Omaisuuslajit
Tuloksia ja tuiskuja
Alueelliset osakemarkkinat
Osakemarkkinoilla voimakas rotaatio
Kotimaiset osakkeet
Vahva alkuvuosi Helsingin pörssissä
Korkomarkkinat
Alkuvuosi rauhallinen joukkolainamarkkinoilla
Alkuvuonna markkinoilla on nähty sekä erinomaisia tuottoja että politiikasta ja tekoälystä kumpuavia epävarmuustekijöitä. Osakemarkkinat ovat kokonaisuutena kehittyneet vahvasti, ja monet osa-alueet ovat tuottaneet jopa erinomaisesti. Odotamme, että hyvä talouskehitys ja vahva tuloskasvu tukevat osakkeita myös jatkossa. Pidämme osakkeet ylipainossa sijoitussuosituksissamme.
Tärkein syy myönteiselle markkinanäkemyksellemme on yritysten vahva tuloskasvunäkymä. Näkymiä tukee riittävän hyvä talouskasvu, jota tänä vuonna vauhdittavat erityisesti tekoäly-, infrastruktuuri- ja puolustusinvestoinnit sekä Yhdysvalloissa keventynyt verotus.
Tänä vuonna tulosten odotetaan kasvavan kansainvälisesti yli kuusitoista prosenttia, mikä on yli kaksinkertainen vauhti normaaliin verrattuna. Pidämme todennäköisenä, että näitä ennusteita joudutaan vielä laskemaan. Tyypillisesti alkavan vuoden kasvuennusteita tarkistetaan syksyyn mennessä noin viidellä prosenttiyksiköllä alaspäin, ja tämä kehitys alkaa yleensä heti vuoden vaihtuessa. Tänä vuonna suunta on kuitenkin ollut päinvastainen. Tällaista poikkeuksellista kehitystä nähdään useimmiten silloin, kun talouden kasvunäkymät paranevat. Jos tämä suunta jatkuu, arviomme ennusteiden maltillisesta laskusta saattaa osoittautua liian varovaiseksi. Sijoittajan ei kuitenkaan ole syytä laskea liikaa tämän varaan.
Tuloskasvu on vähitellen laajenemassa useammille toimialoille. Teknologia-ala on yhä selvässä kasvukärjessä, mutta myös muut toimialat osallistuvat kasvun rakentamiseen yhä enemmän. Tämä tukee arviotamme siitä, että tuloskasvu voisi tänä vuonna kokonaisuutena olla kaksinumeroista. Kun tulokset kasvavat näin nopeasti, korkeat arvostustasot eivät estä osakemarkkinoiden myönteistä kehitystä. Vaikka osakkeiden arvostuskertoimet ovat edelleen melko korkeita, niiden keskipitkän aikavälin tuottonäkymät ovat selvästi joukkolainoja paremmat, kuten kuuluukin. Lisäksi osakkeiden arvostustasot ovat viime kuukausina hieman maltillistuneet teknologia-alan vaisun kurssikehityksen ja parantuneiden tulosnäkymien ansiosta. Pirteä tuloskasvu ja parantunut kannattavuus antavat hyvät perusteet keskimääräistä korkeammille arvostuskertoimille.
Päästrategi
Nordea Varallisuudenhoito
Yhdysvaltain ulko- ja kauppapolitiikasta kuullaan lähes päivittäin hämmentäviä uutisia, eikä hämmennys ole väistymässä tänäkään vuonna. Helmikuussa maan korkein oikeus linjasi, että valtaosa presidentti Donald Trumpin viime vuonna määräämistä tullinkorotuksista oli laittomia. Tämän seurauksena monet suuret amerikkalaisyritykset hakevat korvauksia maksamistaan laittomista tulleista, ja kauppakumppanit hidastavat tehtyjen sopimusten ratifiointia odottaessaan lisäselvyyksiä. Trump hyödynsi pian tämän jälkeen toista, tilapäistä pykälää nostaakseen maksut lähemmäs vuodenvaihteen tasoja ja pyrkii todennäköisesti palauttamaan tullit pysyvämmin näille tasoille muiden lakien nojalla. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua välivaalien lähestyessä, sillä tullit eivät ole äänestäjien keskuudessa erityisen suosittuja. Lisäksi ei ole täysin selvää, voiko presidentti lopulta määrätä tullimaksuista täysin vapaasti.
Sijoittajan on syytä suhtautua tähän poliittiseen epävarmuuteen maltillisesti. Viime vuonna yritysten tulokset kasvoivat kansainvälisesti noin kymmenen prosenttia tullinkorotuksista ja politiikkahuolista huolimatta. Tänä vuonna näiden korotusten vaikutukset jäävät selvästi myönteisten tekijöiden varjoon. Mikäli uusia, samankokoisia kielteisiä yllätyksiä ei ilmene, politiikan vaikutus pörssikursseihin jää todennäköisesti lähinnä lyhytaikaiseksi heilunnaksi. Vaikka politiikan kehitystä on viisasta seurata, se ei yleensä ole markkinoiden suunnan kannalta keskeisin tekijä.
Odotamme vahvan tuloskehityksen tukevan osakemarkkinoita myös jatkossa, minkä vuoksi pidämme osakkeet ylipainossa sijoitussuosituksissamme. Nordean rahastoista kansainvälisille osakemarkkinoille laajasti hajauttavan sijoitusvaihtoehdon tarjoaa esimerkiksi Nordea Global Enhanced.
Sektorirotaatio ja alueellinen hajautus ovat olleet osakemarkkinoiden merkittävimmät teemat alkuvuonna. Amerikkalaisten teknologiayhtiöiden kehitys on ollut pääosin heikkoa, kun sijoittajat ovat siirtäneet rahaa suhdanneherkille toimialoille, kehittyville markkinoille ja Eurooppaan. Osittain markkinaliikkeet vaikuttavat jo ylimitoitetuilta. Nostammekin informaatioteknologiasektorin ylipainoon ja laskemme energiasektorin alipainoon. Aluesuosituksissa siirrymme peruspainoon kautta linjan.
Tekoälyn kehittymisen myötä osa sijoittajista on alkanut nähdä tekoälyn uhkana suurtenkin yritysten liiketoiminnalle. Nämä huolet ovat painaneet erityisesti ohjelmisto- ja it-konsultointiyhtiöiden osakekursseja. Yksinkertaisia sovelluksia voitaneenkin korvata tekoälyn koodaamilla työkaluilla, mutta esimerkiksi Microsoftin tai SAP:n ohjelmistojen korvaus ”tee-se-itse” -versioilla lienee vielä aika kaukana tulevaisuudessa. It-konsulttiyhtiö Wipro arvioi, että tekoäly tulee itse asiassa lisäämään eikä vähentämään konsulttien työtä, kun tekoälyä aletaan hyödyntämään yritystason it-järjestelemissä. Kurssilaskun myötä monien informaatioteknologiayhtiöiden arvostuskertoimet ovat laskeneet selvästi, ja nostammekin sektorin ylipainoon toimialasuosituksissamme.
Teknologiasektorin heikkous johtuu osaltaan myös suhdanneherkkien toimialojen näkymien kohentumisesta, mikä on saanut sijoittajat siirtämään varojaan raaka-aineisiin ja perinteisen teollisuuden yhtiöihin. Korkojen lasku parin vuoden takaisista huippulukemista on jo alkanut heijastua positiivisesti investointeihin. Samaan aikaan omavaraisuuden vahvistamisesta on tullut uusi tavoite sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, mikä osaltaan kiihdyttää investointitarvetta jopa vuosiksi eteenpäin. Teollisuus ja materiaaliteollisuus ovatkin olleet alkuvuonna energian ohella parhaiten tuottaneiden toimialojen joukossa, kun analyytikot povaavat yhtiöille kiihtyvää tuloskasvua.
Laskemme kuitenkin energiasektorin alipainoon, sillä odotamme öljyn hinnan kääntyvän vähitellen laskuun. Öljyn hinta on noussut toistakymmentä prosenttia vuoden alusta, kun epävarmuus Lähi-idässä on jälleen kohonnut. Mikäli Lähi-idän tilanne ei kärjisty niin pahaksi, että alueellinen öljyn tarjonta häiriintyisi, odotamme öljyn hinnan vähitellen kääntyvän laskuun. Öljymarkkinoilla on jo tällä hetkellä lievää ylitarjontaa, ja tarjonnan odotetaan yhä kasvavan vuoden edetessä. Rahoitus- ja terveydenhuoltosektorit pidämme edelleen ylipainossa ja päivittäistavarat alipainossa.
Viime lokakuussa Japanin pääministerinä aloittaneen Sanae Takaichin uhkapeli kannatti. Takaichin puolue LDP saavutti järisyttävän vaalivoiton helmikuun alkupuolella pidetyissä ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa. Vaalivoitto antaa Takaichille vahvan mandaatin kasvattaa julkista rahoitusta puolustukseen, rakentamiseen, teknologiasektorille sekä energiantuotantoon. Kasvua tukeva politiikka sekä pörssiyrityksissä meneillään oleva hallintotapauudistus tukevat japanilaisten yritysten tuloskasvunäkymiä, ja nostammekin Japanin osakemarkkinat alipainosta peruspainoon aluesuosituksissamme. Aikaisemmat huolemme Japanin korkojen nousupaineesta ovat hieman hellittäneet, kun Japanin pohjainflaatio hidastui tammikuussa kahteen prosenttiin saavuttaen keskuspankin tavoitteen. Mikäli koronnostot jäävät maltillisiksi jenillä ei ole suurempia vahvistumispaineita, mikä tukisi vientiyhtiöiden kilpailukykyä.
Japanin suositusmuutoksen vastapainoksi laskemme Euroopan ylipainosta peruspainoon. Euroopan osakemarkkinoiden suotuisa kehitys on jatkunut alkuvuonna, kun talouden elpymisen odotetaan laaja-alaistuvan ja investointien vauhdittuvan etenkin Saksassa. Kurssinousun myötä osakkeiden arvostustaso on kuitenkin noussut jo jonkin verran historiallisen keskiarvon yläpuolelle, sillä tuloskasvu on ollut toistaiseksi vaatimatonta. Seuraavaksi tarvittaneen todisteita tuloskasvun kiihtymisestä, minkä odotetaan tapahtuvan vasta vuoden toisella puoliskolla.
Pohjois-Amerikka, Suomi ja kehittyvät markkinat pysyvät peruspainossa. Kehittyvät markkinat ovat nousseet vahvasti alkuvuonna, mutta maakohtaiset tuottoerot ovat olleet suuria. Parhaiten ovat kehittyneet raaka-aineiden tuottajamaa Brasilia sekä puolijohdeyhtiöiden hallitsemat Korea ja Taiwan. Intiassa ja Kiinassa kehitys on ollut vaatimattomampaa.
Sijoitusstrategi
Nordea Varallisuudenhoito
Vuosi on käynnistynyt kansainvälisillä osakemarkkinoilla mallikkaasti vahvan viime vuoden jälkeen. Vaihtelevista tuloskauden viesteistä huolimatta Helsingin pörssin kurssikehitys on ollut erittäin vahvaa. Markkinoita viime vuonna hallinnut epävarmuus hellitti vuoden 2025 loppua kohden, ja talouden näkymät ovat nyt vakaammat kuin viime vuonna. Yritysten tuloskasvunäkymissä nähtiin pieniä alasuuntaisia leikkauksia tuloskauden aikana, mutta se ei ole jarruttanut kotimaista pörssinousua alkuvuoden aikana. Viime vuonna vahvasti tuottanut Helsingin pörssi on helmikuun loppupuolella noussut vuoden alusta lähes 6 prosenttia.
Suomen talouskasvu jäi viime vuonna nollan tuntumaan, mutta merkkejä talouskasvun käynnistymisestä on jo kertynyt. Vienti kääntyi kasvuun jo viime vuonna, ja myös yksityisen kulutuksen odotetaan piristyvän kuluvan vuoden aikana. Ennustamme bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna noin prosentilla ja kasvun kiihtyvän ensi vuonna lähes kahteen prosenttiin. Maailmantalouden kasvunäkymät jatkuvat melko hyvinä geopoliittisesta epävarmuudesta huolimatta.
Kauan odotetusta yksityisen kulutuksen elpymisestä ei ole vieläkään selviä merkkejä, vaikka kuluttajien ostovoima on jatkanut paranemistaan. Kotimaisten kuluttajien käyttäytymistä on kuitenkin ollut viime aikoina vaikea ennustaa. Säästämisasteen jämähtäminen nykyiselle korkealle tasolle merkitsisi yhteensä prosenttiyksikön heikompaa talouskehitystä seuraavan kahden vuoden aikana suhteessa perusennusteeseemme. Toisaalta säästämisasteen palautuminen pitkän aikavälin keskimääräiselle tasolle kiihdyttäisi kasvua prosenttiyksiköllä. Teollisuuden puolella erityisesti rakentamisen osalta tilanne on edelleen haastava.
Helsingin pörssille tärkeän teollisuuden näkymien piristyminen on vahvistunut sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Viestit suhdanteen kohentumisesta ovat heijastuneet vahvana kurssikehityksenä alkuvuoden aikana. Vaihtelevista vuoden 2025 viimeisen neljänneksen tuloskauden viesteistä ja maltillisista ohjeistuksista huolimatta pörssikurssit ovat jatkaneet nousu-uralla ja analyytikoiden tulosennusteet pitivät pintansa melko hyvin.
Suurimpien yhtiöiden joukossa tulosennusteita on leikattu eniten viimeisen kolmen kuukauden aikana Nokian Renkaiden, Hiabin ja Kemiran osalta. Vuoden alusta mitattuna heikoimmat tuotot on kirjattu tekoälyn kärsijöiksi mielletyille Qt Groupille ja Sammolle. Nousukärjessä alkuvuoden tuotoissa sen sijaan ovat sykliset, teollisuuden suhdanteen paranemisesta hyötyvät Wärtsilä, Outokumpu ja Metso.
Osakestrategi
Nordea Varallisuudenhoito
Alkuvuoden aikana sijoittajien kiinnostus tyypillisesti kohdentuu yritysten viesteihin kuluvan vuoden näkymistä. Kotimaassa vuoden 2025 viimeisen vuosineljänneksen tuloskauteen lähdettiin odottavissa tunnelmissa, sillä kuluvan vuoden tuloskasvuennusteet ovat melko kunnianhimoiset. Tuloskauden lopputulema oli numeroiden valossa lähes ennakoidun mukainen, mutta yhtiökohtaisia eroja löytyi. Yritysten tuloskasvunäkymissä nähtiin pieniä alasuuntaisia leikkauksia tuloskauden aikana, mutta se ei ole jarruttanut kotimaista pörssinousua alkuvuoden aikana. Vuoden alun ohjeistukset mielletään usein hieman varovaisiksi, ja tyypillisesti yritykset haluavat jättää turvapuskuria ohjeistusten saavuttamiseen loppuvuoden osalta.
Helsingin pörssin arvostus on vahvan kurssinousun jälkeen noussut lähelle oman historiansa ylälaitaa. Yleensä arvostus yksistään ei riitä korjausliikkeen käynnistäjäksi. Ennakoitu talouden ja erityisesti teollisuuden elpyminen Euroopassa tukee Helsingin pörssin tuloskasvunäkymiä, mutta arvostustason nousun myötä yhtiövalinnoissa on syytä olla aiempaa valikoivampi.
Vuosi 2026 on käynnistynyt joukkolainamarkkinoilla rauhallisissa, mutta sijoittajan kannalta varsin suotuisissa merkeissä. Alkuvuoden aikana korkosijoitukset ovat tuottaneet hyvin, ja joukkolainat ovat tarjonneet kaivattua vakautta osakemarkkinoiden ajoittaisen heilunnan rinnalle. Euroalueen valtionlainat ovat tuottaneet alkuvuonna noin kaksi prosenttia ja yrityslainat hieman tätä vähemmän. Kokonaiskuva kertoo vakaasta markkinaympäristöstä, jossa korkosijoittaja on saanut tuottoa ilman suuria arvonvaihteluita.
Joukkolainakorkojen kehityksessä keskeinen teema alkuvuonna on ollut pitkien korkojen hienoinen lasku. Yhdysvalloissa 10-vuotisen valtionlainan korko painui helmikuussa lähemmäs neljän prosentin tasoa. Taustalla ovat inflaation hidastuminen ja hieman heikentyneet talousluvut, jotka pitävät myös odotukset tulevasta inflaatiosta kurissa. Myös Euroopassa korot ovat laskeneet, ja Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko on laskenut 2,7 prosentin tuntumaan. Tämä heijastaa sijoittajien varovaisuutta ja turvasatamien kysyntää tilanteessa, jossa osakemarkkinoilla on koettu heiluntaa ja geopolitiikka on ollut jälleen otsikoissa.
Sijoitusstrategi
Nordea Varallisuudenhoito
Keskuspankkirintamalla alkuvuosi on ollut odottavaa aikaa. Sekä Yhdysvaltain keskuspankki Fed että Euroopan keskuspankki ovat pitäneet ohjauskorot ennallaan alkuvuoden kokouksissaan ja painottaneet päätöksenteon nojaavan talousdatan kehitykseen. Inflaation hidastuminen antaa tilaa koronlaskuille, mutta toistaiseksi keskuspankit haluavat varmistua hintavakauden pysyvyydestä. Markkinoilla odotetaan korkojen pidemmällä aikavälillä kääntyvän loivaan laskuun, mikä tukee joukkolainasijoitusten tuottonäkymiä.
Yrityslainamarkkinoiden tilanne on edelleen vahva, mutta arvostustasot ovat kireät. Luottoriskimarginaalit ovat historiallisesti matalalla, mikä kertoo yritysten vahvasta taloudellisesta asemasta sekä sijoittajien runsaasta kysynnästä. Investment grade -yrityslainat tarjoavat vakaata tuottoa maltillisella riskillä, kun taas high yield -lainoissa tuottotaso on selvästi korkeampi ja sijoitusriski vastaavasti suurempi. High yield -lainat ovat selvästi herkempiä talouskasvun mahdolliselle heikkenemiselle. Yrityslainojen maksuhäiriöiden odotetaan pysyvän maltillisina tänä vuonna, mikä tukee yrityslainojen näkymiä.
Suosittelemme eri joukkolainaluokille peruspainoa korkosalkussa tällä hetkellä. Nykyinen korkotaso tarjoaa mahdollisuuden yli kolmen ja puolen prosentin juoksevaan tuottoon hajautetulla joukkolainasalkulla, mikä on selvästi enemmän kuin rahamarkkinasijoituksista saatava noin kahden prosentin korko tällä hetkellä. Nordean rahastoista hajautetusti korkomarkkinoille sijoittaa esimerkiksi Säästö Korko. Mikäli omaan sijoitusprofiiliin kuuluvat korkosijoitukset, niin nyt on hyvä hetki tarkastella oman salkun sijoituksia ja hyödyntää joukkolainamarkkinoiden tilannetta.
Maaliskuu 2026
| Omaisuuslajit | Suositus | Suhteessa peruspainoon (%-yks.) |
|---|---|---|
| Osakkeet | Ylipaino | +5 |
| Joukkolainat | Peruspaino
| 0 |
| Rahamarkkinat | Alipaino | -5 |
Joukkolaina-
| Suositus | Suhteessa peruspainoon (%-yks.) | Suositusosuus |
|---|---|---|---|
| Valtionlainat | Peruspaino | 0 | 30 % |
| Yrityslainat | Peruspaino | 0 | 50 % |
| Riskiyrityslainat | Peruspaino | 0 | 20 % |
| Kehittyvät korkomarkkinat | Peruspaino | 0 | 0 % |
| Osakemarkkinat | Suositus | Suhteessa peruspainoon (%-yks.) | Suositusosuus |
|---|---|---|---|
| Pohjois-Amerikka | Peruspaino
| 0 | 50 % |
| Länsi-Eurooppa | Peruspaino | 0 | 15 % |
| Suomi | Peruspaino | 0 | 15 % |
| Japani | Peruspaino | 0 | 5 % |
| Kehittyvät markkinat | Peruspaino | 0 | 15 % |
Kuvassa: Tuotot viimeisten 12 kuukauden ajalta: Globaalit osakkeet 10,6 %, Globaalit riskiyrityslainat 3,9 %, Euroalueen yrityslainat 3,4 %, Euroalueen valtionlainat 2,2 %.
Kuvassa: Tuotot viimeisten 12 kuukauden ajalta: Pohjois-Amerikka 5,2 %, Eurooppa 16,2 %, Japani 24,2 %, Kehittyvät markkinat 30,5 %, Suomi 29,4 %.
Vastaava toimittaja
Antti Saari, Nordea Varallisuudenhoito
antti.saari@nordea.com
Sisällön tuotanto
Hertta Alava, Ville Korhonen, Antti Saari, Teemu Mäkelä
Rekisteröity osoite ja kotipaikka
Nordea Bank Oyj
Satamaradankatu 5, Helsinki, 00020 NORDEA
Y-tunnus 2858394-9
* Tärkeää tietoa
Sijoituspalvelut tarjoaa Nordea Bank Oyj. Viestissä mainittujen tuotteiden liikkeeseenlaskija on Nordea Funds Oy.
Tässä artikkelissa kerrotut tiedot on tarkoitettu ainoastaan yleisiksi tuotetiedoiksi. Ne eivät muodosta täydellistä kuvausta mainituista tuotteista tai niihin liittyvistä riskeistä. Niitä ei tule pitää sijoitusneuvoina tai -suosituksina. Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten tuotto voi vaihdella ja pääoman voi jopa menettää osittain tai kokonaan. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Tutustu sijoitustuotteiden tietoihin, asiakirjoihin ja avaintietoesitteisiin ennen sijoituspäätöksen tekoa.
Tämä artikkeli sisältää markkinointiviestintää.
.svg)
