Startup-yrittäjä Matti Tähtisen haastattelu

Hyödynnät työksesi hävikkiä ja autat kompensoimaan päästöjä. Miten suhtaudut hävikin ja päästöjen leikkaamiseen kuluttajana?

Tykkään esimerkiksi käydä iltalenkillä lähikaupassa ostamassa viimeisen myyntipäivän punatarraisia tuotteita. Kun omat arvot ovat mietittyinä, kestäviä päätöksiä on helppo tehdä isoissa ja pienissä asioissa.

Mielestäni vastuullisuus tai kestävyys on kuin lihas, jota pitää treenata, jotta sitä voi käyttää yhä paremmin. Englanniksi tämä tulee selväksi jo sanasta sustainability, siis ability to sustain, kyky jatkaa ja ylläpitää.

Mitä mieltä olet vastuullisesta sijoittamisesta?

Vastuullinen sijoittaminen on minusta ennen kaikkea riskienhallintaa. Jos yritys ei toimi kestävästi, se tulee joka tapauksessa ennen pitkää esille ja koituu haitaksi. On yksinkertaisesti fiksumpaa sijoittaa sellaisiin yrityksiin, jotka tekevät asiat alusta asti oikein eivätkä harjoita esimerkiksi viherpesua tai rahanpesua. Miksi ottaa turhia riskejä?

On hyvä miettiä, mihin pistää rahansa, mutta vielä tärkeämpää on miettiä, mihin pistää aikansa: mitä tekee elämällään.

Miten sinä muutat maailmaa? Kerro esimerkki.

Kun perustimme CO2eston, selvitimme perusteellisesti, miten kuka tahansa voisi kompensoida päästöjään niin, että päästöt todellakin vähenevät. Tulimme siihen tulokseen, että EU:n päästökauppa on paras ja meille ainoa ratkaisu. Kun ostamme päästöoikeuksia asiakkaidemme puolesta, oikeudet todellakin poistuvat teollisuudelta.

Eikö puita istuttamalla voikaan kompensoida päästöjään?

Voi, mutta siinä on Suomessa kaksoislaskennan riski. Jos esimerkiksi yritys kompensoi metsityshankkeella CO2-päästöjä, eli istututtaa puita, se laskee hyödyn omiin päästövähennyksiinsä, mutta niin tekee myös Suomen valtio maankäytönmuutoksena.

Yritysten päästökompensointia ja ilmastoväittämiä valvotaan Suomessa todella heikosti. EU:n päästökauppa sen sijaan on jäykkä ja viranomaisten tiukasti valvoma järjestelmä.

Mitä muuta hyvää – tai huonoa – EU:n sääntelyssä on?

Sääntelyä odottavat nyt monet uudet teknologiat, kuten esimerkiksi geeniteknologia ja tekoäly. Jos niiden käyttöä ei säännellä, niitä voi käyttää vapaasti mihin tahansa, sekä hyvään että pahaan. Mutta jos niitä säännellään liikaa, kestävä kehitys hidastuu. Esimerkiksi geeniteknologiat voisivat mahdollistaa viljelyn alueilla, joita ilmastonmuutos rasittaa. 

Myös vanha sääntely voi hidastaa kehitystä, vaikkapa siirtymistä kiertotalouteen. Esimerkiksi arvokasta raaka-ainetta ei saada kiertoon, jos se leimataan jätteeksi.

On tärkeää varmistaa, että sääntelyä ja koko yhteiskuntajärjestelmää kehitetään kestävästi. 

Miten se varmistetaan?

Kyse on taas siitä, mihin ihmiset käyttävät aikaansa. On tärkeää, että meillä on ihmisiä, jotka haluavat miettiä yhteiskunnan rakenteita kahdeksan tuntia päivässä. Ja heitä on.

Kun perustimme CO2eston, kysyimme Energiavirastosta, miten saamme homman toimimaan, ja kun perustimme Volaren, saimme neuvoja Ruokavirastosta. Ja verottajahan on Suomessa aivan huippu. Veronmaksaja saa valmiiksi lasketut verot ja jopa vähennysehdotukset. Ja myös henkilökohtaisia neuvoja.

Miten Volare parantaa maailmaa?

Kehitämme Volaressa maailmaa, jossa ruoka ja ravinteet kiertävät. Edes kasvisruokavalio ei ole tarpeeksi kestävällä pohjalla, jos elintarviketeollisuuden sivuvirrat, kuten vihannesten ja viljojen kuoret, päätyvät biokaasuksi, siis energiaksi. Syöttämällä sivuvirrat mustasotilaskärpäsen toukille, pystymme tuottamaan arvokkaita proteiineja ja rasvoja esimerkiksi kalanrehujen raaka-aineeksi. Lisäksi syntyy lannoitetta. Hävikkiä ei synny yhtään: ei jätettä eikä uusia sivuvirtoja.

Kehitimme teknologiaa ensin VTT:llä ja kypsytimme ideaa VTT:n yrityshautomossa. Perustimme yrityksen viime vuonna ja kehitämme nyt tuotantoa Hyvinkäällä. 

Miten näet kiertotalouden tulevaisuuden?

Kiertotalous etenee pikkuhiljaa niin ruoan kuin muidenkin raaka-aineiden suhteen. Mutta sen periaatteiden on muututtava fundamentaalisesti. 

Tällä hetkellä kierrätys on pitkälti downcyclingia, jossa arvokas materiaali muuttuu joka kierroksella vähemmän arvokkaaksi. Esimerkiksi puukuitu lyhenee jokaisella kierrätyskerralla, kunnes lopulta siitä ei voida tehdä muuta kuin vessapaperia. Hävikin välttämiseksi kiertoaikoja pyritään pidentämään. 

Ihanteellista olisi upcycling, siis se, että raaka-aineen laatu tai arvo paranisi kierron aikana. Esimerkiksi, se että puukuidusta tulisi joka kierroksella vähän pidempi ja lujempi, ja lopulta se olisi vahvaa kuin hämähäkin seitti. Silloin olisi edullista, että kierto olisi mahdollisimman nopeaa.

Energiaa taitaisi kuitenkin kulua.

Totta kai. On selvää jo nyt, että kiertotalous säästää raaka-aineita mutta kuluttaa energiaa. Uskon kuitenkin, että tulevaisuuden energia tuotetaan kestävästi. On uusiutuvaa energiaa, ja ydinvoimalla on varmasti iso rooli. 

Energiaa kuluu myös ihmisiltä. Helpot hommat on jo tehty, ja jos halutaan tehdä tämmöisiä fundamentaalisia muutoksia, ne vaativat ihan älyttömästi työtä. 

Miten sinusta tuli maailmanparantaja?

Kun lähdin opiskelemaan insinööriksi, tavoitteeni oli päästä nopeasti hyväpalkkaiseen työhön. Päädyin kuitenkin yliopiston kautta tutkijaksi VTT:lle. VTT on aivan mieletön paikka nuorelle työntekijälle: vaativa ja opettavainen. Perehdyin ilmastonmuutokseen, hiilidioksidin talteenottoon, uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen. Yhteinen nimittäjä kaikelle oli halu tehdä maapallosta parempi paikka. Jossain vaiheessa huomasin, että sitä minäkin haluan.

Mitä sanoisit ihmiselle, joka haluaisi parantaa maailmaa työllään, mutta ei keksi siihen keinoa?

Ei kaikkien tarvitse vaikuttaa suuriin rakenteisiin tai ihmisjoukkoihin. Useimmat voivat kuitenkin olla valppaita omalla työpaikallaan ja puuttua, jos asioita ei tehdä kestävästi, oli kyse sitten ympäristöstä tai ihmisten kohtelusta. Moni varmistaa myös vapaaehtoistyössä, että lapsen tai nuoren elämässä on edes yksi turvallinen aikuinen. Sillähän on valtava vaikutus.

Olennaista on tehdä jotain, mikä tuntuu merkitykselliseltä ja mitä kohtaan voi tuntea intohimoa. Vaimo on joskus sanonut, ettei tarvitsisi ottaa niin paljon kierroksia, kun paasaan kestävyydestä. Kestävyys on minulle tärkeä asia ja suhtaudun siihen intohimolla, ja kärsin, jos asiat tehdään huonosti.