.svg)
Kohti vastuullisia sijoitussalkkuja
Aiemmin sijoittajat ovat arvioineet sijoitustavoitteitaan etupäässä taloudellisin perustein: Miten paljon minun on säästettävä eläkeaikaa varten? Miten suurta arvonvaihtelua olen valmis kestämään? Miten varallisuuteni arvo säilyy seuraavalle sukupolvelle?
Nykyään yhä useampi sijoittaja pohtii uudenlaisia kysymyksiä: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa sijoituksiini ja talouteen yleisesti? Voinko sijoittajana edistää positiivista muutosta? Ja edelleen: Voiko yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä trendejä hyödyntää korkeampien tuottojen toivossa?
Nordean vastuullisen sijoittamisen ja rahoituksen tiimit ovat jo pitkään tehneet työtä tunnistaakseen kestävän kehityksen keskeisiä kysymyksiä. Nyt Nordean sijoitusneuvonnasta vastaava tiimi on kehittämässä toimintamallia, jonka avulla ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat (environmental, social and governance, ESG) voidaan sisällyttää kokonaisvaltaisesti pankin sijoitusneuvontaan.
Tutkimus strategisesta omaisuuslajiallokaatiosta ja sen pohjalta laadittavat sijoitussuositukset perustuvat havaintoihin eri omaisuuslajeista useiden vuosien ajalta. Pitkä sijoitushorisontti tukee monin tavoin kestävää kehitystä, sillä se kannustaa sekä sijoittajia että yrityksiä näkemään toiminnan pitkäaikaiset vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön sen sijaan, että tarkastelu keskittyisi lyhyen ja keskipitkän aikavälin tuottoihin. Esimerkiksi jätevesien päästäminen vesistöön saattaa tuottaa tuotantolaitokselle säästöjä lyhyellä tähtäimellä, mutta ajan kuluessa päästöjen aiheuttamat ympäristövahingot tulevat maksamaan yhteiskunnalle huomattavasti enemmän.
ESG-tekijät voidaan huomioida sijoittamisessa monella tavalla. Alun perin varainhoitajat keskittyivät rajaamaan kokonaan pois tietyt sektorit, kuten tupakka- ja pornografiateollisuuden. Nykyään suositaan toisenlaista tapaa: sijoituskohteiksi valitaan yhtiöitä, jotka ovat omalla sektorillaan parhaimpia ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioissa.
Vastuullinen sijoittaminen ei tarkoita tuotosta tinkimistä. Tämä käy selvästi ilmi kaaviosta, jossa verrataan maailman osakemarkkinoiden (MSCI World) kehitystä vastuullisia yrityksiä maailmanlaajuisesti kuvaavan osakeindeksin (MSCI World ESG) kehitykseen. Kuten kuvasta näkyy, salkut ovat kehittyneet lähes identtisesti.
Haasteena on, millä tavoin ESG-tekijöitä arvioidaan eri omaisuuslajeissa. Tutkimus on keskittynyt pääasiassa osakkeisiin, koska tietynlaisten riskien, kuten ilmaston lämpenemisen, vaikutukset yrityksiin on helppo havaita. Osa taloustieteilijöistä on kuitenkin sitä mieltä, että samat riskit koskevat joukkolainoja ja niitä liikkeeseen laskevia valtioita ja yrityksiä. Esimerkiksi British Petroleumin ja muiden suurten öljy-yhtiöiden joukkolainojen hinnat laskivat voimakkaasti vuonna 2010 Meksikonlahdella toimineen öljynporauslautta Deepwater Horizonin öljyonnettomuuden seurauksena. Tapaus on hyvä osoitus siitä, miten herkästi myös joukkolainat reagoivat ympäristöriskeihin. Tutkimusta ESG-tekijöiden vaikutuksesta korkosijoituksiin on olemassa, mutta se ei ole vielä yhtä kehittynyttä kuin osakkeissa. Myös vaihtoehtoiset sijoituskohteet vaativat vielä tarkempaa tutkimustyötä.
Trendi kohti vastuullisia sijoitussalkkuja on tervetullut. Muutokset sijoittajien salkuissa näkyvät todennäköisesti vaiheittain, koska ESG-tekijöiden arviointimenetelmät eivät ole vielä täysin kehittyneitä kaikissa omaisuuslajeissa. Teemme kuitenkin koko ajan työtä ja pyrimme huomioimaan myös ESG-tekijät kokonaisvaltaisesti Private Bankingin sijoitusneuvonnassa.
