Vastuullisuustutkija Hanna Silvolan haastattelu

Luonnon monimuotoisuus on ilon ja huolen aihe Hanna Silvolan kasvimaalla – ja nouseva teema vastuullisessa sijoittamisessa. ”Hyvästä syystä.” Lue alta Hannan näkemyksiä.

Vihiä vastuullisuusviidakkoon

Hanna Silvola tutkii Hankenilla vastuullista sijoittamista. Hänen mukaansa luonnon monimuotoisuus on alalla nouseva teema, joka koskee yli puolta maailman liiketoiminnasta. Mainion esimerkin tarjoaa hänen kotipihansa.

Omat marjat, pavut ja kananmunat. Huolella säilötyt kurkkusalaatit, punajuuret, mehut ja siiderit. Viisihenkinen perheesi on tavallista omavaraisempi ja vaikuttaa myös varsin vastuulliselta ympäristön näkökulmasta. Esimerkiksi kanat syövät ruuanjätteitä ja kanankakka päätyy lannoitteeksi. Mitä muuta kotipihasi kertoo vastuullisuudesta?

Kasvimaan kuopsuttelu muistuttaa minua siitä, että ihmiset ja myös yritykset ovat hyvin riippuvaisia luonnosta. Tärkeää ei ole vain se, miten itse toimii: tuottaako päästöjä ja tuhoaako luonnonvaroja. Vastuullinen toimija ottaa huomioon myös ympäristöstä ja sen muutoksista tulevat riskit.

Minun kotipihallani ympäristöstä tuleva riski on esimerkiksi se, että kaivo kuivuisi tai pörriäiset eivät pölyttäisi hedelmäpuita. Näistä riskeistä selvisin tänä vuonna. Mutta myyrät kävivät mansikkamaalla ja ketut kanalassa. Monimuotoinen luonto vaikuttaa hyvässä ja pahassa.

Jos pihani olisi yritys, vastuullinen sijoittaja punnitsisi ympäristön ohella myös sosiaalista vastuuta ja hallintotapaa. Pääteemoja kutsutaan tavallisesti termillä ESG, siis Environmental, Social ja Governance.

Miten kannattavaa vastuullinen sijoittaminen on?

Vastuullinen sijoittaminen ei tarkoita, että pitäisi tinkiä tuotosta. Vastuullinen sijoittaja on pikemminkin tavallista sijoittajaa tietoisempi riskeistä, koska hän on analysoinut sijoitustensa ESG-riskit. Näin hän voi saada jopa parempaa riskikorjattua tuottoa kuin tavallinen sijoittaja. Eettinen sijoittaminen on sitten eri asia.

Mitä eettinen sijoittaminen sitten on?

Eettinen sijoittaja valitsee sijoituskohteet arvojensa mukaan ja on valmis tinkimään tuotosta. Heitä on pidetty sijoituspiireissä jonkinlaisina haihattelijoina, ja sellaisena pidettiin myös vastuullista sijoittamista vielä reilu kymmenen vuotta sitten. 

Miten uusi ajatus koko vastuullinen sijoittaminen oikein on?

Ensimmäiset institutionaaliset sijoittajat tarttuivat vastuulliseen sijoittamiseen noin 15 vuotta sitten, ja sittemmin se on levinnyt myös yksityissijoittamiseen. On tullut vastuullisen sijoittamisen teemarahastoja ja ESG-indeksirahastoja. 

Toivon, että myös asuntosijoittajat keskustelisivat nykyistä enemmän vastuullisuudesta, kuten energiatehokkuudesta ja hyvästä vuokranantajuudesta.

Miten vastuullinen sijoittaja voi vaikuttaa?

Suuret osakkeenomistajat pääsevät suoraan dialogiin yrityksen johdon kanssa. Tällaisia ovat monet institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkeyhtiöt tai rahastojaan edustavat salkunhoitajat.

Myös piensijoittajien valinnat vaikuttavat. Kun tarpeeksi moni tekee samoja sijoituspäätöksiä samoin kriteerein, johdolle tulee painetta vastata odotuksiin. Viime vuosina on nähty jopa ryntäyksiä tiettyihin vastuullisiin yhtiöihin tai rahastoihin, ja arvo on noussut vähän turhankin ylös.

On myös yksityissijoittajia ja järjestöjä, jotka ostavat yhden osakkeen päästäkseen puhumaan yhtiökokouksessa heille tärkeistä asioista. Nykyään voi toki vaikuttaa myös sosiaalisessa mediassa osakkeita omistamatta.

Miten suosittuja vastuulliset yritykset ovat? Ketkä Suomessa sijoittavat niihin?

Sitä mekin mietimme Hankenilla ja kysyimme sitä 5 000 yksityissijoittajalta. Yli puolet kertoi huomioivansa ESG-tekijöitä sijoituspäätöksiä tehdessään, ja vähän alle puolet sijoituksista oli vastaajien mukaan tällä hetkellä vastuullisia. 

Vastuullisia sijoittajia ovat tyypillisesti nuoret, koulutetut kaupunkilaiset tulotasosta riippumatta. Tutkimuksessa tuli selvästi ilmi, että vastuullisesti sijoittavat kaikenikäiset naiset mutta miehistä pääasiassa vain alle 40-vuotiaat. Odotan uteliaana, mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun varallisuuserät siirtyvät varakkailta miehiltä seuraavalle sukupolvelle. Pysyykö nuorena opittu vastuullinen sijoitusstrategia? 

Keskityt työssäsi yritysten vastuullisuusraportointiin. Mitä kaikkea yritykset oikein raportoivat?

Vastuullisuusraportointi on painottunut edelleen ilmastonmuutokseen, mutta viime vuosina myös ihmisoikeudet ovat nousseet esille yhä tuntuvammin. Nousevia teemoja ovat suvaitsevaisuuteen ja moninaisuuteen liittyvät asiat. 

Kovassa nousussa on nyt myös biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus, joka koskee tutkimusten mukaan yli puolta maailman liiketoiminnasta. Mittareita biodiversiteetin arviointiin on vielä aika vähän, mutta edelläkävijät haluavat jo osoittaa, että ne ovat lähteneet kartoittamaan riskejä ja mahdollisuuksia.

Vastuullisuusraportointi on suosittua erityisesti suuryrityksissä, ja niissä se on osin pakollistakin.

Miten hyvin eri yrityksiä voi vertailla toisiinsa ESG-tietojen perusteella?

ESG-tietojen vertailukelpoisuus on edelleen suuri haaste. Raportoinnille on lukuisia viitekehyksiä, jotka mittaavat ja analysoivat asioita hieman eri painotuksin. Näistä sitten ulkopuoliset luokittelijat vetävät omat johtopäätöksensä ja kokoavat ESG-luokituksia. Sijoittajat ja salkunhoitajat valitsevat tavallisesti parhaat näistä yrityksistä tarkempaan analyysiinsä.

Myös raportoinnin puute vaikeuttaa vertailua. Viime keväänä nousi kohu, kun Tesla putosi vastuullisen sijoittamisen S&P 500 ESG -indeksistä mutta öljy-yhtiö ExxonMobil nousi tilalle. Kyse oli siitä, että Teslan oma toiminta ei kestänyt ESG-riskien läpivalaisua. Siellä on ollut ongelmia työntekijöiden kohtelussa ja hallinnon läpinäkyvyydessä. Yhtiöltä itseltään puuttuu vähähiilisyyteen tähtäävä strategia, vaikka moni mieltää tuotteen vastuulliseksi. Ongelmista ei ole myöskään raportoitu tarpeeksi, mikä on riski sijoittajalle.

Eikö sillä ole painoarvoa ESG-luokittelussa, että tuote, kuten sähköauto, tukee ilmastotavoitteita tai muita vastuullisia tavoitteita?

Ei tarpeeksi. ESG-raportit keskittyvät vahvasti yrityksen ja sen toimitusketjun toimintaan, esimerkiksi oman valmistuksen päästöihin. Tuotteen päästöjä ja muita elinkaarivaikutuksia raportoidaan vielä vähän. 

Odotan, että tulevaisuudessa kerrotaan useammin myös tuotteen tai palvelun vaikutuksista pitkällä aikavälillä. 

Mikä selkeyttää vastuullista sijoittamista lähivuosina?

Sääntelytsunami. Viherpesu ja kaikenlainen hähmäisyys vähenee, kun EU alkaa säädellä vastuullisuuden raportointia vuodesta 2024 alkaen. 

Yritysten joukosta voi löytyä timantteja, joiden vastuullisuudesta ei ole ennen ollut tietoa. Toisaalta yritys, joka väittää nyt toimivansa vastuullisesti, voi osoittautua datan perusteella vähemmän vastuulliseksi. Tämä on riski niin yritykselle kuin sijoittajallekin.

Olemme tutkineet, miten hyvin suomalaiset yritykset ovat varautuneet tulevaan sääntelyyn, ja tiedämme, että aika heikosti. Vaikka sääntely koskee suoraan vain suurimpia yrityksiä, myös pk-yritykset joutuvat vastaamaan kyselyihin osana ison toimijan toimitusketjua.

Mitä ristiriitoja vastuullisuudessa on?

Varmasti moniakin. Kerroin, että kotipihassani näkyvät biodiversiteettiin ja ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. No, siellä näkyvät myös ilmastonmuutoksen mahdollisuudet. Kasvatan viinirypäleitä ja jopa persikoita avomaalla, vajaan 30 kilometrin päässä Helsingin kauppatorilta.

Hanna Silvola antoi haastattelun Nordeasta riippumattomana asiantuntijana.

Kuka on Hanna Silvola?

Infokuva uusi Hanna Silvola - small - PB vastuullisuus

  • 42-vuotias
  • Kauppatieteiden tohtori Oulun yliopistosta
  • Laskentatoimen apulaisprofessori Hankenilla
  • Kirjoittanut Tiina Landaun kanssa kirjan ''vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin'', jonka käännös on julkaistu Yhdysvalloissa ja julkaistaan seuraavaksi Kiinassa.
  • Suomen edustaja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMAn työryhmässä, joka suunnittelee EU:n kestävyysraportointidirektiivin kansallista valvontaa.
  • Sai ensimmäisena suomalaisena tutkijana taloustieteen Hans Dalborg -palkinnon.

Infokuva silta - small - PB vastuullisuus

Tätä on Nordea Private Banking

  • Tarjoamme sinulle Nordean parhaat palvelut: osaavat asiantuntijat, laajan verkoston ja omiin tarpeisiisi soveltuvaa kokonaisvaltaista neuvontaa.
  • Nordea Private Bankingin asiakkaana saat oman sijoitusjohtajan, jonka tehtävänä on sparrata sinua varallisuudenhoidossa ja tehdä siitä mahdollisimman helppoa.
  • Kansainvälinen talousjulkaisu Global Finance on valinnut vuonna 2022 Nordean Suomen parhaaksi Private Banking -palveluiden tarjoajaksi.
  • Onko mahdollista sijoittaa vastuullisesti ja saada samalla hyvää tuottoa? Meidän mielestämme on, ja vielä enemmänkin. Jokaisella vastuullisella sijoituspäätöksellä voi olla suuri merkitys. 

Haluatko tietää lisää vastuullisesta sijoittamisesta?

Ota meihin yhteyttä, jos kaipaat lisätietoja palveluistamme.

Jätä yhteydenottopyyntö

Private Banking -asiakkaaksi?  

Ota yhteyttä meihin

0200 3000 (pvm/mpm*)

*paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu