.svg)
Sisäänkirjautuminen henkilöasiakkaan verkkopankkiin
Kirjaudu Nordean verkkopankkiinSisäänkirjautuminen yritysasiakkaan verkkopankkiin.
Kirjaudu Nordea BusinekseenHenkilö- ja yritysasiakkaisiin kohdistuu tänä päivänä monenlaisia huijausyrityksiä. Tehokkain tapa suojautua on oppia tunnistamaan ne. Tutustu eri huijaustyyppeihin ja niiden tunnusmerkkeihin, jotta pysyt askeleen huijareita edellä.
Huijausyrityksiä on enemmän kuin koskaan, ja niiden muodot kehittyvät jatkuvasti. Tästä huolimatta näimme Nordeassa viime vuonna myönteistä kehitystä huijausvahingoissa – ja siinä sinulla on ollut tärkeä rooli.
Katso 19.5.2026 pidetyn webinaarin "Huijaukset muuttuvat – miten pysyt mukana?" tallenne. Etkö näe videota? Voit katsoa tallenteen myös Youtube-kanavalta.
Hups! Jos haluat nähdä tällaista sisältöä, hyväksy ensin Nordean markkinointievästeet
Rikolliset hyödyntävät tekoälyä yhä useammin huijauksissaan. Tekoälyn avulla he voivat luoda uskottavampia petoksia, syväväärennösvideoita ja kohdennettuja tietojenkalasteluviestejä. Opi tunnistamaan tekoälyhuijaukset ja suojautumaan niiltä.
Pankkien, erilaisten yritysten ja viranomaispalveluiden valesivuja saattaa toisinaan esiintyä hakukoneissa (esim. Google ja Bing) hakutulosten joukossa. Tätä ilmiötä on näkynyt erityisesti pankkien, Omakannan tai erilaisten terveyspalveluiden, verottajan ja Kelan sivuja etsittäessä.
Valesivut ovat tyypillisesti kopioita alkuperäisistä sivuista ja niillä pyritään kalastelemaan sivulle ajautuneen henkilön pankkitunnukset ja mahdollisesti muuta sensitiivistä tietoa.
Verkossa esiintyy myös paljon valeasiakaspalvelusivustoja erilaisille palveluille (esim. Facebook, PayPal, Gmail yms). Sivuilla saattaa esiintyä puhelinnumeroita asiakaspalvelukeskuksiin, jotka ovat huijareiden hallussa. Tällaiseen asiakaspalveluun soitettaessa huijarit manipuloivat käyttäjän asentamaan laitteelleen etähallintaohjelman ja harhauttavat käyttäjän hyväksymään maksuja ja luovuttamaan sensitiivistä tietoa.
Viranomaisten, yritysten ja pankkien nimissä soitetaan huijauspuheluita. Soittaja kertoo edustavansa viranomaista tai yritystä ja soittaa uhrille auttaakseen tätä. Usein soittajan asialla on kiire ja puheluun luodaan luottamuksellinen tunnelma.
Huijarin tavoitteena on saada uhri käyttämään pankkitunnuksia tai kertomaan ne puhelun aikana. Huijaussoiton tarkoituksena on päästä uhrin verkkopankkiin siirtämään rahaa, saada uhri itse hyväksymään tilisiirrot omilla tunnuksillaan tai siirtämään itse rahaa "turvatilille".
Turvatilipetos on huijauspuhelu, jossa huijari pyrkii saamaan uhrin siirtämään itse rahansa "turvatilille". Puhelu voi tulla esimerkiksi perintätoimiston, viranomaisen tai pankin nimissä. Huijaussoittoa saattaa edeltää kalasteluviesti, jonka avulla rikollinen pyrkii kalastelemaan pankkitunnukset ja mahdollisesti muuta sensitiivistä tietoa.
Soittaja saa uhrin uskomaan, että hänen pankkiasiointinsa on vaarassa ja tilivarat täytyy lähettää turvaan. Uhri manipuloidaan tekemään itse siirtoja ja jopa lataamaan etähallintaohjelma omalle laitteelle. Todellisuudessa tämä "turvatili" on rikollisten hallinnassa. Pankki, viranomainen tai muu taho ei koskaan pyydä asiakkaita siirtämään varoja tällaisille tileille.
IT-tukihuijauksissa huijarit soittavat uhrille ja esiintyvät eri IT -yritysten, esimerkiksi Microsoftin, työntekijänä. Huijarit puhuvat usein englantia.
Uhrille kerrotaan, että hänen tietokoneellaan on mahdollisesti virus ja kone pitää puhdistaa. Puhelun aikana uhrin tietokoneelle asennetaan etähallintaohjelma. Puhelun lopuksi uhrin pitää maksaa palvelusta, mutta muutaman euron sijaan uhrin tililtä veloitetaan satoja, jopa tuhansia euroja.
Kyberturvallisuuskeskus ja poliisi ovat varoittaneet it-tukihuijauksista ja kehottavat varovaisuuteen.
Huijausviestin tavoitteena on kalastella luottamuksellisia tietoja ja saavuttaa taloudellista etua uhrin kustannuksella. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että opit tunnistamaan huijausviestit, etkä anna pankkitietojasi kenellekään.
Identiteettivarkaus tarkoittaa, että joku käyttää toisen henkilöllisyyttä esimerkiksi tavaroiden ostamiseen, tilausten tekemiseen tai lainojen ottamiseen. Varsinkin verkossa palveluiden ottaminen toisen henkilön nimiin on nopeaa.
Nettikirpputorihuijauksella viitataan sellaiseen huijaukseen, joka tapahtuu verkossa käytetyn tavaran kauppapaikoilla. Myytävät tavarat ovat keksittyjä, eikä myyjä enää vastaa yhteydenottoihin sen jälkeen, kun on saanut ostajalta maksun. Huijaukset kohdistuvat sekä ostajiin että myyjiin, mutta muutaman vinkin avulla huijauksilta voi suojautua.
Muulitilien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Suomalaisia pankkitilejä hyödynnetään yhä useammin rikollisessa toiminnassa, erityisesti tietojenkalastelun seurauksena. Rikolliset käyttävät tilejä rikoksella hankittujen varojen siirtämiseen ja häivyttämiseen.
Rahamuuliksi kutsutaan henkilöä, joka värvätään vastaanottamaan ja välittämään rikollisella tavalla hankittua rahaa tilinsä kautta. Muulille tarjotaan usein pieni korvaus välitetystä summasta.
Myös huijausten uhreja käytetään hyväksi rikoksella hankittujen varojen häivyttämisessä. Tämä on yleistä varsinkin rakkaushuijauksissa. Huijari kertoo uhrille tarvitsevansa apua tilisiirrossa, jota hän ei syystä tai toisesta voi tehdä oman tilinsä kautta. Uhrille annetaan tilinumero, jolle hän välittää varat saatuaan ne ensin omalle tililleen. Tilinomistajan velvollisuuksiin kuuluu tietää tilillään olevien varojen alkuperä.
Rakkaushuijauksessa huijari tapaa uhrin verkossa, kuten Facebookissa, Instagramissa tai treffisivustolla. Huijari ottaa yhteyttä uhriin ja viestittelee aktiivisesti. Usein huijari kertoo olevansa ulkomaankomennuksella oleva sotilas tai paljon maailmalla matkustava insinööri, jolla saattaa olla yhteyksiä Suomeen.
Pian yhteydenoton jälkeen huijari vannoo rakkauttaan ja alkaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta uhrin kanssa. Jonkin ajan kuluttua huijari pyytää rahaa erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi sairaalamaksuihin tai matkoihin. Usein rahan pyytämiselle on hyvä syy ja mitä nopeammin uhri lähettäisi rahaa, sitä nopeammin he voisivat aloittaa yhteisen tulevaisuutensa. Yhteydenpito voi jatkua kuukausien ajan.
Sijoitushuijauksessa uhriin otetaan yhteyttä ja kerrotaan huikeasta sijoitusmahdollisuudesta. Sijoituskohteina voivat olla osakkeet, rahastot, kryptovaluutat tai binäärioptiot. Yhteistä sijoituskohteille on, että niiden tulevaisuudennäkymät kuulostavat jopa liian hyvältä ollakseen totta.
Viestien perusteella uhrilta pyydetään varoja sijoitettavaksi hyvin kehittyviin kohteisiin. Todellisuudessa sijoituksia ei ole olemassa, ja uhrin maksamat suoritukset menevät suoraan huijareiden taskuun.
Tilausansahuijauksissa uhri antaa korttinumeronsa osallistuessaan arvontaan tai kyselyyn, lunastaessaan voittoa, maksaessaan puuttuvia postikuluja, tilatessaan näytteen tai ostaessaan muuten edullisen tuotteen (esimerkiksi älypuhelimen, tabletin, lahjakortin, kengät tai näytepakkauksia kauneus- ja terveydenhoitotuotteista).
Muutaman euron alkuveloituksen yhteydessä kortinhaltija hyväksyy palveluntarjoajan ehdot. Samalla hän tulee liittyneeksi myyjän palveluun, jonka seurauksena korttitililtä tehdään kuukausittaisia veloituksia. Veloitukset voivat olla useita kymmeniä euroja kuukaudessa.
Sopimuksesta voi olla erittäin vaikea päästä eroon, joten uhrin kannattaa sulkea korttinsa ja tilata uusi, jolloin kuukausiveloitukset loppuvat. Veloituksista voi tehdä pankille reklamaation.
Työpaikkahuijauksissa luvataan mahdollisuutta ansaita rahaa helposti ja nopeasti. Huijaus voi tulla vastaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai viestisovelluksissa, mutta myös työnhakusivustoilla. Tyypillisesti ilmoituksissa kerrotaan, että ansaintamahdollisuudet ovat hyvät, työtä voi tehdä kotoa käsin eikä aiempaa työkokemusta tarvita.
Työtehtävänä voi olla esimerkiksi erilaisten sivujen ja sovellusten arvostelu verkossa. Työntekijälle avataan tyypillisesti ”palkkatili”, johon palkka maksetaan virtuaalivaluuttana. Työntekijää kehotetaan tallettamaan tälle tilille varoja eri verukkeilla. Yksi selitys saattaa olla, että työntekijän suorittamat tehtävät väliaikaisesti kuluttavat katetta palkkatililtä, jota ei saisi päästää nollille. Työntekijälle vakuutetaan, että palkkajakson päätyttyä hän saisi tekemänsä talletukset sekä palkkansa takaisin tilille. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan työntekijä menettää tilille tallettamansa varat.
Verkkokauppahuijauksissa myydään erilaisia tuotteita aidon näköisillä verkkosivuilla. Huijauksia mainostetaan erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa kuluttajia houkutellaan ostoksille harvinaisilla tuotteilla tai poikkeuksellisen hyvillä tarjouksilla. Tuotteiden saatavuus vaikuttaa usein liian hyvältä ollakseen totta – valikoima on laaja, ja tuotteita löytyy runsaasti eri väreissä, ko’oissa ja tyyleissä. Houkuttimena saattaa toimia myös tunteisiin vetoava tarina liiketoiminnan päättymisestä. Tällaisia esiintyy erityisesti sosiaalisessa mediassa, ja huijauskauppa esiintyy tyypillisesti valeprofiililla, suomalaisena myymälänä.
Valeverkkokauppaan voi päätyä myös hakukonetulosten kautta. Tuttuun brändiin tai tuotemerkkiin liittyvillä hakusanoilla voi päätyä petollisen verkkokaupan sivuille. Korttitietojen syöttäminen tällaiselle sivustolle voi johtaa yllättäviin veloituksiin.
Valelaskulla vaaditaan maksamaan tuote tai palvelu, jota henkilö tai yritys ei ole tilannut tai jota ei ole toimitettu. Usein valelaskut lähetetään sähköpostitse. Myyjä voi myös soittaa ja vaatia rahaa väittämällä, että yritys tai henkilö on tehnyt sopimuksen heidän kanssaan.
Huijarit saattavat myös murtautua yrityksen sähköpostiin ja muokata lähtevän laskun tilinumeroa niin, että laskun maksava taho maksaa suorituksen huijareiden tilille.
Toimitusjohtajahuijauksessa rikollinen esiintyy yrityksen toimitusjohtajana tai muuna yrityksen johtoon kuuluvana henkilönä. Yrityksen johtohenkilön nimissä rikollinen on yhteydessä yrityksen työntekijään ja pyytää tätä tekemään kiireellisesti tilisiirron tai muun maksutapahtuman.
• Jos saat maksuohjeita sähköpostitse, älä noudata niitä. Soita sähköpostiviestin lähettäjälle ja tarkista, onko viesti aito.
• Kysy kollegan mielipidettä asiaan, mikäli itse olet epävarma.
• Kouluta yrityksen henkilöstö tunnistamaan riskit ja turvalliset työtavat.
• Ota yritykselle käyttöön sisäiset toimintatavat sähköpostitse tulleiden maksupyyntöjen varalle.
• Ota aina yhteyttä pankkiin, jos olet saanut huijarilta maksuohjeet tai epäilet joutuneesi huijatuksi.
