Omaisuuslajit
Perusta pitää
Alueelliset osakemarkkinat
Tekoälyosakkeet nousukärjessä
Kotimaiset osakkeet
Vahva alkuvuosi Helsingin pörssissä
Korkomarkkinat
Energian hinta vaikuttaa edelleen korkomarkkinoihin
Pörssikurssit ovat nousseet maaliskuun pohjilta reipasta kyytiä vahvan tuloskauden vanavedessä. Talousnäkymät ovat Hormuzinsalmen sulun myötä hieman heikentyneet viime kuukausina, mutta tuloskasvunäkymät ovat jopa kirkastuneet entisestään. Yritysten vahva kannattavuus tukee myös pidemmän aikavälin tuottonäkymiä, jotka ovat edelleen osakkeille suotuisat. Epävarmuustekijöistä huolimatta kurssinousun perusta pitää. Pidämme osakkeet ylipainossa suosituksissamme.
Vahvin tuki osakemarkkinoille tulee yritysten erittäin vahvasta tuloskunnosta. Vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloskauden antia kirittivät osaltaan muutamien teknologiayhtiöiden kertaerät. Näistä puhdistettunakin tuloskasvu oli kuitenkin yli kaksinkertaista normaalivauhtiin verrattuna. Tällä hetkellä tälle vuodelle ennustetaan kansainvälisesti yli 25 prosentin kasvua, mikä on yli kolminkertaista normaalitahtiin verrattuna. Merkillepantavaa on, että nämä näkymät ovat parantuneet reippaasti Hormuzinsalmen ollessa suljettuna.
Teknologiayhtiöiden tuloskasvu on tekoälyinvestointien vetämänä aivan omaa luokkaansa. Monilta muiltakin aloilta on kuitenkin odotettavissa melko reippaita tulosparannuksia. Tämän vuoden odotettu kasvutahti on paitsi epätavallista, myös vahva merkki siitä, että osakemarkkinoiden vuodesta on todennäköisesti tulossa melko hyvä.
Päästrategi
Nordea Varallisuudenhoito
Osakkeiden tulosperusteinen arvostus on laskenut tänä vuonna, kun kurssinousu ei ole pysytellyt alati paranevien tulosnäkymien perässä. Yritysten kannattavuuden koheneminen parantaa myös pidemmän aikavälin kasvunäkymiä, mikä osaltaan tukee osakkeiden tuottonäkymiä. Myöskään yhtiötason tarkastelussa osakkeet eivät ole mitenkään erityisen kalliita. Toisaalta koko markkinoiden arvostuskertoimien ollessa pitkän aikavälin keskiarvonsa yläpuolella on hyvä myös varautua siihen mahdollisuuteen, että useamman vuoden tähtäimellä osakemarkkinoiden tuotot jäävät jonkin verran totutusta. Yhtä kaikki tuottonäkymät suosivat edelleen selvästi osakkeita. Myös joukkolainojen tuottonäkymät ovat omaan historiaansa verrattuna hyvät, mutta eivät lähellekään yhtä hyvät kuin osakkeilla.
Sijoittajien tunnelmat ovat heitelleet osakemarkkinoiden mukana tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä tunnelmat ovat kutakuinkin normaalitasoilla: osa mittareista viittaa melko myönteisiin näkymiin, mutta valtaosa melko tasapainoisiin. Sen enempää yltiöpäistä osakeintoa kuin suunnatonta huoltakaan ei ole näkyvissä, eikä tunnelmista siten saada sen enempää myötä- kuin vastatuultakaan. Kovan kurssinousun jälkeen sijoittajan on hyvä varautua myös ajoittaisiin korjausliikkeisiin. Pidemmällä aikavälillä vahva tuloskehitys ja riittävä talouskasvu kirittävät kuitenkin pörssikursseja yhä uusiin korkeuksiin. Siksi pidämme osakkeet suosituksissamme ylipainossa.
Odotamme vahvan tuloskehityksen tukevan osakemarkkinoita myös jatkossa, minkä vuoksi pidämme osakkeet ylipainossa sijoitussuosituksissamme. Nordean rahastoista kansainvälisille osakemarkkinoille laajasti hajauttavan sijoitusvaihtoehdon tarjoaa esimerkiksi Nordea Global Enhanced*.
Osakemarkkinat nousivat toukokuussa vahvasti teknologiaosakkeiden johdolla. Tekoälybuumi ei osoita hiipumisen merkkejä, vaan investointien ennustetaan jatkavan kasvuaan lähivuodet. Pidämme kehittyvät markkinat ylipainossa, sillä Aasian tekoäly-yhtiöiden hinnoittelu on vielä maltillisella tasolla. Eurooppa jatkaa alipainossa mutta tarjoaa silti kiinnostavia mahdollisuuksia teemalähtöiselle sijoittajalle. Sektoritasolla ylipainotamme teknologiaa ja rahoitusta.
Tekoälyinvestointien kiivas tahti on kasvattanut pullonkauloja puolijohdeteollisuudessa parantaen yhtiöiden hinnoitteluvoimaa. Alkuvuoden kurssiraketteihin kuuluvat mm. parhaat muistisirujen valmistajat, jotka ovat markkinajohtajia suuren kaistanleveyden muistin (HBM) huimasti kasvavilla markkinoilla. Toukokuun aikana merkittävimmät HBM-sirujen valmistajat Samsung, Micron ja SK Hynix saavuttivat maagisen biljoonan dollarin markkina-arvon.
Biljoona eli tuhat miljardia dollaria vastaa kutakuinkin Suomen kolmen vuoden bruttokansantuotetta. Ensimmäisenä biljoonan dollarin rajan ylitti vuonna 2018 Apple, jonka markkina-arvo on sittemmin noussut 4,5 biljoonaan dollariin. Tämän jälkeen rajan ovat ylittäneet useat suuret teknologiayhtiöt. Pian biljoonakerho saanee ainakin yhden uuden jäsenen, kun avaruusteknologiayhtiö SpaceX listautuu Nasdaq-pörssiin. Tämän jälkeen listautumisvuorossa ovat tekoäly-yhtiöt OpenAI ja Anthropic, jotka yltänevät ainakin lähelle biljoonan dollarin markkina-arvoa.
Kolmessa osakeannissa on tarkoitus kerätä instituutioilta ja yksityissijoittajilta yhteensä noin 200 miljardia dollaria uutta rahaa, joilla rahoitetaan yhtiöiden tekoälyinvestointeja. Summa on sen verran huomattava, että se voi aiheuttaa lyhytaikaista myyntipainetta muissa teknologiaosakkeissa. Toki on mahdollista, että sijoittajat ovat valmiita kasvattamaan teknologiasijoituksiaan entisestään huiman kurssinousun innoittamana.
Tekoälyinvestointien rahoitus vaatii jatkossa yhä enemmän panostusta sijoittajilta. Edes Yhdysvaltain suurimpien teknologiayhtiöiden kassavirta ei enää riitä rahoittamaan satojen miljardien vuotuisia investointeja, vaan yhtiöt hakevat yhä enemmän lainarahaa joukkolainamarkkinoilta. Vieläkö rahoitushalukkuutta riittää, jos vuotuiset tekoälyinvestoinnit kaksinkertaistuvat tämän vuoden 765 miljardista dollarista vuoteen 2030 mennessä, kuten investointipankki Goldman Sachs arvioi?
Ennustaminen usean vuoden päähän on tunnetusti hankalaa, mutta lyhyellä aikavälillä tekoälybuumi epäilemättä jatkuu ja pidämmekin teknologiasektorin ylipainossa. Kiinnostavimpina näemme kehittyvien markkinoiden teknologiayhtiöt, joiden arvostustaso on vielä maltillinen kasvunäkymiin suhteutettuna. Aluesuosituksissa ylipainotammekin kehittyviä markkinoita. Nordean rahastoista kehittyville osakemarkkinoille laajasti hajauttavan sijoitusvaihtoehdon tarjoaa esimerkiksi Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat*.
Sijoitusstrategi
Nordea Varallisuudenhoito
Energianhinnan nousu ja odotetut koronnostot ovat painaneet kotitalouksien ja yritysten luottamusta Euroopassa. Talouskasvuennusteita onkin laskettu alkuvuoden lukemista. Nordean ekonomistit odottavat euroalueen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,0 prosenttia, kun vielä alkuvuonna odotuksissa oli 1,5 prosenttia.
Vaimentuneista kasvunäkymistä huolimatta Euroopan osakemarkkinoiden alkuvuosi on sujunut nousujohteisesti, vaikka tuotot ovatkin jääneet matalammiksi kuin Yhdysvalloissa tai kehittyvillä markkinoilla. Vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi oli odotuksia parempi ja tulokset kasvoivat 11,5 prosenttia, kun odotuksissa oli vain parin prosentin kasvu. Liialliseen synkistelyyn ei olekaan aihetta, mutta pidämme Euroopan alipainossa aluesuosituksissamme muiden alueiden erityisen nopean tuloskasvun vuoksi. Euroopan kasvunäkymät ovat säilyneet hyvinä puolustus-, teknologia-, energiasektoreilla, mutta kulutuskysyntä voi jatkua vaisuna.
Yhdysvalloissa talouskasvu on ollut alkuvuonna erittäin vahvaa. Kotitalouksien ennätyssuuret veronpalautukset ovat tukeneet kulutuskysyntää ja kompensoineet polttoaineiden hinnannousun vaikutuksia. Suurimpana riskinä onkin inflaatio, joka saattaa kiihtyä selvästikin lähikuukausina.
Yhdysvalloissa ensimmäisen vuosineljänneksen raportoitu tuloskasvu ylsi peräti 29 prosenttiin, mutta suurten teknologiayhtiöiden kertaerät kaunistivat kasvulukuja useamman prosenttiyksikön verran. Tuloskasvu oli kuitenkin varsin laaja-alaista, ja toimialojen mediaanituloskasvu oli noin 15 prosenttia. Pidämme Yhdysvallat peruspainossa, sillä vahvan tuloskasvun vastapainoksi osakkeiden arvostustaso on muita alueita korkeampi.
Vuosi on edennyt kansainvälisillä osakemarkkinoilla mallikkaasti vahvan viime vuoden jälkeen. Lähi-idän konfliktista ja maltillisista tuloskauden viesteistä huolimatta kurssikehitys on ollut kotimaan pörssissäkin vahvaa. Markkinoita viime vuonna hallinnut epävarmuus hellitti vuoden 2025 loppua kohden, mutta alkuvuonna epävarmuutta ovat lisänneet Lähi-idän konflikti sekä tekoälyn tuomat haasteet nykyisille liiketoimintamalleille. Suurimmalla osalla suomalaisista yrityksistä tuloskasvunäkymiä leikattiin maltillisesti vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloskauden aikana, mutta se ei ole jarruttanut kotimaista pörssinousua. Viime vuonna vahvasti tuottanut Helsingin pörssi on toukokuun loppupuolella noussut vuoden alusta reilut 12 prosenttia.
Suomen talous on vihdoin kääntynyt laaja-alaiseen kasvuun yksityisen kulutuksen ja teollisuuden vetämänä. Lähi-idän konfliktin myötä nousseet energian hinta ja korot kuitenkin hidastavat loppuvuoden talouskehitystä. Vientisektorin tilaukset ja tuotanto ovat olleet hyvässä nosteessa viime syksystä lähtien. Etenkin konepaja-, telakka- ja puolustusteollisuudessa tilaukset ovat kasvaneet voimakkaasti, mikä enteilee tavaraviennin kasvua.
Kulutuksen kasvu näkyy neljä vuotta laskussa olleen vähittäiskaupan kääntymisenä nousuun. Iranin sodan myötä nousseet polttoainehinnat sekä kohonnut korkotaso ovat kuitenkin omiaan hidastamaan ostovoiman kasvua. Kuluttajien luottamus onkin heikentynyt. Maalis-huhtikuun korttidatan perusteella yksityinen kulutus on kuitenkin jatkunut vahvana näistä negatiivisista uutisista huolimatta.
Nordean tuoreessa talousennusteessa tasapainoillaan nyt hyvän alkuvuoden kehityksen ja toisaalta Lähi-idän konfliktin tuomien negatiivisten sokkien välillä. Jos energiamarkkinoiden tilanne rauhoittuu lähiaikoina, voidaan ennustejaksolla nähdä selvästi odotettua kovempaa kasvua, kun talouden positiivinen kierre pääsee kunnolla käyntiin. Toisaalta öljykriisin mahdollinen kärjistyminen ja polttoaineiden hintojen sekä korkojen nousu pidemmäksi aikaa voisivat painaa ostovoiman taas laskuun ja heikentää selvästi kasvunäkymiä.
Lähi-idän konfliktista huolimatta Helsingin pörssille tärkeän teollisuuden näkymien piristyminen on jatkunut sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Viestit suhdanteen piristymisestä ovat heijastuneet vaihtelevana kurssikehityksenä alkuvuoden aikana. Erityisesti puolustus-, energia- ja tekoälyteemojen osakkeet ovat kehittyneet vahvasti. Vaihtelevista ensimmäisen neljänneksen tuloskauden viesteistä ja maltillisista ohjeistuksista huolimatta pörssikurssit ovat jatkaneet nousu-uralla.
Suurimpien yhtiöiden joukossa tulosennusteita on nostettu eniten viimeisten kolmen kuukauden aikana Nesteen, Outokummun ja Nokian osalta. Vuoden alusta mitattuna heikoimmat tuotot ovat kirjattu korkojen noususta kärsivälle Lumolle ja tekoälykehityksen häviäjäksi mielletylle Qt Groupille. Nousukärjessä alkuvuoden tuotoissa ovat sen sijaan energia- ja tekoälyteemoista hyötyvät Nokia, Neste ja SSAB.
Osakestrategi
Nordea Varallisuudenhoito
Ensimmäisen neljänneksen tuloskauden aikana sijoittajien kiinnostus kohdistui yhtiöiden viesteihin Lähi-Idän konfliktin vaikutuksista kuluvan vuoden näkymiin. Tuloskauden lopputulema oli numeroiden valossa lähes ennakoidun mukainen, mutta yhtiökohtaisia eroja löytyi. Yritysten tuloskasvunäkymissä nähtiin pieniä leikkauksia tuloskauden aikana, mutta se ei ole jarruttanut Nokian ja Nesteen vetämää pörssinousua viimeisten kolmen kuukauden aikana.
Helsingin pörssin arvostus on kurssinousun jälkeen noussut lähelle oman historian ylälaitaa. Perinteisesti arvostus yksinään ei riitä korjausliikkeen perusteluksi. Ennakoitu talouden ja erityisesti teollisuuden elpyminen Euroopassa tukee Helsingin pörssin tuloskasvunäkymiä, mutta arvostustason nousun myötä yhtiövalinnoissa on syytä olla aiempaa valikoivampi.
Toukokuussa korkomarkkinoilta saatiin varsin mukavia tuottoja, vaikka kokonaisuutena kevään markkinaympäristö on ollut korkosijoittajalle haastava. Toukokuussa euroalueen korot olivat pienessä laskussa, joten parhaat tuotot saatiin euroalueen valtionlainoista. Lähi-idän tilanne vaikuttaa edelleen energiamarkkinoihin ja sitä kautta sijoittajien odotuksiin inflaatiosta, mikä puolestaan ohjaa korkokehitystä. Tämä tekijä säilynee korkomarkkinoiden ajurina vielä lähiaikoina. Yritysten luottoriskimarginaalit ovat tällä hetkellä historiallisen matalia.
Euroalueen korkomarkkina on ollut vakaampi kuin Yhdysvaltain markkina. Saksan 10 vuoden valtionlainan korko on pysynyt noin 3 prosentin tuntumassa, kun taas Yhdysvalloissa vastaava korko oli pienessä nousussa toukokuussa kohoten tasolle 4,5 prosenttia. Korkojen nousu Yhdysvalloissa on painanut erityisesti yhdysvaltalaisten yrityslainojen tuottoja, sillä joukkolainojen hinnat liikkuvat käänteisesti korkojen kanssa.
Euroalueella tilanne on ollut suotuisampi. Korkotaso on pysynyt maltillisempana, ja tämä on näkynyt positiivisina tuottoina valtionlainoissa ja investment grade -yrityslainoissa. Toukokuussa eurooppalaiset valtionlainat tuottivat 0,9 prosenttia ja investment grade -yrityslainat 0,8 prosenttia.
Nykyisessä markkinaympäristössä joukkolainojen tuotot syntyvät pääasiassa lainan juoksevasta korkotuotosta. Euroalueen valtionlainakorot ovat tällä hetkellä kohtuullisen korkealla tasolla, joten yrityslainojen juoksevasta korosta valtionlainakoron osuus on verrattain suuri. Yrityslainojen riskimarginaalit taas ovat historiallisen matalia, ja esimerkiksi investment grade -markkinassa noin 0,85 – 1,00 prosenttiyksikön tasolla. Tämä tarkoittaa, että sijoittajan ei tällä hetkellä kannata odottaa lisätuottoa marginaalien kaventumisesta. Yrityksen maksama riskimarginaali, joka tulee valtionlainakoron päälle, tarkoittaa toki lisätuottoa sijoittajalle, vaikka se onkin tällä hetkellä matala.
High yield -lainoissa korko on edelleen kohtuullinen, globaalisti noin 6,5–7 prosentin tasolla, mutta lainojen arvonnousun mahdollisuudet ovat rajalliset ilman selkeää valtionlainakorkojen laskua. Toukokuussa kansainvälisten high yield -lainojen tuotto punnersi pienelle plussalle, vaikka Yhdysvaltain valtionlainakorot nousivat, mutta pieni riskimarginaalin kaventuminen riitti kompensoimaan tätä menetystä.
Riskimarginaalit ovat kireitä, mikä kertoo yritysten vahvasta tuloskasvusta ja sijoittajien luottamuksesta yritysten maksukykyyn. Talouskasvu on riittävän vahvaa pitämään konkurssimäärät maltillisina. Yrityslainamarkkinoiden haasteet voisivat lisääntyä, mikäli energian hinta jatkaisi kohoamistaan. Tämä voisi johtaa teollisten yritysten kannattavuuden heikkenemiseen ja toisaalta rahoitusolosuhteiden kiristymiseen korkojen noustessa.
Korkotaso joukkolainamarkkinoilla: Valtionlainat, euroalue 3,5 %, yrityslainat, euroalue 3,7 %, riskiyrityslainat, kansainväliset 6,8 %
Sijoitusstrategi
Nordea Varallisuudenhoito
Euroopan keskuspankki (EKP) on pitänyt talletuskoron kahdessa prosentissa kohta kahden vuoden ajan, mutta kevään energiashokin aiheuttama inflaatiopaine voi kääntää EKP:n koronnostojen tielle. Talouskasvu on euroalueella vaimeaa, mutta inflaatioriskit erityisesti energian hinnan noususta johtuen ovat saaneet keskuspankin harkitsemaan ohjauskorkojen nostoa. Markkinat odottavat, että EKP nostaa ohjauskorkoaan kesäkuun kokouksessa ja loppuvuodelle hinnoitellaan vielä toistakin koronnostoa.
Yhdysvalloissa keskuspankki Fedin tilanne on myös alkanut kallistua rahapolitiikan kiristämisen suuntaan. Fedin ohjauskorko on 3,50–3,75 prosentin tasolla, ja markkinoiden alkuvuoden odotukset ohjauskoron pienestä laskusta tänä vuonna ovat vaihtuneet odotukseksi ohjauskoron nostosta vuoden lopulla. Yhdysvaltain sitkeä inflaatio ja vahva talous pitävät korkotason korkealla jatkossakin. Keskuspankkien varovaisuus tarkoittaa, että korkotaso pysyy lähikuukausina nykyisellä tasollaan tai voi jopa nousta hieman. Tämä rajoittaa korkosijoitusten arvonnousua, mutta toisaalta tukee juoksevaa tuottoa.
Korkomarkkina ei tällä hetkellä tarjoa nopeita lainojen arvonnousuja, mutta sen rooli salkussa on edelleen tärkeä. Nykyisellä korkotasolla sijoittaja saa kohtuullisen hyvää ja vakaata kassavirtaa salkkuun. Korkosalkussa suosittelemme peruspainoa kaikille joukkolainaluokille. Hajautetulla joukkolainasalkulla sijoittaja pääsee käsiksi noin neljän prosentin korkotasoon, joka on selvästi parempi kuin rahamarkkinoiden tämän hetken reilun kahden prosentin korkotaso. Nordean rahastoista hajautetusti korkomarkkinoille sijoittaa esimerkiksi Säästö Korko*. Rahamarkkinasijoitukset ovat sijoitusnäkemyksessämme alipainossa.
Kesäkuu 2026
| Omaisuuslajit | Suositus | Suhteessa peruspainoon (%-yks.) |
|---|---|---|
| Osakkeet | Ylipaino | +5 |
| Joukkolainat | Peruspaino
| 0 |
| Rahamarkkinat | Alipaino | -5 |
Joukkolaina-
| Suositus | Suhteessa peruspainoon (%-yks.) | Suositusosuus |
|---|---|---|---|
| Valtionlainat | Peruspaino | 0 | 30 % |
| Yrityslainat | Peruspaino | 0 | 50 % |
| Riskiyrityslainat | Peruspaino | 0 | 20 % |
| Kehittyvät korkomarkkinat | Peruspaino | 0 | 0 % |
| Osakemarkkinat | Suositus | Suhteessa peruspainoon (%-yks.) | Suositusosuus |
|---|---|---|---|
| Pohjois-Amerikka | Peruspaino
| 0 | 50 % |
| Länsi-Eurooppa | Alipaino | -5 | 10 % |
| Suomi | Peruspaino | 0 | 15 % |
| Japani | Peruspaino | 0 | 5 % |
| Kehittyvät markkinat | Ylipaino | 5 | 20 % |
Kuvassa: Tuotot viimeisten 12 kuukauden ajalta: Globaalit osakkeet 26,7 %, Globaalit riskiyrityslainat 5,2 %, Euroalueen yrityslainat 2,4 %, Euroalueen valtionlainat 0,7 %.
Kuvassa: Tuotot viimeisten 12 kuukauden ajalta: Pohjois-Amerikka 25,9 %, Eurooppa 17,2 %, Japani 28,3 %, Kehittyvät markkinat 47,4 %, Suomi 34,9 %.
Vastaava toimittaja
Antti Saari, Nordea Varallisuudenhoito
antti.saari@nordea.com
Sisällön tuotanto
Hertta Alava, Ville Korhonen, Antti Saari, Teemu Mäkelä
Rekisteröity osoite ja kotipaikka
Nordea Bank Oyj
Satamaradankatu 5, Helsinki, 00020 NORDEA
Y-tunnus 2858394-9
* Tärkeää tietoa
Sijoituspalvelut tarjoaa Nordea Bank Oyj. Viestissä mainittujen tuotteiden liikkeeseenlaskija on Nordea Funds Oy.
Tässä artikkelissa kerrotut tiedot on tarkoitettu ainoastaan yleisiksi tuotetiedoiksi. Ne eivät muodosta täydellistä kuvausta mainituista tuotteista tai niihin liittyvistä riskeistä. Niitä ei tule pitää sijoitusneuvoina tai -suosituksina. Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten tuotto voi vaihdella ja pääoman voi jopa menettää osittain tai kokonaan. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Tutustu sijoitustuotteiden tietoihin, asiakirjoihin ja avaintietoesitteisiin ennen sijoituspäätöksen tekoa.
Tämä artikkeli sisältää markkinointiviestintää.
.svg)
