Euroalueen korot ovat olleet pienessä nousussa kesän aikana. Tämä on painanut hieman valtionlainoista saatuja tuottoja. Yrityslainojen tuotot ovat olleet parempia riskimarginaalien kaventumisen ansiosta. Sijoittajat seuraavat tällä hetkellä tarkasti Yhdysvaltain keskuspankin Fedin tekemisiä. Fedin odotetaan keventävän rahapolitiikkaansa syyskuun korkokokouksessa. Joukkolainat tarjoavat tällä hetkellä hyvän vaihtoehdon sijoittajalle mielenkiintoisen korkotasonsa ansiosta.
Euroalueen korot nousivat kesällä
Euroalueen valtionlainakorot nousivat hieman kesän aikana talousnäkymien vakaantuessa. Kesäkuun alusta tarkasteltuna Saksan 10-vuotisen lainan korko on noussut 0,2 prosenttiyksikköä tasolle 2,7 prosenttia. Tämän seurauksena valtionlainoista saatu tuotto on ollut vaatimaton -0,8 prosenttia. Euroalueen yrityslainojen tuotot kesältä taas ovat plussalla riskimarginaalien kaventumisen ansiosta. Investment grade -lainat ovat tuottaneet 0,9 prosenttia ja high yield -lainat 1,5 prosenttia.
Yhdysvalloissa korot ovat hieman laskeneet kesän aikana. Markkinoiden rauhoittuminen tullihuolten ja budjettialijäämäkeskusteluiden jäljiltä sai sijoittajat jälleen lainaostoksille, ja Yhdysvaltain pitkä korko on 0,1 prosenttiyksikköä alempana tasolla 4,3 prosenttia. Nordea odottaa euroalueen valtionlainakorkojen kohoavan lähemmäksi kolmea prosenttia vuoden loppua kohden. Yhdysvaltain pitkän koron arvioidaan nousevan jopa kohti viittä prosenttia.
Fedin tekemiset tarkan luupin alla
Keskuspankeista markkinoiden katseet ovat tällä hetkellä kääntyneet kohti Yhdysvaltain keskuspankkia Fediä, jonka odotetaan jatkavan koronlaskujaan syyskuun korkokokouksessa. Fed teki koronlaskuja viime syksynä, mutta koronlaskut ovat olleet tauolla reilut puoli vuotta. Yhdysvaltain inflaatio on pysytellyt keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitteen yläpuolella melko sitkeästi. Viime keväänä ilmoitettu tullien korottaminen lisäsi entisestään riskiä inflaation kiihtymiselle. Tällä hetkellä Fed arvioi, että Yhdysvaltain työmarkkinoiden jäähtymisen riskit ovat kasvaneet ja toisaalta korkeimmat arviot inflaation kiihtymisestä eivät näyttäisi toteutuvan, joten tämä avaa Fedille oven keventää rahapolitiikkaa. Tällä hetkellä Fedin ohjauskorko on vaihteluvälissä 4,25 – 4,50 prosenttia. Markkinat hinnoittelevat Fedille kahta kappaletta 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuja loppuvuoden aikana.
Euroopan keskuspankki (EKP) on ohjauskorkonsa suhteen tarkkailuasemissa. Euroalueen inflaatio on painunut kahteen prosenttiin ja EKP on keventänyt rahapolitiikkaa merkittävästi. EKP:n talletuskorko pankeille on laskenut 2,0 prosenttiin huipputasoltaan 4,0 prosentista. Euribor-korot ovat tällä hetkellä kahden prosentin tuntumassa. Sijoittajat eivät odota EKP:n tekevän muutoksia rahapolitiikkaansa lähikuukausina.
Yritysten riskimarginaalit matalalla
Yritysten riskimarginaalit ovat kaventuneet kesän aikana. Keväällä marginaaleissa nähtiin piikki ylöspäin, kun Yhdysvaltain ilmoittamat korkeammat tullit loivat hermostuneisuutta markkinoilla. Kesän aikana tilanne on kuitenkin rauhoittunut, kun Yhdysvallat on päässyt alustavaan kauppasopuun usean tärkeän kauppakumppaninsa kanssa. Riskimarginaalit ovat painuneet takaisin historiallisille pohjatasoille. Moni marginaali on käytännössä lähellä vuosien 2008-2009 finanssikriisin jälkeisen ajan alimpia tasojaan. Nykyisen, kohtuullisen talouskasvun ympäristössä yritysten luottokelpoisuuden odotetaan pysyvän vakaana, eikä marginaalien odoteta merkittävästi levenevän ilman, että taloudessa tapahtuu käänne heikompaan. High yield -yrityslainojen maksuhäiriöiden määrä on tällä hetkellä matala, ja määrien odotetaan pysyvän maltillisena myös jatkossa.
Pitkät korot hyvällä tasolla sijoittajalle
Joukkolainakorot tarjoavat tällä hetkellä hyviä sijoitusmahdollisuuksia. Euribor-korot ovat laskeneet alemmaksi, mutta pidemmät valtionlainakorot ovat melko korkeilla tasoilla historiaan verrattuna. Täten korkosijoituksissa sijoittajan onkin hyvä suunnata katseensa joukkolainamarkkinoille. Nordean sijoitusnäkemyksessä suosittelemme laskemaan euroalueen investment grade -luottoluokituksen yrityslainat ylipainosta peruspainoon ja vastaavasti nostamaan valtionlainat alipainosta peruspainoon. Yrityslainojen riskimarginaalit ovat painuneet hyvin mataliksi, joten mielestämme korkotuottoja kannattaa tässä ympäristössä hakea tasaisesti eri lainaluokista.

Kuvassa: Euroalueen valtionlainojen korko on 3,3 prosenttia ja euroalueen yrityslainojen korko on samoin 3,3 prosenttia.