Tietoa palvelunestohyökkäyksestä

Yleensä palvelunestohyökkäys kohdistuu verkkosivuihin ja palveluihin, joiden toiminnassa käytetään internetiä. Hyökkäys tapahtuu esimerkiksi kuormittamalla palvelua tarjoava verkkosivusto ja lähettämällä sinne liikennettä useasta eri lähteestä samanaikaisesti.

Palvelunestohyökkäyksissä hyödynnetään usein teknologiaa, jonka avulla palveluihin saadaan ohjattua massiivinen määrä liikennettä. Kun palveluun lähetetään liikaa liikennettä, sen toimivuus hidastuu.

Kotitalouksien tietotekniikkaa voidaan hyödyntää palvelunestohyökkäysten toteuttamisessa, sillä päivittämättömät ja heikoilla salasanoilla suojatut laitteet ovat helpommin rikollisten kaapattavissa.

Palvelunestohyökkäykset Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ovat lisääntyneet viime aikoina runsaasti. Osa niistä on ollut vahvuudeltaan niin pitkäkestoisia ja massiivisia, että niiden on epäilty liittyvän järjestäytyneeseen tahoon.

Pankkipalvelujen turvallisuus palvelunestohyökkäyksessä

On tärkeää muistaa, että palvelunestohyökkäykset eivät vaikuta palveluiden turvallisuuteen, vaan niiden käytettävyyteen. Hyökkäysten tavoitteena on aiheuttaa harmia ja haittaa käyttäjille ohjaamalla sivulle niin paljon liikennettä, ettei asiointi sivulla onnistu. Tämä on ainoastaan kiusantekoa, jolla ei ole vaikutusta palveluiden turvallisuuteen.

Palvelunestohyökkäyksiä torjutaan eri puolustusjärjestelmillä, joita kehitetään jatkuvasti. Nordean pankkipalvelut, käyttipä niitä itsepalveluun tai muihin palveluihin kirjautumiseen, ovat turvallisia.

DoS- ja DDoS-hyökkäykset – mitä eroa niillä on?

Palvelunestohyökkäyksistä käytetään usein lyhennettä DoS- tai DDoS-hyökkäys. Vaikka molemmat ovat palvelunestohyökkäyksiä, niiden eroavaisuus liittyy lukumäärään.

  • DoS-hyökkäyksessä (Denial of Service) lähteenä on vain yksi internetissä oleva laite. Palvelunestohyökkäyksessä hyödynnetään siihen suunniteltua ohjelmistoa.
  • DDoS-hyökkäyksessä (Distributed Denial of Service) lähteenä on useita internetissä olevia laitteita, kuten haittaohjelmalla kaapattuja kotitalouksien laitteita. Tällöin puhutaan hajautetusta palvelunestohyökkäyksestä.

Kysymyksiä ja vastauksia