Kansainvälinen sijoitusstrategia

Hengähdystauon paikka – päivitys 3.8.

Markkinoiden kevät on ollut tapahtumia täynnä, eikä kesäkään ole jäänyt hiljaiseksi. Historiallisen nopean talous- ja tulosromahduksen jälkeen sijoittajat ovat kääntäneet katseensa siihen, mihin tahtiin talous voisi päästä takaisin jaloilleen. Jos asiat menevät odotusten mukaan tai niitä paremmin, osakekurssit voivat kurottaa yhä uusiin korkeuksiin. Haasteita ja epävarmuutta riittää kuitenkin yhä, ja sijoittajan kannattaa valita taistelunsa. Siksi suosittelemme ottamaan tavallista enemmän riskiä joukkolainasalkussa, mutta pitämään osakkeet peruspainossa.

Elpyminen on alkanut

Talouden elpyminen koronakriisistä on alkanut, vaikka uudet tartunnat ovat jatkaneet kasvuaan maailmanlaajuisesti. Kulutuskysyntä on ollut hyvässä nosteessa ensiromahduksen jälkeen, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa on jo päästy vuoden takaista korkeammille tasoille. Myös muualla kulutus on palautunut voimakkaasti.

Monissa Yhdysvaltain osavaltioissa rajoituksia purettiin ennenaikaisesti, minkä seurauksena tartuntamäärät ovat lähteneet jälleen kasvuun. Tämä saattaa aiheuttaa haasteita talouden elpymiselle, jos kuluttajat ryhtyvät jälleen varovaisiksi esimerkiksi työpaikan pysyvän menetyksen pelossa. Toistaiseksi kotitaloudet ovat olleet hyvässä asemassa, sillä liittovaltion tukipakettien seurauksena monen työpaikkansa menettäneen tulotaso on noussut. Tukien voimalla ei voida kuitenkaan toimia ikuisuuksiin, eikä kulutuskaan jatka samaa rataa ylöspäin. Jatkossa kehitys onkin luultavammin huojuvampaa, vaikka suunta pysyykin oikeana. Samalla kurssinousu ottaa pidempiä hengähdystaukoja.

Tulokset kääntymässä parempaan

Pahimman talousepävarmuuden hellitettyä myös tulosennusteet ovat rauhoittuneet kuluvan ja tulevien vuosien osalta. Jos nykytasoille jäädään, maailmanlaajuisesti tulokset laskisivat vain viidenneksen viime vuodesta. Tämä olisi myönteinen yllätys, sillä finanssikriisin pahimpana vuonna tulokset painuivat kolmanneksen. Pienempi kuoppa voisi selittyä valtioiden ja keskuspankkien ennennäkemättömillä tukipaketeilla ja yritysten historiallisen nopealla kulukuurilla. Toisen vuosineljänneksen tulosraportit ovat viitanneet tähän suuntaan. Samalla kuitenkin riski siitä, että ennusteet ovat vielä hieman liian myönteisiä on olemassa etenkin, jos talouksien avautumiseen liittyy odotettua enemmän epävarmuutta.

Sijoittajan on muistettava myös kolikon toinen puoli. Loppuvuoden odotukset ovat nimittäin painuneet sellaisille tasoille, että mikäli talous elpyykin synkimpiä ennusteita nopeammin, niin tulosarvioita joudutaan nostamaan. Tästä on nähty jo hieman viitteitä, kun toisen neljänneksen raportoinnin yhteydessä kolmannen ja neljännen neljänneksen ennusteita on hilattu hieman ylöspäin. Myös edellisten kriisien jälkeisiä tulosennusteita on säännönmukaisesti jouduttu nostamaan, kun pahin talousheikkous on väistynyt. Jos näin käy tälläkin kertaa, osakesijoittajan juhlat voivat hyvin jatkua, eivätkä edes uudet kurssihuiput tänä vuonna ole mitenkään mahdoton ajatus. Sijoittajan on kuitenkin mietittävä, kuinka paljon tavallista suurempia riskejä on valmis kantamaan.

Kupla vai kuitti?

Kriisien jälkimainingeissa osakkeiden arvostuksesta on aina hämmästyttävän hankalaa saada selvää. Tulosennusteiden luotettavuus on vaakalaudalla eikä taaksepäin katsomallakaan saa oikein hyvää kuvaa. Lisähaasteen nykytilanteessa aiheuttaa vielä historiallisen matala korkotaso. Tämän takia tai ansiosta osakkeiden arvostuksen kuuluukin olla selvästi korkeampi kuin normaalimmassa korkoympäristössä. Tämän vuoden tulosheikkouden ja kurssien nopean elpymisen takia tulosperusteinen arvostus näyttäisi olevan kuplatasoilla. Jos kuitenkin verrataan kursseja pidemmän aikavälin tulosennusteisiin, arvostus muuttuu kuplasta ”vain” korkeaksi historiaan verrattuna. Korkosijoituksiin verrattuna osakkeet ovat silti edelleen erittäin houkutteleva sijoituskohde vähänkään pidemmällä aikajänteellä.

Jos ensi vuoden tulosennusteet eivät oleellisesti heikkene, talouden kasvunäkymät ja korot pysyvät nykytasoillaan, osakkeilla on edelleen kymmenisen prosenttia nousuvaraa loppuvuoden aikana. Toisin sanoen syksyllä on yhä hyvät mahdollisuudet keskimääräistä vuotta parempiin tuottoihin osakemarkkinoilla. Jos tulosnäkymät vielä elpyvät, mikä on hyvin mahdollista, on nousuvaraa tätäkin enemmän. Siksi liialliseen synkistelyyn ei ole syytä vaipua – etenkään, kun sijoittajakyselyiden perusteella varovaisia sijoittajia riittää yhä yllin kyllin, mikä luo tilaa kurssinousun jatkolle.

Pohjois-Amerikka ylipainossa osakealueissa

Suosittelemme Pohjois-Amerikan osakkeille ylipainoa ja Japaniin vastaavasti alipainoa. Suuret amerikkalaisyhtiöt ovat selviämässä koronakurimuksesta muita paremmin. Erityisesti markkinoita vetävät teknologiayhtiöt ovat hyvässä asemassa, kun etätyöskentelyn suosio kasvaa ja yritykset joutuvat investoimaan palvelimiin ja työvälineisiin. Yhdysvalloissa on niin ikään parhaat eväät ja valmius elvyttää lisää, mikäli tilanne sitä vaatii. Japanilaisyhtiöiden tuloksentekokyky etenkin pitkällä aikavälillä kohtaa haasteita, kun maan talouskasvu pysyttelee hitaana väestön ikääntyessä. Lyhyellä tähtäimellä Japanin keskuspankin osakeostot voivat tukea paikallista markkinaa jopa muita enemmän, mutta Yhdysvaltain keskuspankin tuki on kokonaisuutena tarkasteltuna tällä hetkellä voimakkaampaa.

Joukkolainoissa riskinottoa

Kannustamme sijoittajia tavallista kovempaan riskinottoon ja suosimaan kehittyviä korkomarkkinoita sekä riskiyrityslainoja joukkolainasalkuissa. Molemmat joukkolainaluokat painuivat koronahuolista keväällä, mutta ovat elpyneet rivakasti keskuspankkien mittavan tuen avulla. Näiden lainojen tarjoama tuottolisä miinuskorkoisiin valtionlainoihin verrattuna on erittäin houkutteleva. Maksuhäiriöitä tulee aivan varmasti tavallista enemmän, mutta synkimmät ennusteet eivät näyttäisi toteutuvan. Lisäksi kohonneet riskimarginaalit korvaavat niin ikään kohollaan olevat riskit varsin hyvin. Jos tilanteesta selvitään pelättyä paremmin, on riskisimmillä joukkolainoilla edelleen edessään erinomaisia kuukausia.