huijausviesti näkyy samassa viestiketjussa oikeiden viestien kanssa. 
  • Älä kirjaudu tekstiviestissä olevan linkin kautta palveluun. Mene suoraan palveluntarjoajan nettisivuille ja kirjaudu siellä.
  • Varmista aina, että saamasi viesti liittyy palveluun tai ostoon, jonka olet itse tilannut. Nordea ei koskaan pyydä henkilökohtaisia tietojasi tekstiviestillä tai sähköpostitse.

Rakkauspetos (love scam)

Rakkauspetos toteutetaan tavallisesti sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa tai treffisivustolla. Huijari on usein ”ulkomaankomennuksella oleva sotilas” tai ”paljon maailmalla matkustava insinööri”, jolla saattaa olla yhteyksiä Suomeen. Huijari ottaa yhteyttä uhriin ja he alkavat vaihtaa viestejä ja puhua puhelimessa.

Yhteydenpito voi jatkua kuukausien ajan ja pian huijari vannoo rakkauttaan ja alkaa puhua yhteisestä tulevaisuudesta. Jonkin ajan kuluttua huijari ryhtyy pyytämään rahaa erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi sairaalamaksuihin ja matkoihin.

Vinkkejä rakkauspetokselta välttymiselle:

  • Jos sosiaalisessa mediassa tapaamasi henkilö pyytää sinulta rahaa, kyseessä on käytännössä aina huijaus.
  • Jos huomaat tulleesi huijatuksi, ilmoita asiasta pankille ja tee rikosilmoitus. Et ole ainoa etkä viimeinen tällaisissa tapauksissa.

Vertaistukea saat esimerkiksi RikosuhripäivystyksenAvautuu uuteen ikkunaan asiantuntijoilta. Voit soittaa RIKU:un myös anonyymisti.

Identiteettivarkaus (Identity theft)

Identiteettivarkaus tarkoittaa, että joku käyttää toisen henkilöllisyyttä esimerkiksi tavaroiden ostamiseen, tilausten tekemiseen tai lainojen ottamiseen toisen nimissä.

Mikäli henkilöllisyystietosi joutuvat vääriin käsiin, ota välittömästi yhteyttä pankkiin sulkeaksesi pankkitunnukset, mahdolliset korttisi ja muut palvelut. 

Vinkkejä identiteettivarkauden välttämiselle:

  • Ole tarkkana, mitä tietoja itsestäsi kerrot ja annat internetissä ja sosiaalisessa mediassa.
  • Ota käyttöön Suomen Asiakastiedon ”Oma Luottokielto” -palvelu

Rahamuuli

Rahamuuliksi kutsutaan henkilöä, joka värvätään vastaanottamaan ja välittämään rikollisella tavalla hankittua rahaa tilinsä kautta. Muulille tarjotaan usein pieni korvaus välitetystä summasta. Usein myös huijausten uhreja (kuten esim. rakkaushuijaus) käytetään hyväksi rikoksella hankittujen varojen häivyttämisessä.

Miten estää rahamuuliksi joutumisen?

Tilinomistaja on velvollinen tietämään, mitä rahoja tilillään liikkuu. Jos et tiedä, ota välittömästi yhteys pankkiin tai poliisiin ennen varojen siirtelyä.  Epäilyttävät tapaukset päätyvät aina poliisin tutkintaan ja lisäksi pankki voi joutua rajoittamaan asiakkaan palveluita.

Entä jos minua on käytetty rahamuulina?

Ole yhteydessä paikalliseen poliisiin ja ilmoita, mitä on tapahtunut. Ole myös yhteydessä omaan pankkiisi ja selvitä maksut pankin kanssa perusteellisesti.

Valelaskut (Fake invoice)

Valelasku lähetetään usein sähköpostitse, ja siinä vaaditaan maksamaan tuote tai palvelu, jota sinä tai yrityksesi ei koskaan ole tilannut tai jota ei koskaan olla toimitettu. Joskus myyjä voi myös soittaa ja vaatia rahaa väittämällä, että yritys on tehnyt sopimuksen heidän kanssaan.

Kyseenalaista seuraavia:

  • Onko lasku järkevä? Olemmeko ostaneet tämän tuotteen/palvelun?
  • Käykö laskusta ilmi, että kyseessä on oikeasti tarjous?
  • Onko tilinumero sama kuin aiemmin?

Voit myös googlettaa laskun lähettävän yrityksen. Usein huijauslaskuja lähettävistä yrityksistä löytyy helposti tietoa.

Toimitusjohtajahuijaus (CEO fraud)

Toimitusjohtajahuijauksessa rikollinen esiintyy yrityksen toimitusjohtajana tai muuna yrityksen johtoon kuuluvana henkilönä. Rikollinen lähettää valesähköpostin jollekulle yrityksen työntekijälle ja pyytää tätä siirtämään kiireellisesti suuren summan rahaa ulkomaille.

Vinkkejä toimitusjohtajahuijaukselta välttymiselle:

  • Jos saat maksuohjeita sähköpostitse, älä noudata niitä.
  • Kouluta henkilöstö tunnistamaan riskit ja turvalliset työtavat.
  • Soita sähköpostiviestin lähettäjälle ja tarkista, onko viesti aito.
  • Kysy kollegan mielipidettä asiaan, mikäli itse olet epävarma.

Ota aina yhteyttä pankkiin, jos olet saanut huijarilta maksuohjeet tai epäilet joutuneesi huijatuksi.

Suositeltavia suojautumiskeinoja

Noudattamalla suosituksiamme pystyt suojautumaan huijauksilta.

Lue lisää suojautumiskeinoista

Lisätietoja Turvallisuudesta

Opettele tunnistamaan ne, niin pysyt valppaana ja vältyt tulemasta huijatuksi.

Palaa takaisin turvallisuuden aloitussivulle