Kysy chatissa Avautuu uuteen ikkunaan

Tekoäly on jo valtavirtaa


 

Tekoälyä on viime vuosina alettu käyttää useissa käyttämissämme sovelluksissa. Se vaikuttaakin jo merkittävästi elämäämme. Miten tämä kehitys on ollut mahdollista?

  • Tietokoneiden laskentateho on kasvanut jatkuvasti – enemmän prosessointikapasiteettia entistä edullisemmin.
  • Tiede on edistynyt niin, että voimme entistä paremmin ymmärtää, miten ihmisaivot toimivat perustasolla. Näin inhimilliset havainnot ja oppimistekniikat voidaan kopioida tekoälyn algoritmeihin. Tekoälyjärjestelmiä voidaan luoda simuloidun evoluution pohjalta ja tekoäly voi oppia omista kokemuksistaan.
  • Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Tämän vuoksi verkosta on saatavilla rajattomasti Big Dataa – tietoa siitä keitä olemme, mitä teemme, mistä pidämme ja mistä emme pidä. Suurin osa ihmisten tiedoista on tallennettu pilvipalveluihin, joista tekoälysovellukset voivat analysoida ja käyttää kaikkia tietoja.

 

Vielä muutama vuosi sitten tekoälyyn perustuvia kaupallisia, kuluttajille suunnattuja tuotteita ja palveluja oli vain muutamia. Varsinaisia robotteja on markkinoilla vasta hyvin vähän – esimerkiksi ruohonleikkureita, pölynimureita ja altaan puhdistajia. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Tekoäly on nyt kaikkialla – erityisesti palveluissa, joita käytämme. Päivittäisessä elämässä kohtaamiemme tekoälysovellusten luettelo on jo melko pitkä.

 

  • Google: Jotkut ovat sitä mieltä, että hakukone on kaikkien aikojen hienoin tekoälyjärjestelmä. Se hakee internetistä tietoa älykkäällä tavalla antamistasi ohjeista tekemänsä tulkinnan perusteella.
  • Virtuaaliavustajat: Tapaamme keskustelurobotteja soittaessamme asiakaspalveluun ja käyttäessämme älypuhelinta. Ne ottavat vastaan suulliset ohjeemme ja pyrkivät ymmärtämään tarpeemme voidakseen auttaa meitä parhaalla mahdollisella tavalla. Applen iPhone-laitteissa käytössä oleva Siri tunnistaa laitteen omistajan äänen. Se noudattaa suullisia ohjeita ja tulkitsee niitä sekä esitettyjä kysymyksiä melko luovalla tavalla jopa silloin, kun haluamme vitsailla sen kanssa. (Oletko koskaan kysynyt Siriltä, mikä on elämän tarkoitus...?)
  • Videopelit: Videopelit ovat ohittaneet Hollywoodin viihdealan jättiläisenä. Usein ne käyttävät konenäköä ja tekoälyyn perustuvaa suunnittelua, joka tekee ”vastustajasta” älykkään. Näin luodaan autenttinen ja vakuuttava pelitilanne ja -kokemus.
  • Kohdennettu mainonta: Tekoälyjärjestelmät syöttävät meille mainoksia ja tarjouksia, jotka on räätälöity verkkojalanjälkemme mukaan. Esimerkiksi Amazon ja Netflix suosittelevat meille tuotteita ja sisältöä käyttötottumustemme perusteella.
  • Autot: Nykyaikaiset autot käyttävät jo tekoälyä jarrutuksessa, kaistanvaihdossa, törmäyksen estämisessä ja navigoinnissa. Autonvalmistajat, kuten Tesla, ja uudet toimijat, kuten Google ja Apple, kehittävät myös täysin itseohjautuvia kulkuvälineitä.
  • Kasvojen tunnistus: Kasvojen tunnistusta on käytetty jo pitkään sotilas- ja turvallisuusaloilla. Nykyisin sitä käytetään automaattisissa rajatarkastuksissa Euroopassa ja Australiassa. Yhdysvaltain ulkoasiainministeriö käyttää viisumihakemusten käsittelyssä järjestelmää, jossa käsitellään 75 miljoonaa valokuvaa.

 

Yksi tekoälyn kykyjen ja toiminnallisuuden hätkähdyttävimmistä esimerkeistä on IBM:n Watson-järjestelmä, joka on nimetty yhtiön ensimmäisen toimitusjohtajan mukaan. Watson on tekoälyjärjestelmä, joka vastaa kysymyksiin luonnollisella kielellä (ei ohjelmointikielellä). Se voitti yhdysvaltalaisen Jeopardy!-televisiovisan vuonna 2011 ja päihitti kaksi aiemmin kisan voittanutta ihmistä. Watson on ollut kaupallisessa käytössä vuodesta 2013 lähtien lääkäreiden tukena kliinisessä päätöksenteossa (diagnosoinnissa ja hoitosuosituksissa), lelujen keskustelurobottina, opetusavustajana ja verovalmisteluissa.

 

Yksi seikka, joka kuvaa tekoälyn laajamittaista käyttöönottoa, on tekoälyhankkeisiin tehtyjen riskipääomasijoitusten kasvava trendi. Vuonna 2012 sijoitettiin 589 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria yhteensä 160 hankkeeseen. Vuoteen 2016 mennessä sijoitukset olivat kasvaneet 750 prosenttia ja niitä tehtiin 5 miljardia dollaria yli 658 hankkeeseen. Sijoittajia ovat tekniikkaan erikoistuneet yrityshautomot ja riskipääomasijoittajat sekä suurten tietotekniikkajättien (esim. Google) ja teollisuusyritysten (esim. Volkswagen) sijoitusyhtiöt.

 

Eniten riskipääomaa tekoälyyn ovat sijoittaneet anglosaksiset maat. Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian osuus on 77 prosenttia viiden viime vuoden aikana tehdyistä sijoituksista.

Tiesitkö, että:

  • IBM:n Watson-järjestelmä voitti Jeopardy!-tietovisan vuonna 2011 ja päihitti kisassa kaksi maineikasta ihmishaastajaa. Nykyisin järjestelmää käytetään kliinisessä päätöksenteossa, leluissa, opetuksessa ja verovalmistelussa.

  • Riskipääomasijoitukset tekoälyhankkeisiin ovat kasvaneet 750 prosenttia viidessä vuodessa. Vuonna 2016 niitä tehtiin 5 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

  • Tutkimusten mukaan teollisten robottien määrä kasvaa 60 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2019, jolloin niitä on jo 2,6 miljoonaa.