Nordean markkinakatsaus

Sijoittajan viikkoraportti: Kääntyykö suunta? | Nordea Pankki 2.12.2022

Hups! Jos haluat nähdä tällaista sisältöä, hyväksy ensin Nordean markkinointievästeet

Marraskuu toi jälleen helpotusta sijoitussalkkuihin. Vuosi on kuitenkin ollut poikkeuksellisen vaikea etenkin joukkolainasijoittajalle. Mitä tämä tarkoittaa jatkon kannalta? Onko pohjat jo nähty? Mistä löytyvät parhaat tuotot?

Kansainvälinen sijoitusstrategia, joulukuu 2022: Kääntyykö suunta?

Vuosi 2022 on ollut sijoittajille haastava, kun sekä osakkeiden että joukkolainojen arvot ovat laskeneet reippaasti. Perinteinen hajautus osake- ja korkosijoitusten välillä on siksi toiminut huonommin kuin kertaakaan aiemmin. Lähikuukausien näkymiin liittyy vielä huolia, mutta uskomme suunnan kääntyvän viimeistään vuoden 2023 kuluessa. Tästä on saatu jo esimakua loka-marraskuussa, kun inflaation hiipuminen Yhdysvalloissa innoitti sijoittajat ostoksille. Pidämme osakkeet vielä peruspainossa suosituksissamme. Lisäämme riskinottoa joukkolainasalkussa nostamalla kehittyvät korkomarkkinat ylipainoon.

Vaikea vuosi takana, parempia edessä

Vuosi 2022 on ollut sijoittajalle vaikea. Globaalisti osakemarkkinoille hajauttaneen eurooppalaisen sijoittajan salkku on alle kymmenen prosentin verran pakkasella. Tällaiset tilanteet kuitenkin kuuluvat osakesijoittajan arkeen. Karkeasti kymmenen prosentin kurssilaskuja nähdään pörssissä kutakuinkin joka toinen vuosi. Selvästi pahempia haasteet ovat olleet joukkolainapuolella. Euroalueen valtionlainat, jotka edustavat matalimman riskin joukkolainasijoituksia, ovat 15 prosenttia miinuksella. Tällaista ei ole tapahtunut kertaakaan käytössä olevan historian aikana (vuodesta 1990 lukien). Yhdysvalloissa, jossa vastaavia lukuja on saatavilla yli 200 vuoden ajalta, tämän vuoden suuruista miinusmerkkistä tuottoa ei ole tullut ainoanakaan vuonna aiemmin. 

Syy tähän vaikeuteen on toki jälkikäteen selvä: vuoteen lähdettiin euroalueella nollakoroista, ja nämä korot ovat sittemmin nousseet kahden prosentin tuntumaan. Korkojen noustessa joukkolainojen arvot laskevat. Lisäksi matala lähtötaso voimistaa tätä arvonlaskua.

Kehittyvät korkomarkkinat ylipainoon joukkolainoissa

Hyviäkin uutisia kuitenkin on. Tämänvuotinen tilastokummajainen ei nimittäin suinkaan ole uusi normaali. Korkojen noustessa sekä korko- että osakesijoitusten odotettavissa olevat tulevat tuotot nimittäin usein paranevat. Näin on käynyt tänäkin vuonna, joskin paino näiltä osin on ollut selvemmin joukkolainoissa ja erityisesti niiden riskisimmissä luokissa. Osin tästä syystä olemmekin syksyllä suosineet riskinoton lisäystä nimenomaan joukkolainasuosituksissa, ja nostamme nyt kehittyvät korkomarkkinat ylipainoon. Euroalueen yrityslainat nostimme ylipainoon jo aiemmin syksyllä. Osakkeidenkin arvostuskertoimet ovat globaalisti tarkastellen käyneet jo pari kertaa tämän vuoden aikana alueella, jolta uusi kurssinousu on tyypillisesti alkanut. Toisin sanoen sekä osakkeiden että joukkolainojen tuottonäkymät ovat parantuneet, mutta jälkimmäisten näistä enemmän.

Kovin korkojen nousu takanapäin

Keskuspankit nostavat vielä ohjauskorkojaan ainakin joitakin kertoja, mutta tästä huolimatta näyttäisi siltä, että sijoittajille tärkeämpien pitkien valtionlainakorkojen kovin nousu alkaa olla jo takanapäin. Vaikka inflaatio vielä riehuu, on tärkeää muistaa, että korot ovat jo nousseet melko reippaasti ja rahapolitiikan kiristäminen vaikuttaa reaalitalouteen ja siten inflaatioon melko pitkällä viiveellä. Keskuspankit tietävät tämän, ja varovat parhaansa mukaan kiristämästä rahapolitiikkaa liikaa, joskin liian lepsussa rahapolitiikassa nähdään inflaation taltuttamisen kannalta tällä hetkellä enemmän riskejä.

Yhdysvalloissa on nähty jo jonkin verran merkkejä inflaatiotahdin taittumisesta, ja euroalueellakin ainakin energian hinta on laskenut huipputasoiltaan. Kun koronan aikana syntyneet tuotantoketjujen haasteet selätetään, kasvu hiipuu hurjista elpymistahdeistaan ainakin joksikin aikaa normaalia hitaammaksi ja hyödykkeiden hinnannousukin alkaa olla takanapäin, on luultavaa, että inflaation kovin terä tylsyy. Siksi joukkolainamarkkinat hinnoittelevatkin korkojen laskevan ensi vuoden toisella puoliskolla ja pitkien lainakorkojen osalta nousuvaraa on enää melko maltillisesti, ellei tilanne uudelleen pahene. Markkinoiden kannalta pitkien korkojen liian ripeä lasku voi kuitenkin olla haaste, sillä se saattaa johtaa liian voimakkaaseen rahoitusolosuhteiden kevenemiseen. Tämä taas sotii keskuspankkien tavoitteita vastaan ja saattaa johtaa viesteihin kireämmistä rahapolitiikan suuntaviivoista ainakin niin kauan, että inflaation hiipumisesta on saatu lisätodisteita.

Talouskasvu vaisua, mutta näkymät vakautumassa

Talousnäkymiin liittyy eittämättä etenkin talven osalta riskejä, ja on edelleen hyvin mahdollista, että Euroopassa vastaan tulee tekninen taantuma eli kaksi peräkkäistä vuosineljännestä miinusmerkkistä kasvua. Toisaalta suurimmat huolet energian saatavuuden suhteen on ainakin toistaiseksi pystytty välttämään, ja maakaasun hinta on painunut kolmannekseen kesän huipuistaan. Jos talven sää pysyy leutona, on hyvinkin mahdollista, että talous selviää ilman pahempia kolhuja. Tätä harva sijoittaja uskaltaa edelleenkään toivoa, mikä luo mahdollisuuden hyvistä tuotoista, jos tämä toivetila toteutuisikin.

Yhdysvalloissa taas on toistaiseksi melko rajallisesti merkkejä siitä, että talous olisi ajamassa karille korkojen noususta huolimatta. Asuntokauppa on luonnollisesti hyytynyt, mutta muutoin talouden rattaat pyörivät vielä melko mallikkaasti. Yhdysvalloissakin työvoiman kysynnän ja talouskasvun on pysyttävä jonkin aikaa maltillisena, jotta inflaatio saadaan jälleen aisoihin. Maailmantalouden kasvuennusteita on tänä vuonna laskettu reippaasti haasteiden edessä, mutta viime aikoina nämä ennusteet ovat alkaneet vakiintua ja talousluvut ovat jopa olleet pelättyä parempia. Epävarmuus tulevasta on kuitenkin edelleen suurta. Toisaalta, kun taantumasta puhutaan varmana tapahtumana, on se jo lähes varmasti hinnoiteltu myös markkinoille, joten osakkeiden merkittävä lisäheikkous vaatisi selvästi odotettua heikompaa kehityskulkua myös talouden osalta.

Tulostaantuma voidaan välttää

Tällä hetkellä analyytikot ennustavat monelle alueelle tulostaantumaa ensi vuonna, eli kahta peräkkäistä vuosineljännestä miinusmerkkistä kasvua. Tämänhetkisten talousennusteiden perusteella voi kuitenkin olla, että nämä arviot osoittautuvat liian synkiksi. Liikevaihdon kasvuennusteet vaikuttavat nimittäin liian varovaisilta talouden ja yleisen hintatason kasvuarvioihin peilaten. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kuluvalla neljänneksellä liikevaihtojen ei odoteta kasvavan lainkaan kolmannesta vuosineljänneksestä, kun niiden talouslukujen perusteella voisi odottaa kasvavan parin prosentin verran. Voikin olla, että tulosennusteita on osin laskettu ikään kuin varmuuden vuoksi, koska tilanne on kovin epävarma. 

Toisaalta on myös tärkeää pitää mielessä, että yllä viitattuihin arvioihin talouden kehityksestä liittyy niin ikään poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Tulokset voivat hyvin kasvaa ensi vuonna maltillista, muutaman prosentin tahtia, mikäli tämänhetkisiin talousennusteisiin päästään. Jos tilanne osoittautuu tukalammaksi, painuvat tuloksetkin jonkin verran, mutta mittavalta laskulta luultavimmin vältytään.

Osakealueet peruspainossa, terveydenhuolto ylipainossa

Pidämme osakealueet peruspainossa vuodenvaihteen lähestyessä. Talous- ja tulosnäkymät suosisivat amerikkalaisia osakkeita, mutta synkät tunnelmat ja houkuttelevat arvostuskertoimet luovat otollisen maaperän vahvalle kehitykselle muilla alueilla, mikäli uhkakuvat jäävät toteutumatta. Toimialoissa suosimme yhä terveydenhuoltoa alan hyvän rakenteellisen kasvunäkymän sekä suhdannekestävyyden vuoksi. Viestintäpalvelut taas jatkavat alipainossa media- ja mainonta-alan kovan kilpailun takia.

Nordea varallisuudenhoito, joulukuu 2022

Haluatko jutella sijoituksistasi?

Varaa aika Premium-varainhoitajalle jättämällä yhteydenottopyyntö.

Ota yhteyttä