Ilmastoasiantuntija Matti Kahran haastattelu

Tuleeko taas musta joulu? Sitä pelkää ilmastoasiantuntija Matti Kahra, mutta muistuttaa: ''Myös sijoittamalla voi vaikuttaa''. Lue Matin haastattelu alta.

Lumesta en luovu

Jos Matti Kahra pääsee hiihtämään vielä vuonna 2050, moni asia on mennyt nappiin sitä ennen. Hän haluaa vaikuttaa asiaan Nordean ilmastoasiantuntijana sekä järjestöaktivistina.

Rati, riti, ralla, sataa kaatamalla.

Lapset lauloivat viime joulun alla lumettomia joululauluja eduskuntatalon edessä Protect Our Winters -järjestön tempauksessa. Toimit tämän kansainvälisen verkoston suomalaissiivessä hallituksen jäsenenä. Miksi?

Puhutaan paljon ilmastokriisistä ja vuodesta 2050 ja 1,5 asteesta, mutta ne ovat hirveän epäkonkreettisia asioita jopa minulle, vaikka työskentelen ilmastoasiantuntijana. Hiihtäjänä ja laskettelijana luminen talvi merkitsee minulle paljon. Jos ilmastokriisiä ei ratkaista, me menetämme talvet. Talvien suojelu on hyvällä tavalla itsekäs syy vaikuttaa.

Mihin hiihtäjän puhe voi johtaa?

Kaikki muutos alkaa aina yksilöstä. Joku nostaa esille epäkohdan tai ratkaisun, ihmisiä alkaa kerääntyä sen ympärille ja päättäjät kiinnostuvat. Poliitikkojen on pakko kiinnostua, koska he lunastavat työpaikkansa aina uudestaan vaaleissa. Heidän on myös helpompi kannattaa asioita, jos he tietävät, että äänestäjät vaativat niitä.

Näin vaalien voiman selkeästi, kun työskentelin eri ministeriöissä ilmasto- ja energiapolitiikan parissa. Oli mielenkiintoista seurata, miten esimerkiksi autojen päästörajat siirtyivät poliitikkojen puheista virkamiesten työpöydille ja edelleen autonvalmistajille ja liikenteeseen.

Mitä poikkeuksellista ilmastokriisissä on?

Onhan ihmiskunnan historiassa tapahtunut isoja muutoksia ja mullistuksia ennenkin, mutta ilmastokriisin pysäyttäminen on muutos, joka meidän on pakko saada itse aikaan. Jos siis haluamme varmistaa, että meillä on ihmiskuntana edellytyksiä elää mukavasti tällä planeetalla.

Puhut vihreistä yrityksistä. Et vastuullisista yrityksistä, kuten nykyään on tapana.

Tarkastelen yrityksiä lähinnä ympäristönäkökulmasta, joka on vain osa vastuullisuutta ja kestävyyttä. Olen myös jonkin verran allerginen sanalle vastuullisuus. Sehän on käsitteenä ontto. 

Onko vastuullisuuspuhe siis turhaa?

Ei. Se on tärkeää. Jos toimitusjohtaja sanoo, että haluamme olla vastuullisia, se on julkilausuttu periaate, jonka pitää toteutua päivittäisessä liiketoiminnassa. Siihen ei riitä, että tuhannen ihmisen firmassa on yksi tyyppi, jolle lyödään vastuullisuushattu päähän.

Sekään ei riitä, että kerrotaan tavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tarvitaan konkreettisia välitavoitteita. Yritysten raportit kertovat ihan selkeää numerotietoa päästöistä ja päästötavoitteista, ja esimerkiksi ympäristöjärjestöissä ja pankeissa tiedetään kyllä, milloin yritys on oikealla polulla.

Toimiston lamput vaihdettiin ledeiksi. Onko tämä onttoa vastuullisuuspuhetta?

Ei välttämättä. Jos pienet saavutukset ovat osa isoa monivuotista muutosta, ne voivat tehdä muutoksesta ymmärrettävämmän. Mutta jos kokonaisuudesta ei ole mitään kerrottavaa, ja kerrotaan yhdestä kierrätyspäivästä, se ei ole ok. 

Millaista on nykypäivän viherpesu?

Oikeastaan tavallisempaa on se, että kestävää toimintaa mustamaalataan. Ihmisten on välillä vaikea tietää, onko totuutta vääristelty tai pientä asiaa suurenneltu.

Hiljattain nousi kohu, että tuulivoiman lapoja ei voi kierrättää, ja kuvassa oli lapoja kaatopaikalla. Joku sitten laski, paljonko Yhdysvalloissa on tuulivoimaa käytössä ja suunnitteilla vuoteen 2050 mennessä, ja totesi, että kierrättämättöminä lavat tuottaisivat yhteensä 0,015 prosenttia kaikesta jätteestä, joka maassa syntyy vuodessa. Sitä paitsi lapoja voidaan jo kierrättää. 

Mitä yhteistä on vastuullisesti toimivilla yrityksillä?

Ne voivat toimia hyvinkin erilaisilla toimialoilla ja olla eri vaiheessa esimerkiksi päästöjen suhteen. Mutta niistä näkee, että ne ovat hyvällä polulla. Osa on uudistamassa koko ruokajärjestelmää tai tekstiilinvalmistusta. Osa voi toimia vaikka öljyteollisuudessa. Silloin olennaista on se, että yritys käyttää varojaan ja osaamistaan päästöjen vähentämiseen ja painopisteen siirtämiseen esimerkiksi uusiutuvaan energiaan.

Viime vuonna öljyteollisuudessa nähtiin jopa suoranainen sijoittajakapina, jossa rahastot yhdistivät voimansa. He saivat runnottua amerikkalaisen öljy-yhtiön hallitukseen ihmisiä, joita yhtiön johto ei kannattanut. Sijoittajat halusivat, että yhtiö ottaa ilmastonmuutoksen huomioon investoinneissaan.

Mikä tekee vastuullisesta yrityksestä hyvän sijoituskohteen?

Vastuullisessa yrityksessä on samoja riskejä ja mahdollisuuksia kuin aina liiketoiminnassa. Kiinnostavaa on se, että ilmastotavoitteet eivät ole enää arvovalinta vaan taloudellinen valinta. Niiden puute nähdään jo riskinä. Puhutaan ilmastoriskistä.

Osallistut aktiivisesti ilmasto- ja energiakeskusteluun muun muassa Twitterissä. Tiivistät ja tulkkaat tutkimustietoa. Tarjoat tilastoja. Ammennat asiantuntemuksestasi varsin diplomaattisesti. Missä olet ehdoton?

En kannata ehdottomuutta. Osa ihmisistä yrittää vain pärjätä arjessa, eivätkä he voi asentaa aurinkopaneeleja tai ilmalämpöpumppuja tai ostaa sähköautoja. Mutta suuri osa voi, ja sitä kautta maailma muuttuu. 

On aika helppo kertoa, mistä toisen pitäisi luopua. Se on yleensä sellainen muutos, joka ei koske itseä. Ja silloin keskustelu menee jumiin. Suurempi muutosvoima on sillä, että kertoo, mitä hyvää itselle seurasi esimerkiksi sähköautosta tai kasvispitoisesta syömisestä. 

Siinä olen kyllä ehdoton, että päästöjä on vähennettävä nopeasti ja merkittävästi kaikilla toimialoilla. Siirtymälle on silti annettava aikaa ja apua. Huomaan työssäni, että yritykset tekevät nyt päätöksiä ja investointeja, jotka vaikuttivat vielä pari vuotta sitten mahdottomilta. Asiakaskysyntä on keskeinen ajuri. 

Mikä arvo on tavallisen ihmisen arkisilla valinnoilla?

Yksilö lähettää valinnoillaan aina signaalin esimerkiksi kauppiaalle, energiayhtiölle tai vaikka naapurille. Vielä suurempi signaali on äänestäminen. Myös sijoittamalla voi vaikuttaa.

Miten piensijoittaja voi vaikuttaa?

Jos ostaa vihreän yrityksen osakkeita, äänestää yrityksen liiketoiminnan puolesta ja vaikuttaa siten sen arvoon markkinoilla.

Miten suursijoittaja voi vaikuttaa? 

Esimerkiksi Nordea on suursijoittaja. Se sijoittaa varoja asiakkaittensa puolesta ja voi vaikuttaa aktiivisesti osakkeenomistajana. Suurella omistajalla on yrityksessä äänivaltaa, ja se voi käydä yrityksen johdon kanssa vuoropuhelua. Suuri omistaja voi myös tehdä selväksi, että se luopuu omistuksesta, jos muutosta vihreämpään suuntaan ei tapahdu. Näin se voi vaikuttaa hyvinkin nopeasti ja suoraviivaisesti.

Pankki voi myös valita, millaisille yrityksille se myöntää lainaa. Nordea on sanonut jo monelle yritykselle ja jopa kokonaisille toimialoille, että rahoitus loppuu, jos päästöt eivät putoa tietylle tasolle tai kivihiilen käyttö ei lopu tiettyyn vuoteen mennessä. Rajat ovat hyvin yksityiskohtaiset. Tiedän, koska olen ollut niitä määrittelemässä.

Millaisen maailman haluaisit?

Haluaisin, että ilmastokriisi olisi ratkaistu. Tuntuu, että ihmiset eivät vieläkään ihan ymmärrä, että 1,5 asteen lämpeneminen on turvaraja eikä jotain, mikä olisi vain kiva saavuttaa. En haluaisi mennä rajasta yhtään ylöspäin. Edessä on aika dramaattisia vaikutuksia ympäri maailmaa, Eurooppa mukaan lukien.

Esimerkiksi ne lumettomat talvet. 

Muun muassa. Asun perheeni kanssa Pohjois-Helsingissä ja pääsen hiihtämään melkein suoraan kotiovelta. Olen 39-vuotias ja haluaisin päästä hiihtämään myös vuonna 2050.

Mutta kyse ei ole vain talvilajeista. Olemme kaikki tavalla tai toisella riippuvaisia lumesta ja jäästä. Esimerkiksi kun lumet satavat vuorille ja keväällä taas sulavat, vesi virtaa jokiin ja ihmiset saavat juomavettä. Pelkästään Yhdysvaltojen länsirannikolla on 60–70 miljoonaa ihmistä, jotka ovat tällä tavoin riippuvaisia lumesta. Samalla tavoin tarvitsemme lunta ja jäätä Euroopassa.

Kuka on Matti Kahra?

Infokuva Matti Kahra - small - PB vastuullisuus

  • Valtiotieteen maisteri Tampereen yliopistosta
  • Ilmastoasiantuntija Nordealla
  • Hallituksen jäsen Protect Our Winters -järjestössä, joka on osa Yhdysvalloissa perustettua verkostoa
  • Aktiivinen ilmasto- ja energia-asioiden keskustelija Twitterissä

Infokuva silta - small - PB vastuullisuus

Tätä on Nordea Private Banking

  • Tarjoamme sinulle Nordean parhaat palvelut: osaavat asiantuntijat, laajan verkoston ja omiin tarpeisiisi soveltuvaa kokonaisvaltaista neuvontaa.
  • Nordea Private Bankingin asiakkaana saat oman sijoitusjohtajan, jonka tehtävänä on sparrata sinua varallisuudenhoidossa ja tehdä siitä mahdollisimman helppoa.
  • Kansainvälinen talousjulkaisu Global Finance on valinnut vuonna 2022 Nordean Suomen parhaaksi Private Banking -palveluiden tarjoajaksi.
  • Onko mahdollista sijoittaa vastuullisesti ja saada samalla hyvää tuottoa? Meidän mielestämme on, ja vielä enemmänkin. Jokaisella vastuullisella sijoituspäätöksellä voi olla suuri merkitys. 

Haluatko tietää lisää vastuullisesta sijoittamisesta?

Ota meihin yhteyttä, jos kaipaat lisätietoja palveluistamme.

Jätä yhteydenottopyyntö

Private Banking -asiakkaaksi?  

Ota yhteyttä meihin

0200 3000 (pvm/mpm*)

*paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu