.svg)
Vuosi vaihtui
Vuosi 2025 päättyi komeisiin tuottolukemiin, vaikka turbulenssiakin matkan varrelle mahtui. Alkaneen vuoden talousnäkymät ovat pääosin myönteiset, ja yritysten tuloskasvun odotetaan olevan globaalisti vahvaa. Suosittelemmekin pitämään osakkeet ylipainossa. Kannattaa silti varautua kurssiheiluntaan, kun keskustelu tekoälykuplasta jatkuu ja keskuspankki Fed saa uuden pääjohtajan.
Takana vahva sijoitusvuosi
Vuosi 2025 oli lopulta varsin hyvä sijoitusvuosi, vaikka matkan varrelle mahtui myös epäuskon hetkiä. Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava, osingot sisältävä tuottoindeksi nousi 8 prosenttia euroissa laskettuna ja 20 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna. Dollari heikkeni vuoden aikana 12 prosenttia euroa vastaan, mikä jätti Pohjois-Amerikan osakemarkkinoiden tuoton 4,5 prosenttiin euroissa laskettuna. Eurooppalaiset osakkeet ylsivät komeaan 20 prosentin tuottoon, ja Helsingin pörssi oli Euroopan parhaimmistoa 35 prosentin tuotolla. Kehittyvät markkinat tuottivat 18 prosenttia, mutta maakohtaiset erot olivat suuria. Koreassa tekoälybuumi siivitti pörssikurssit huimaan 77 prosentin nousuun, kun taas Intiassa tuotto jäi 8 prosenttia miinukselle. Euron vahvistuminen leikkasi myös kehittyvien markkinoiden tuottoja.
Korkosijoitukset tuottivat kohtuullisesti. Euroalueen valtionlainojen tuotto jäi kuitenkin vain 0,6 prosenttiin, kun pitkien korkojen lievä nousu söi tuottoa. Yrityslainat ylsivät sen sijaan 3-5 prosentin tuottoihin ja rahamarkkinat 2,5 prosentin tuottoon.
Osakemarkkinoiden suurin korjausliike koettiin huhtikuun alkupuolella, kun presidentti Donald Trump ilmoitti asettavansa Yhdysvaltain kauppakumppaneille odotettua korkeampia tulleja. Osakemarkkinat kääntyivät kuitenkin pian uuteen nousuun Trumpin perääntyessä kovimmista uhkauksistaan. Tullien talousvaikutukset jäivätkin pahimpia pelkoja selvästi lievemmiksi.
Mahtiseitsikko hajaantui
Vaikka osakemarkkinat nousivat viime vuonna laajalla rintamalla, olivat toimialojen väliset tuottoerot varsin suuria. Yhdysvalloissa vahvinta kurssinousua koettiin IT-sektorilla puolijohdeyhtiöiden vetämänä. Ns. Mahtiseitsikko (Magnificent Seven) ei sen sijaan pysynyt enää ylivertaisena, vaan ainoastaan Nvidian ja Alphabetin osakekurssit kehittyivät selvästi yleisindeksiä paremmin. Teknologiayhtiöiden vuosi ei muutenkaan ollut yhtä voittokulkua. Tammikuun lopulla amerikkalaisten teknoyhtiöiden kurssit kääntyivät laskuun, kun kiinalainen DeepSeek julkaisi kilpailukykyisen tekoälymallin. Kansainväliset sijoittajat käänsivät katseensa aasialaisten teknologiayhtiöiden suuntaan halvempien arvostuskertoimien ja vahvan kasvun houkuttelemina. Amerikkalaiset teknologiayhtiöt palasivat kuitenkin sijoittajien suosioon kesällä, odotuksia paremman tuloskauden jälkeen. Vuoden viimeisellä neljänneksellä teknologiayhtiöiden vahvin nousu alkoi hiipua, kun korkeaksi nousseet arvostuskertoimet herättivät pelkoja kuplan muodostumisesta.
Euroopassa nousukärjessä olivat rahoitussektori, julkishyödykkeet (sähkö-, vesi- ja kaasuyhtiöt) sekä teollisuus. Teollisuuden nousua vetivät puolustusalan osakkeet, jotka ovat ilmeisiä hyötyjiä Euroopan Nato-maiden kasvavista puolustusinvestoinneista. Myös monet muut teollisuuden yhtiöt pärjäsivät viime vuonna hyvin Yhdysvaltain asettamista tulleista huolimatta. Helsingin pörssissä loistivat mm. Wärtsilä, Metso ja Konecranes.
Näkymät suotuisat
Miltä alkanut vuosi näyttää sijoittajan silmin? Pääosin suotuisalta. Odotamme globaalisti hajautetun osakesalkun tuottavan tänä vuonna 5-15 prosenttia ja suosittelemme pitämään osakkeet ylipainossa.
Yhdysvalloissa talouskasvun odotetaan yltävän noin kahteen prosenttiin, mikä on hieman yli pitkän aikavälin trendikasvun. Alkuvuonna kuluttajien ostovoimaa tukevat ennätyssuuret veronpalautukset, jotka ovat seurausta ”suuren ja kauniin lakipaketin” takautuvasti voimaan tulleista veronkevennyksistä. Talouskasvua tukevat myös datakeskusinvestoinnit, vaikka merkittävä osa keskuksissa käytetystä teknologiasta tuodaankin Aasiasta. Nähtäväksi jää, saako kulutuskysyntä vielä lisävauhtia presidentti Trumpin lupailemista jopa 2000 dollarin arvoisista ”tullishekeistä”, jotka rahoitettaisiin osittain tulleilla kerätyillä varoilla.
Euroopassa katseet kohdistuvat Saksaan, jossa talouden odotetaan kääntyvän kasvuun kolmen vuoden vaisun jakson jälkeen, kun mittavat investoinnit puolustukseen ja infrastruktuuriin vauhdittuvat. Suhdanteen odotetaan piristyvän myös Pohjoismaissa. Kiinan talous jatkanee kaksijakoista kehitystään. Asuntomarkkinoiden heikkous ja vaisut työmarkkinat pitävät kotitaloudet säästäväisinä, mutta panostukset teknologiasektorin kasvuun ja vientiin jatkuvat.
Rahapolitiikan keventämisvaihe on jo päättynyt euroalueella, mutta korkomarkkinat hinnoittelevat koronlaskujen jatkuvan vielä Yhdysvalloissa. Ympäristö, jossa talous kasvaa vakaasti mutta korot laskevat, on tyypillisesti ollut suosiollinen osakemarkkinoille. Koronlaskuista tulisi kuitenkin päättää keskuspankissa, eikä Valkoisessa talossa. Markkinoilla tullaankin seuraamaan tarkasti, kenet alhaisia korkoja kannattava presidentti Trump nimittää Fedin uudeksi pääjohtajaksi. Keskuspankin itsenäisyys on tärkeää, sillä liian löysä rahapolitiikka voisi johtaa talouden ylikuumenemiseen ja kuplien syntyyn.
Vahvaa tuloskasvua
Yritysten tuloskasvun odotetaan kiihtyvän globaalisti vuonna 2026 noin 15 prosenttiin, kun vuonna 2025 jäätiin arviolta 10 prosenttiin. Tuloskasvun ennakoidaan olevan viime vuotta tasaisempaa eri toimialojen ja maantieteellisten alueiden välillä, mikä voi pienentää tuottoeroja.
Suosittelemme ylipainottamaan eurooppalaisia osakkeita, sillä yritysten tuloskasvun odotetaan kiihtyvän alkavana vuonna 12 prosenttiin viime vuoden nollakasvusta. Helsingin pörssille ennakoidaan jopa 21 prosentin tuloskasvua, mutta verraten pienellä markkinalla ennustevirheet ovat usein suurempia. Suuria tulosparannuksia odotetaan mm. kotimaisilta metsä- ja teräsyhtiöiltä.
Pohjois-Amerikassa tuloskasvun odotetaan kiihtyvän hieman noin 15 prosentin tuntumaan. Viime vuonna tuloskasvu sai lisäpuhtia dollarin heikentymisestä, mikä ei todennäköisesti toistu tänä vuonna ainakaan samassa mittakaavassa. Pidämme Pohjois-Amerikan peruspainossa, sillä osakkeiden nousupotentiaalia rajoittaa melko korkea arvostustaso. Suurimpien teknologiayritysten tulosperusteiset arvostuskertoimet ovat yhä kohtuullisia, mutta vapaaseen kassavirtaan verrattavat arvostuskertoimet ovat selvästi korkeampia. Tämä johtuu suurista investoinneista ja verraten pitkistä poistoajoista.
Kehittyvillä markkinoilla tuloskasvun odotetaan yltävän 18 prosenttiin. Tuloskasvukärjessä jatkavat Korea ja Taiwan suurten puolijohdeyhtiöiden ansiosta. Vaikka puolijohdeyhtiöt ovat hyvin syklisiä, ovat tämän vuoden tilauskirjat jo täynnä vähentäen epävarmuutta tuloskehityksen suhteen. Odotamme Intian osakemarkkinoiden kehityksen piristyvän, kun yritysten tuloskasvu kiihtyy ja sijoittajat hajauttavat salkkujaan tekoälyteeman ulkopuolelle. Japanissa tuloskasvun odotetaan kiihtyvän yhdeksään prosenttiin. Pidämme Japanin alipainossa muita alueita hitaamman tuloskasvun ja valuuttaliikkeisiin liittyvän epävarmuuden vuoksi.
Toimialojen välisessä allokaatiossa ylipainotamme rahoitus- ja terveydenhuoltosektoreita. Euroopassa rahoitussektori oli jo viime vuonna toimialojen kärjessä lähes 50 prosentin tuotolla, mutta investointien elpyminen ja stabiili korkoympäristö tukevat pankkien liiketoimintanäkymiä myös alkaneena vuonna. Yhdysvalloissa rahoitussektorin odotetaan hyötyvän sääntelyn keventämisestä ja investointipankkitoiminnan vahvasta kehityksestä. Terveydenhuoltosektorin nostimme ylipainoon joulukuussa, kun toimialan näkymiä varjostaneet poliittiset riskit hellittivät Trumpin hallinnon kanssa solmittujen hinta- ja tullisopimusten myötä. Molempien toimialojen arvostustaso on maltillinen suhteessa kasvunäkymiin.
Korkosijoituksista maltillista tuottoa
Korkosijoituksiakaan ei kannata unohtaa, sillä ne hajauttavat salkun riskiä tehokkaasti. Suosittelemme peruspainoa kaikille korkosegmenteille, sillä korkean luottoluokituksen yrityslainojen ja valtionlainojen juoksevat tuotot ovat lähellä toisiaan. Tämä johtuu siitä, että yrityslainojen luottoriskimarginaalit ovat historiallisesti tarkasteltuna varsin matalia.
Luottoriskimarginaalit voivatkin siten hieman leventyä etenkin Yhdysvalloissa, jossa teknologiayhtiöt hakevat markkinoilta yhä enemmän lainarahaa tekoälyinvestointeja varten. Toistaiseksi useimpien yhtiöiden kassavirta on sen verran vahvaa, että velan määrän nousu ei ole vielä huolestuttavaa poikkeustapauksia lukuun ottamatta.
