Woman working on computer large

5 kysymystä säätiön perustamisesta

Onko toiveesi tukea tiedettä, taidetta, luontoa tai lapsia – tai muuta sydäntäsi lähellä olevaa asiaa? Yksi tapa edistää hyviä hankkeita on perustaa säätiö.

Tavoitteena tehdä hyvää

Säätiöiden kautta jaettu tuki näkyy monella tavalla elämässämme. Niiden jakaman avun ansiosta Suomessa rahoitetaan paljon tiedettä, kulttuuria, sosiaalisia hankkeita ja taiteen tekemistä. Suomessa on lähes 3000 säätiötä, joiden taseiden summa on yhteensä yli 20 miljardia euroa.

Siihen nähden, kuinka merkittävä yhteiskunnallinen tekijä säätiöjärjestelmä on, sitä tunnetaan kuitenkin aika vähän. Mitä säätiön perustaminen vaatii ja kuka sen voi perustaa? Vastaamassa lakimies Leena Oksanen Nordea Private Bankingin lakiyksiköstä.

1. Minkälaisissa tilanteissa sinua lähestytään säätiön perustamisen tiimoilta?

Säätiön perustamista mietitään tavallisesti, jos ei ole lähisukulaisia tai rintaperillisiä, mutta on omaisuutta, jonka haluaa kohdentaa itselleen tärkeän asian edistämiseen. Toinen vaihtoehto on, että perillisten lisäksi haluaa jakaa tukea tietylle kohteelle.

2. Montako ihmistä tarvitaan säätiön perustamiseksi?

Säätiön perustamiseen riittää yhden ihmisen tahto. Halutessaan perustaja voi myös alkuun luonnostella säätiön suuntaviivat itse ja käynnistää toiminnan ja esimerkiksi nimetä hallituksen jäsenet. Säätiön omat säännöt säätelevät jatkossa sitä, miten uudet hallituksen jäsenet valitaan.

Säätiöllä tulee olla peruspääoma, joka on vähintään 50 000 euroa. Säätiön voi siis perustaa suhteellisen pienellä alkupääomalla, mutta käytännössä säätiötä ei näin pienellä summalla pyöritetä. 

On hyvä huomata, että yksityishenkilöiden lisäksi myös yhteisö, esimerkiksi yhdistys, voi perustaa säätiön.

3. Voiko säätiön perustaa minkälaiseen tarkoitukseen tahansa?

Lain mukaan säätiöllä tulee olla jokin hyödyllinen tarkoitus. Käytännössä se tarkoittaa, että säätiön toiminnan on hyödytettävä laajempaa joukkoa ihmisiä.

Suomessa ei yleensä ole verotuksellisesti järkevää perustaa amerikkalaistyylisiä sukusäätiöitä, joista jaettaisiin tukea esimerkiksi sukulaislasten opintoihin. Yleishyödyllisyys puolestaan on säätiön verotukseen liittyvä käsite: yleishyödyllinen tarkoitus tuo säätiölle tiettyjä verotuksellisia etuja. 

4. Millaisia trendejä säätiöiden tarkoituksissa on nyt näkyvissä?

Viime aikoina olen keskustellut erityisesti lasten ja nuorten tukemiseen liittyvien säätiöiden perustamisesta. Toinen nouseva aihe on ympäristö. Uskon, että seuraavien kymmenen vuoden aikana nähdään paljon esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvän tutkimustyön edistämiseen tarkoitettuja säätiöitä.

5. Mikä voisi olla toinen vaihtoehto, jos on epävarma siitä, riittääkö omaisuusmassa säätiön perustamiseen?

Toinen, yleensä kevyempi vaihtoehto on perustaa nimikkorahasto jonkun jo toiminnassa olevan säätiön yhteyteen. Nimikkorahaston tarkoitus ei voi olennaisesti poiketa emosäätiön toiminnasta, mutta on mahdollista esittää toiveita, kuinka oman nimikkorahaston varoja kohdennetaan tuon säätiön piirissä. 

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Nordea Private Bankingin Talk-asiakaslehdessäAvautuu uuteen ikkunaan

Image for articles - Leena Oksanen - small 

Lakimies Leena Oksanen työskentelee Nordea Private Bankingin lakiyksikössä, joka on erikoistunut palvelemaan Private Banking -asiakkaita varallisuudenhoitoon liittyvissä juridisissa kysymyksissä.

Haluatko kuulla lisää palveluistamme?

Pyydä yhteydenottoa