Näin me suomalaiset ajattelemme huijauksista

Ostaminen ja myyminen verkossa epäilyttävät eniten

Kyselyssämme suomalaiset arvioivat, että heillä on heikoimmat kyvyt välttää verkkokauppahuijauksia. Yli kolmannes (36 %) vastaajista katsoo, että heidän osaamisensa huijausten välttämiseen on heikoimmillaan, kun he tekevät ostoksia tai myyvät tavaroita verkossa. Väärennettyjen verkkosivustojen osalta vastaavaa epävarmuutta kokee 29 prosenttia.

”Tämä tulos ei yllätä, koska ostoksia tehdään niin paljon verkossa. Olemme myös nähneet, että yksi yleisimmistä korttireklamaation syistä liittyy vilpillisiin verkkokauppoihin. Ihmiset eivät ole esimerkiksi koskaan saaneet tuotetta, jonka ovat tilanneet netistä”, Sara kommentoi.

Myös käytetyn tavaran kauppa netissä kasvaa koko ajan. Ihmisten voi olla vaikea tunnistaa, onko myyjä nettikirpputorilla luotettava vai ei.

”Kannattaa lukea huolellisesti kauppapaikan ohjeet ja turvallisuusvinkit. Monet alustat tarjoavat kaupankäyntimahdollisuuden, jossa raha siirtyy myyjälle vasta, kun tavara on toimitettu ja tarkistettu”, Sara vinkkaa.

Sijoitus- ja rakkaushuijaukset huolestuttavat vähiten, vaikka rahalliset menetykset ovat suuria

Kyselymme mukaan suomalaiset kokevat, että he pystyvät välttämään parhaiten sijoitus- ja rakkaushuijauksia. Vain 7 prosenttia vastaajista arvioi, että heidän kykynsä välttää sijoitushuijauksia on heikoimmillaan. Rakkaushuijauksien kohdalla vastaava luku on vain 4 prosenttia. Ero esimerkiksi petollisten verkkosivujen tunnistamiseen on merkittävä. 

”Tähän olen törmännyt aikaisemminkin, että sijoitushuijaukset eivät pelota ihmisiä niin paljon. Sijoitushuijauksia esiintyy kuitenkin Suomessa runsaasti. Nordean henkilöasiakkaiden kohdalla sijoitushuijaukset ovat suurin yksittäinen huijausmuoto, kun tarkastellaan rahallisia menetyksiä. Myös rakkaushuijauksissa rahalliset menetykset voivat olla suuria”, Sara kertoo.

Saran mukaan sijoitus- ja rakkaushuijauksissa uhria manipuloidaan usein pidemmän aikaa ja huijarit vetoavat taitavasti uhrin tunteisiin. Tämän vuoksi niitä kutsutaan myös tunnehuijauksiksi. Haasteena on se, että uhri on motivoitunut itse tekemään rahasiirtoja. 

”Sijoitushuijauksissa uhrilla voi olla esimerkiksi oma "sijoitusneuvoja”, joka jakaa ohjeita ja sijoitusvinkkejä. Lisäksi olemme nähneet, että huijaukset voivat saada alkunsa aivan uusista paikoista. Nykyisin monet sijoitushuijaukset alkavat esimerkiksi Tinderistä, jossa uusi tuttavuus alkaakin antaa sijoitusvinkkejä.”

Huijausviestit huolettavat enemmän kuin huijauspuhelut – puheluihin menetetään kuitenkin enemmän varoja

Kyselyssä 22 prosenttia vastaajista arvioi, että heillä on heikoimmat kyvyt välttää sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä tapahtuvia huijauksia, kuten tietojenkalastelua. Epävarmuus kasvaa jyrkästi iän mukana: vanhemmat ikäpolvet kokevat huijausviestejä kohtaan enemmän epävarmuutta kuin nuoremmat. 

”Tietojenkalastelua on liikkeellä enemmän kuin koskaan ennen. Nordeassa olemme panostaneet paljon teknisiin ratkaisuihin sekä asiakkaiden tietoisuuden kasvattamiseen. Vaikka tietojenkalasteluyrityksiä on määrällisesti runsaasti, rahalliset vahingot on saatu Nordeassa merkittävään laskuun. Yli 90 prosentissa tietojenkalastelutapauksista, joita käsittelemme, vahingot jäävät syntymättä”, Sara kertoo.

Huijauspuheluiden määrä Suomessa on kasvanut voimakkaasti viimeisen parin vuoden aikana. Niissä huijari voi esiintyä esimerkiksi pankkivirkailijana ja manipuloida uhria siirtämään rahaa turvatilille. Kuitenkin vain 13 prosenttia kyselyymme vastanneista kokee epävarmuutta puhelinhuijauksia kohtaan. Ikäluokkien välillä ei ilmene juurikaan eroja.

”Omista tilastoistamme näemme, että tänä vuonna huijauspuheluissa on menetetty varoja toiseksi eniten. Huijarit puhuvat sujuvaa suomea ja osaavat olla erittäin uskottavia. Lisäksi he luovat kiireen tunteen, ja paniikissa ihminen on valmis tekemään rahasiirron”, Sara kuvaa.

Tutkimus toteutettiin elokuussa 2025 osana laajempaa pohjoismaista Nordic Pulse -kyselyä, johon vastasi yhteensä noin 4 000 18–79-vuotiasta vastaajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Jokaisesta maasta vastaajia oli noin 1 000 henkilöä. Vastaajat valittiin siten, että otos vastaa kansallista ikä-, sukupuoli- ja aluejakaumaa. Näin edustettuna ovat tasapainoisesti koko väestön näkemykset. 

Nordean Nordic Pulse -tutkimuksen tavoitteena on saada kattava kuva pohjoismaisten yhteiskuntien taloudellisesta hyvinvoinnista mitaten vastuullisuutta, tavoitteellisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja taloustaitoja. Tutkimus toteutettiin elokuussa 2025.