Nordea Private Banking Sijoituskatsaus

Vahvojen tulosten vedolla

Tärkein syy tämän vuoden hyviin tuottoihin on ollut yritysten yllättävän vahva tuloskunto. Kevään tullihuolet koettelivat sijoittajien tulosodotuksia, mutta tästä epävarmuudesta on ainakin toistaiseksi selvitty yllättävän hyvin. Sama kehitys on havaittavissa myös talousnäkymissä ja esimerkiksi niitä kuvaavissa yritysten luottamusluvuissa. Tällä hetkellä vaikuttaisikin siltä, että tulokset kasvavat tänä vuonna kansainvälisesti hieman tavanomaista pirteämmin.

Myös ensi vuoden ennusteita on nostettu jonkin verran vuoden aikana, kun tulliepävarmuus on osittain hälvennyt. Samaan suuntaan on viitannut myös yhtiöiden ohjeistus. Siinä, missä tänäkin vuonna yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt ovat kirittäneet kansainvälistä tuloskasvua, tulevina vuosina yhä useamman toimialan ja alueen voi odottaa kantavan kortensa kekoon. Mikäli ensi vuoden tuloskasvu osuisi tämänhetkisiin melko myönteisiin ennusteisiin, olisi osakemarkkinoilla todennäköisesti edessään erinomainen vuosi. Sijoittajan on kuitenkin viisasta varautua siihen, että aivan näin myönteisiin lukuihin ei päästä. Odotamme, että tulokset kasvaisivat ensi vuonna hieman normaalia kahdeksan prosentin tahtia reippaammin.

Tekoäly – uhka ja mahdollisuus

Marraskuussa sijoittajien epäilyt tekoälyyn liittyvien investointien kannattavuudesta ja huolet teknologiayhtiöiden kohonneista arvostuskertoimista painoivat osakemarkkinat kokonaisuutena tarkastellen melko maltilliseen, tervehdyttävään korjausliikkeeseen. Sijoittajien ajoittainen epäily teknologia-alan näkymiä kohtaan on itse asiassa myönteistä, sillä se estää odotuksia karkaamasta käsistä ja tekee kuplan syntymisestä epätodennäköisempää.

Tekoälykehitys on todennäköisesti suurimpia tuottavuusparannusten lähteitä vuosikymmeniin, ja parantaa siksi osakkeiden pidemmän aikavälin tuottonäkymiä. Tekoälyyn liittyville investoinneille on jatkossakin tarvetta, ja pidämme todennäköisenä, että monille niistä saadaan katetta. Kaikki eivät kuitenkaan voi tässä kilvassa voittaa. Tästä syystä on aivan yhtä lailla todennäköistä, että joidenkin yhtiöiden osakekurssit nousevat ja toisten laskevat reippaasti. 

Teknologiayhtiöiden arvostuskertoimet ovat melko korkeat, ja sijoittajat hyvin todennäköisesti jatkossakin epäilevät aika ajoin alan kasvunäkymiä ja tekoälyinvestointien kannattavuutta. Tämän seurauksena sijoittajan on viisasta varautua kohonneeseen kurssiheiluntaan myös ensi vuonna. Ajoittaiset kurssilaskut kuuluvat nousumarkkinoihin, eikä niitä ole syytä säikähtää niin kauan kuin perustekijät ja eritoten tulosnäkymät pitävät pintansa. Siksi mielestämme on edelleen perusteltua pitää osakkeet ylipainossa sijoitussalkuissa. 

Teknologiayhtiöiden kurssiheilunnasta huolestuneet voivat kuitenkin harkita painottavansa sijoituksissaan hieman tavanomaista enemmän esimerkiksi osinko- tai arvo-osakkeita. Mikäli teknologia-ala jatkaa voittokulkuaan, nämä yhtiöt jäävät jonkin verran laajemmasta osakemarkkinakehityksestä. Toisaalta kyytikin on tasaisempaa ja tuotot todennäköisesti selvästi korkosijoituksia paremmat. Nordean rahastoista tällaisiin yhtiöihin sijoittaa esimerkiksi Maailma Osinko.

Teknobuumi vai kupla?

Yhdysvaltain osakemarkkinoiden voimakas nousu viimeisten kolmen vuoden aikana on ollut hyvin teknologiavetoista, mikä on johtanut amerikkalaisten teknologiayhtiöiden huomattavaan indeksipainon nousuun sekä Yhdysvalloissa että maailmanindeksissä. Maailman arvokkaimman yhtiön, tekoälysiruja kehittävän Nvidian markkina-arvo on jo samaa suuruusluokkaa kuin Japanin vuotuinen bruttokansantuote. Nvidia työllistää 30 000 ihmistä, kun taas Japanin bruttokansantuote on 124 miljoonan ihmisen tuotos. 

Ei siis ihme, että teknologiayhtiöiden arvostustaso mietityttää osaa sijoittajista, vaikka alan kasvu onkin jatkunut vahvana. Onko kyseessä buumi vai kupla – tämä lienee keskeinen kysymys myös ensi vuonna. Teknologiasektorin indeksipaino on erityisen suuri Yhdysvalloissa, Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa ja Japanissa, kun taas Euroopan ja Intian pörsseissä painottuvat muut toimialat. Teknologiasektorille kannattaa varmasti sijoittaa jatkossakin, mutta ei ole todennäköistä, että se on jatkuvasti tuottokärjessä. On mahdollista, että ensi vuoden voittajat löytyvät perinteisemmiltä toimialoilta.

Euroopan kasvu vauhdittuu

Euroopan osakemarkkinoiden kehitys on ollut tänä vuonna suotuisaa, vaikka tullihuolet painoivatkin kursseja tilapäisesti keväällä. Euroopan talouskasvu on hiljalleen elpynyt, kun Etelä- ja Itä-Euroopan maiden taloudet ovat piristyneet. Ensi vuonna kasvun vauhdittajana toiminee euroalueen suurin talous Saksa, jossa alkavat monivuotiset investoinnit puolustuksen, infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistamiseen. 

Euroopan suurimpien yhtiöiden tuloskasvun odotetaan vauhdittuvan merkittävästi talouden elpymisen myötä. Suuria tulosparannuksia odotetaan mm. auto- ja materiaaliteollisuuden yhtiöiltä, joiden liiketoiminta on kärsinyt sekä tulleista että heikosta suhdanteesta. Euroopan puolustuskyvyn vahvistaminen, tekoäly ja energiamurros luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhä useammille yrityksille monilla eri toimialoilla. Tällaisiin yhtiöihin sijoittaa mm. Nordean Empower Europe -rahasto. Pidämme Euroopan ylipainossa aluesuosituksissamme. Parantuvan tuloskasvun lisäksi näkemystä tukee Yhdysvaltoja maltillisempi arvostustaso.

Yhdysvallat ja kehittyvät markkinat pysyvät peruspainossa. Yhdysvalloissa tuloskasvun odotetaan kiihtyvän erityisesti teknologiasektorin ulkopuolisilla toimialoilla, mikä pienentää teknologiasektorin ylivertaisuutta suhteessa muihin toimialoihin. Suurten teknologiayhtiöiden osuus S&P 500-indeksin yhtiöiden tulospotista on noin neljännes, mutta niiden osuus indeksin markkina-arvosta on lähes 40 prosenttia. 

Aasian maiden teknologiayhtiöt ovat kehittyneet tänä vuonna erittäin vahvasti, kun kansainväliset sijoittajat ovat kiinnostuneet amerikkalaisia yhtiöitä halvemmin hinnoitelluista aasialaisista verrokeista. Kiinalaiset teknologiayhtiöt ovat selkeästi vaihtoehtoja amerikkalaisille yhtiöille, sillä kiinalaiset ovat kehittäneet omat tekoälymallinsa ja sovelluksensa. Suurimmat korealaiset ja taiwanilaiset yhtiöt ovat sen sijaan Nvidian merkittäviä yhteistyökumppaneita ja riippuvaisia sen menestyksestä. Intian pörssi on jäänyt tämän vuoden tekoälyhuumassa taka-alalle, mutta voi hyötyä, mikäli sijoittajat alkavat vähentää sijoituksiaan Aasian teknologiayhtiöissä.

Japanin osakemarkkinat pysyvät alipainossa. Japanin uusi pääministeri Sanae Takaichi julkisti marraskuussa 135 miljardin dollarin arvoisen elvytyspaketin, jolla pyritään kiihdyttämään maan hidasta talouskasvua ja vahvistamaan puolustusta. Puolustussektorin osakkeet reagoivatkin päätökseen positiivisesti. Epävarmuus Japanin jenin kehityksestä on suurin syy alipainosuositukseemme, sillä jenin merkittävä vahvistuminen painaisi vientiyhtiöiden tuloksia.

Terveydenhuolto ylipainoon

Toimialasuosituksissa nostamme terveydenhuoltosektorin ylipainoon. Terveydenhuolto on kasvuala, johon talouden suhdanteet eivät suuremmin vaikuta. Tänä vuonna on kuitenkin huomattu, että poliittisella suhdanteella on merkitystä. Presidentti Donald Trumpin hallinnon tavoitteena on ollut alentaa lääkkeiden hintoja sekä painostaa lääkeyhtiöitä tulliuhkausten avulla siirtämään tuotantoaan Yhdysvaltoihin. Nämä tekijät ovat painaneet toimialan kurssikehitystä, ja sektorin arvostustaso on varsin houkutteleva. Uskomme suurimpien haasteiden olevan jo takanapäin, kun lääkkeiden tuontitullit ovat jääneet pääosin  15 prosentin tasolle ja hintaneuvottelut on saatu päätökseen.

Kuvassa: Terveydenhuoltosektorin kurssikehitys on ollut vaisua tänä vuonna, mutta suurimmat huolet lienevät jo takanapäin.

Pidämme myös rahoitussektorin edelleen ylipainossa. Euroopassa pankkisektorin kehitys on ollut vahvaa jo tänä vuonna, mutta makrotalouden elpymisen myötä näkymät ovat edelleen suotuisat. Yhdysvalloissa pankkisektorin kehitys on ollut keskivertoa muuhun markkinaan nähden, mutta Trumpin hallinnon tavoitelistalla oleva sääntelyn keventäminen voisi tuoda sektorille uutta myötätuulta ensi vuonna. Defensiivinen päivittäistavarasektori pysyy alipainossa vaisumpien kasvunäkymien vuoksi.

Suomen taloudessa edelleen kasvuhaasteita

Kuluvan vuoden talouskehitys on ollut hieman ennustettua heikompaa, eikä talouden toipuminen ole lähtenyt käyntiin merkittävästä korkojen laskusta huolimatta. Lokakuun lopulla julkaistujen ennakkotietojen mukaan Suomen BKT supistui heinä-syyskuussa 0,1 % edellisestä neljänneksestä. Lukema oli odotuksia heikompi. Koko vuoden talouskasvu uhkaa jäädä lähelle nollaa.

Kauan odotetusta yksityisen kulutuksen elpymisestä ei ole selviä merkkejä, vaikka kuluttajien ostovoima on jatkanut paranemistaan tämän vuoden aikana. Nordean korttidata näyttää, että kulutus olisi pysytellyt kolmannella neljänneksellä hieman edellisvuoden tason alapuolella. Korkealle noussut työttömyys on pitänyt kuluttajien luottamuksen matalalla, mikä on näkynyt säästämisasteen nousuna.  Teollisuudessa on sen sijaan nähty positiivisia merkkejä. Uusia tilauksia on tänä vuonna kertynyt hyvää vauhtia, mikä ennakoi teollisuustuotannon kasvua jatkossa. Rakentamisen osalta tilanne on edelleen vaikea. 

Helsingin pörssille tärkeän teollisuuden näkymissä on toipumisen merkkejä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Epävarmuus ennakoidun suhdanteen toipumisen osalta johti erityisesti alkuvuonna tulosennusteleikkauksiin kotimaisessa pörssissä, mutta kurssikehitys on ollut silti vahvaa. Vahva kolmannen neljänneksen tuloskausi nosti pörssikursseja ja lisäsi luottamusta nykyisiin ennusteisiin. Toisaalta kurssinousun myötä Helsingin pörssin arvostuskertoimet ovat nousseet jo oman historiansa keskiarvon yläpuolelle. Kokonaisuutena suhdanneherkälle Helsingin pörssille teollisuuden näkymät ovat palvelualoja tärkeämpiä. 

Suurimmista yhtiöistä isoimmat tulosennusteleikkaukset viimeisen kolmen kuukauden aikana on nähty Outokummun, Nokian Renkaiden ja Qt Groupin ennusteissa. Vuoden alusta mitattuna heikoimmat tuotot on kirjattu vaisuista näkymistä kärsiville Qt Groupille ja UPM:lle sekä Huhtamäelle. Nousukärjessä kuluvan vuoden tuotoissa ovat sen sijaan sykliset teollisuuden suhdanteen paranemisesta hyötyvät yhtiöt. Parhaat, yli 50 prosentin tuotot on kirjattu Wärtsilälle, Metsolle ja SSAB:lle. 

Tuloskaudesta ennakoitua parempi

Kotimaassa vuoden kolmannen vuosineljänneksen tuloskauteen lähdettiin odottavissa tunnelmissa, sillä heiluvan globaalin kauppapolitiikan myötä epävarmuus tulosennusteiden osalta oli keskimääräistä korkeampaa. Tuloskauden lopputulema oli numeroiden valossa kuitenkin ennakoitua parempi. Yksittäisistä yhtiöistä selkeimmät positiiviset yllättäjät olivat Neste ja Nokia. Toimialoista kotimaiset konepajayhtiöt olivat selkeä tuloskauden valopilkku vahvojen tulosraporttien ja tilauskertymien myötä. Metsäsektorilla sen sijaan meno oli odotetun vaisua. Rahoitussektorilla tuloskauden viestit olivat vakuuttavia Nordean ja Sammon vahvojen tulosten myötä. 

Tuloskauden viestit tukevat tuloskasvunäkymiä

Kotimaassa vuoden viimeisen vuosineljänneksen tuloskauteen lähdettiin odottavissa tunnelmissa, sillä kolmannen vuosineljänneksen tuloskauden jälkeen tulosennusteet olivat laskeneet selvästi. 

Tuloskauden lopputulema oli kuitenkin numeroiden valossa jopa odotuksia hieman parempi. Perusteollisuuden, lähinnä metsäyhtiöiden, osalta tulokset jäivät kuitenkin odotuksista. Toisaalta toimialan ennakoivat indikaattorit indikoivat piristyviä näkymiä. Vuoden alusta metsäyhtiöiden kurssikehitys onkin ollut kutakuinkin linjassa Hex 25  -indeksin kanssa.

Konepajayhtiöiden tulosraporteissa ilahduttivat erityisesti ennakoitua korkeammat tilauskertymät. Euroopassa teollisuuden ennakoivat indikaattorit eivät ole vielä antaneet selviä merkkejä paremmasta, mutta koronlaskujen odotetaan vähitellen piristävän teollisuuden suhdannenäkymiä.

Rahoitussektorilla Nordean ja Sammon tuloskauden viestit olivat positiivisia. Kuluttajasektorin yhtiöiden kommenteissa oli sen sijaan yhä epävarmuutta kasvunäkymistä, mutta yksityisen kulutuksen odotetaan kääntyvän kasvuun palkansaajien ostovoiman noustessa. Erityisellä mielenkiinnolla seuraamme viime vuosina heikosti kehittyneen rakennussektorin toipumisen merkkejä.  

Kurssinousun myötä Helsingin pörssin arvostus palautunut keskiarvoon 

Helsingin pörssin arvostustaso on tuloskauden jälkeisten ennusteleikkausten ja vahvan alkuvuoden kurssinousun jälkeen historiansa keskiarvossa. Viime vuonna koettu arvostustason lasku historiallisen keskiarvon alapuolelle on siten korjaantunut. Useat kotimaiset yhtiöt jakavat avokätistä osinkoa kärsivällisesti talouden suhdanteen parantumista odottaville sijoittajille.

Maltillista korkokehitystä

Joukkolainamarkkinoiden kehitys loka–marraskuussa oli maltillista. Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko liikkui kapealla vaihteluvälillä, nousten marraskuussa 2,7 prosenttiin. Euroalueen valtionlainat tuottivat 0,9 prosenttia ja yrityslainat 0,4 prosenttia loka-marraskuun ajanjaksona. Yrityslainojen riskimarginaaleissa nähtiin syksyn aikana pientä heiluntaa, mutta taso pysyi edelleen matalana. Sijoittajakysyntä yrityslainoille on ollut vahvaa, vaikka osakemarkkinoilla on koettu hetkittäin heiluntaa ja epävarmuutta. Epävarmoina hetkinä valtionlainat ovat luonnollisesti saaneet tukea sijoittajien turvasatamakysynnästä.

Yhdysvalloissa korot ovat olleet pienessä laskussa syksyn aikana, ja liittovaltion 10-vuotisen lainan korko on laskenut neljään prosenttiin. Keskuspankki Fedin koronlaskut ovat painaneet korkoja alemmaksi, ja toisaalta rahapolitiikan keveneminen on pitänyt yritysten riskimarginaalit matalina.

Fedin odotetaan keventävän rahapolitiikkaa

Keskuspankkirintamalla markkinoiden huomio kohdistuu nyt Yhdysvaltain Fediin, jonka odotetaan jatkavan koronlaskuja lähikuukausina. Viime viikkoina odotukset ovat eläneet nopeasti, mikä kuvastaa osaltaan talousnäkymien epävarmuutta. Tällä hetkellä markkinoilla ennakoidaan, että Fed laskee ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä joulukuun kokouksessa. Fedin ohjauskorko on nyt vaihteluvälissä 3,75 – 4,00 prosenttia. Markkinoiden odotuksissa on, että koronlaskut jatkuvat myös vuonna 2026, jolloin ohjauskorko laskisi lähelle kolmea prosenttia. Fedin rahapolitiikan keventämisen taustalla vaikuttavat Yhdysvaltain hieman heikentyneet talousluvut. Työmarkkinoiden kehitys on kevään jälkeen viilentynyt, ja lisäksi kuluttajien luottamus on laskenut.

Euroopan keskuspankki (EKP) on ohjauskorkonsa suhteen tarkkailuasemissa. Euroalueen inflaatio on painunut keskuspankin tavoitteeseen kahteen prosenttiin, ja toisaalta ensi vuoden kasvunäkymiin liittyy varovaista optimismia. EKP on keventänyt rahapolitiikkaa merkittävästi, ja EKP:n talletuskorko pankeille on laskenut 2,0 prosenttiin huipputasoltaan 4,0 prosentista. Euribor-korot ovat tällä hetkellä kahden prosentin tuntumassa. Sijoittajat eivät odota EKP:n tekevän muutoksia rahapolitiikkaansa lähikuukausina.

Yritysten riskimarginaalit matalalla

Yritysten riskimarginaalit ovat heiluneet vähän syksyn aikana ja nousseet hieman ylemmäksi vuoden aikana nähdyistä pohjalukemista. Marginaalien taso on edelleen matala, kun sitä verrataan historiaan. Syksyllä koettu marginaalien eläminen on pääasiassa johtunut epävarmuudesta, jonka on aiheuttanut osakemarkkinoilla koettu teknologiaosakkeiden kurssiheilunta.

Kuvassa: Euroalueen yrityslainojen ja riskiyrityslainojen marginaalit ovat matalat.

Kohtuullisen talouskasvun ympäristössä yritysten luottokelpoisuuden odotetaan pysyvän vakaana, eikä marginaalien odoteta merkittävästi levenevän ilman, että taloudessa tapahtuu käänne heikompaan. Toisaalta sijoittajan ei kannata myöskään odottaa merkittäviä lisätuottoja marginaalien kaventumisesta. Investment grade -yrityslainojen osalta mielenkiintoa liittyy siihen, kuinka paljon ensi vuonna nähdään uusia lainaemissioita liittyen tekoälyinvestointeihin ja mahdollisiin yrityskauppoihin. High yield -yrityslainojen maksuhäiriöiden määrä on tällä hetkellä matala, ja määrän odotetaan pysyvän maltillisena myös ensi vuonna. 

Hajautetulla joukkolainasalkulla käsiksi hyviin korkotuottoihin

Jos salkkuun haluaa vakautta osakemarkkinoiden mahdollista heiluntaa vastaan, niin katseet kannattaa kääntää joukkolainamarkkinoille. Korkosalkussa suosittelemme peruspainoa kaikille joukkolainaluokille. Hajautetulla joukkolainasalkulla sijoittaja pääsee tällä hetkellä käsiksi varsin mukavaan noin kolmen ja puolen prosentin korkotasoon, joka on selvästi parempi kuin rahamarkkinoiden tämän hetken noin kahden prosentin korkotaso. Nordean rahastoista hajautetusti korkomarkkinoille sijoittaa esimerkiksi Säästö Korko. Rahamarkkinasijoitukset ovat sijoitusnäkemyksessämme alipainossa.

Omaisuuslajit

Joukkolainamarkkinat

Osakemarkkinat

Omaisuuslajien tuottoja

Kuvassa: Tuotot viimeisten 12 kuukauden ajalta: Globaalit osakkeet 8,3 %, Euroalueen riskiyrityslainat 5,1 %, Euroalueen yrityslainat 3,2 %, Euroalueen valtionlainat 0,5 %.

Kuvassa: Tuotot viimeisten 12 kuukauden ajalta: Pohjois-Amerikka 5,0 %, Eurooppa 17,4 %, Japani 13,9 %, Kehittyvät markkinat 18,1 %, Suomi 29,1 %.

Vastaava toimittaja
Antti Saari, Nordea Varallisuudenhoito
antti.saari@nordea.com

Sisällön tuotanto
Hertta Alava, Ville Korhonen, Antti Saari, Teemu Mäkelä

Rekisteröity osoite ja kotipaikka
Nordea Bank Oyj
Satamaradankatu 5, Helsinki, 00020 NORDEA
Y-tunnus 2858394-9

Sähköposti

Vastuuvarauma ja juridisten tietojen antaminen

* Tärkeää tietoa

Sijoituspalvelut tarjoaa Nordea Bank Oyj. Viestissä mainittujen tuotteiden liikkeeseenlaskija on Nordea Funds Oy. 

Tässä artikkelissa kerrotut tiedot on tarkoitettu ainoastaan yleisiksi tuotetiedoiksi. Ne eivät muodosta täydellistä kuvausta mainituista tuotteista tai niihin liittyvistä riskeistä. Niitä ei tule pitää sijoitusneuvoina tai -suosituksina. Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten tuotto voi vaihdella ja pääoman voi jopa menettää osittain tai kokonaan. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Tutustu sijoitustuotteiden tietoihin, asiakirjoihin ja avaintietoesitteisiin ennen sijoituspäätöksen tekoa.

Tämä artikkeli sisältää markkinointiviestintää.