Tässä julkaisussa

  • Yllättävän vahva tuloskausi ja riittävän hyvä talouskehitys ovat siivittäneet pörssikursseja uusiin korkeuksiin kesän aikana.
  • Euroopan osakemarkkinoiden alkuvuoden nousu tasaantui kesän aikana, kun taas Kiinassa pörssinousu kiihtyi.
  • Vuosi on edennyt kansainvälisillä osakemarkkinoilla vauhdikkaasti suurien kurssiliikkeiden siivittämänä. Heilunnasta huolimatta Helsingin pörssin kurssikehitys on ollut erittäin vahvaa.
  • Euroalueen korot ovat olleet pienessä nousussa kesän aikana.

Riittävän hyvä

Yllättävän vahva tuloskausi ja riittävän hyvä talouskehitys ovat siivittäneet pörssikursseja uusiin korkeuksiin kesän aikana. Suomalaisen sijoittajan näkökulmasta euron vahvistuminen on kuitenkin jarruttanut ulkomaisista sijoituksista saatuja tuottoja jonkin verran. Tulosnäkymät ovat jatkonkin kannalta hyvät, ja talous näyttäisi selviävän tullihuolista pelättyä paremmin. Tällaisessa ympäristössä osakesijoitukset tuottavat yleensä korkosijoituksia paremmin. Suosittelemme ylipainoa osakkeille.

Tuloskasvu pirteää tulleista huolimatta

Vuoden toisen neljänneksen tuloskausi sujui selvästi odotettua paremmin, vaikka presidentti Trumpin tullit loivatkin pitkän epävarmuuden varjon tuloskauden ylle. Kokonaisuuteen kauppaepävarmuudella on ollut yllättävän vähän vaikutusta eikä se kommenttien perusteella varjosta oleellisesti tuleviakaan tuloskausia. On tietenkin toimialoja ja yrityksiä, jotka kärsivät tulleista merkittävästi, mutta koko tulospottiin vaikutus vaikuttaisi jäävän pelättyä maltillisemmaksi. 

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että yritysten tulokset kasvaisivat kansainvälisesti koko lailla normaalitahtia tänä vuonna. Epävarmuudet huomioiden suoritusta voi kutsua erinomaiseksi. Ensi vuodellekin ennakoidaan edelleen melko pirteää kasvua, vaikka tulosennusteita todennäköisesti joudutaankin jälleen hieman viilaamaan alaspäin. Kovinta tuloskasvua on nähty jälleen teknologia-aloilla, ja näiden alojen odotetaan myös jatkavan kasvukärjessä. Tekoälyinvestoinnit sekä Trumpin ajamat veromuutokset tukevat näiden alojen kasvunäkymiä jatkossakin.

Huhut teknologiakuplasta ovat vahvasti liioiteltuja

Teknologia-alojen pirteämmät kasvunäkymät ovatkin itse asiassa tärkein syy sille, miksi osakemarkkinoiden arvostuskertoimet kokonaisuutena tarkastellen vaikuttavat korkeilta. Odotukset vauhdikkaasta kasvusta kulkevat nimittäin käsi kädessä korkeampien arvostuskertoimien kanssa. Parantunut kannattavuus ja kasvunäkymät ovat nostaneet teknologia-alojen arvostuskertoimia jonkin verran ja niiden painoarvoa koko osakemarkkinoilla reilusti. Muiden alojen arvostuskertoimet taas ovat koko lailla historian keskiarvossaan. Markkinoiden keskittyminen ja korkeat kertoimet toki vauhdittavat kurssilaskua aikanaan, kun suurten alojen tulosnäkymät alkavat heikentyä. Toistaiseksi tästä on kuitenkin varsin vähän merkkejä.

Globaali PE + ilman teknologiaa_FI

Kohollaan olevista arvostuskertoimista huolimatta kokonaisvaltaisemmat tuottonäkymien mittarit viittaavat yhä hyviin, joskin hieman tyypillistä maltillisempiin keskipitkän aikavälin tuottoihin osakemarkkinoilta. Korkojen noustua viime vuosina joukkolainojen tuottonäkymät taas ovat parantuneet jonkin verran. Tätä myötä myös osakkeiden ja joukkolainojen odotettavissa oleva tuottoero on pienempi kuin edellisen 10 vuoden aikana, mutta kuitenkin selvä osakkeiden hyväksi. Riittävän hyvän talous- ja tuloskasvun ympäristössä on todennäköistä, että osakesijoitukset tuottavat korkosijoituksia paremmin. Siksi suosittelemme osakesijoituksille ylipainoa. Samaan hengenvetoon on kuitenkin hyvä todeta, että myös joukkolainasijoitusten tuottonäkymät ovat paremmat kuin pitkään aikaan. Sijoittajan on edelleen ajankohtaista pitää huolta siitä, että salkussa on myös joukkolainasijoituksia kutakuinkin sijoitussuunnitelmaa vastaavalla painolla.

Kirjoittaja

Antti Saari

Antti

Päästrategi
Nordea Varallisuudenhoito

Eurooppa ylipainossa

Euroopan osakemarkkinoiden alkuvuoden nousu tasaantui kesän aikana, kun taas Kiinassa pörssinousu kiihtyi. Yhdysvalloissa osakemarkkinat saivat uutta puhtia, kun odotukset koronlaskuista nousivat. Pidämme Euroopan ylipainossa aluesuosituksissamme, sillä odotamme suhdanteen piristymisen ja strategisten investointien vauhdittavan yritysten tuloskasvua.

Epävarmuus vähentynyt

Huonokin diili on parempi kuin ei diiliä ollenkaan, tuumattiin markkinoilla, kun mm. EU, Japani ja Korea solmivat kauppasopimukset Yhdysvaltain kanssa loppukesästä. Epävarmuuden väheneminen helpottaa päätöksentekoa ja virkistää kansainvälistä kauppaa haastavan kevään jälkeen. Näin odottaa mm. merkittävä merirahdin kuljettaja Mærsk, joka nosti elokuussa näkemystään maailman konttiliikenteen volyymikasvusta 2-4 prosenttiin. 

Tulleilla tulee toki olemaan vaikutuksia yritysten kannattavuuteen, kun Yhdysvaltain liittovaltion kassaan kilahtaa jatkossa tuontituotteesta riippuen 10-50 prosenttia sen maahantuontiarvosta. Hinnoitteluvoima ratkaisee, miten kustannukset tuotantoketjussa jakautuvat. Pääosin vaikutukset jäävät maltillisiksi, mutta korkeimmat tullit johtavat myös joidenkin kauppasuhteiden päättymiseen ja uusien kumppaneiden etsimiseen. Suurimpien kehittyvien maiden johtajat ovatkin jo päättäneet tiivistää keskinäisiä kauppasuhteitaan Yhdysvaltain asettamien korkeiden tullien ja arvaamattoman politiikan vuoksi. EU:ssa pyritään puolestaan kehittämään sisämarkkinoiden toimintaa.

Yhdysvaltain EU:lle asettama 15 prosentin tuontitulli on keskivertotasoa eli suhteellinen kilpailukyky muihin viejämaihin nähden ei heikentynyt. Euron vahvistuminen on kuitenkin ylimääräinen haaste vientiyhtiöiden näkökulmasta. Haasteista huolimatta Euroopan elpyminen on jatkunut, ja kasvuvauhdin odotetaan kiihtyvän selvästi ensi vuonna korkojen laskun ja merkittävien investointien ansiosta. Suosittelemmekin ylipainottamaan eurooppalaisia osakkeita maltillisen arvostustason ja kohentuvan tuloskasvun vuoksi.

Kiinassa pörssiralli

Kiinan ja Yhdysvaltain kauppaneuvotteluille annettiin elokuussa jälleen lisäaikaa, mutta epävarmuuden jatkuminen ei ole heijastunut Kiinan osakemarkkinoihin, jotka ovat olleet vahvassa nousussa kesän aikana. Paikallisten sijoittajien dominoima Shanghain pörssi nousi elokuun lopulla korkeimpaan arvoonsa 10 vuoteen, ja kurssinousu on ollut vahvaa myös Hongkongin pörssissä, johon ulkomaalaisten sijoittajien on manner-Kiinaa helpompi sijoittaa. Kiinalaisilla kotitalouksilla on huomattavat säästöt, mutta sijoituskohteet ovat olleet viime aikoina vähissä asuntomarkkinoiden heikkouden ja alhaisten korkojen vuoksi. Säästöt ovatkin alkaneet kanavoitua osakkeisiin, mikä vaikuttaa olevan myös poliittisen johdon tavoite. Suotuisa kehitys osakemarkkinoilla helpottaa teknologiayhtiöiden listautumisia ja rahoituksen hankintaa. Teknologisen omavaraisuuden ja innovaatioiden edistäminen on Kiinan prioriteettilistalla nyt kaikkein korkeimmalla sijalla. 

Vuosi sitten markkinoilla esiintyi paljon pohdintaa siitä, onko Kiina enää sijoituskelpoinen. Nämä puheet vaikuttavat nyt unohtuneen, ja amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs lanseerasikin kesällä oman ostoslistansa ”Prominent 10”, joka on kiinalainen vastine amerikkalaisten teknoyhtiöiden ”Magnificent 7” -ryhmälle. Yritysjoukkoon kuuluvat mm. Kiinan suurimmat teknologiayhtiöt Tencent, Alibaba ja Xiomi.

Teknologia ja rahoitus nousukärjessä

Yhdysvalloissa kurssinousua ovat vetäneet tänäkin vuonna suuret teknologiayhtiöt, mutta myös teollisuusyhtiöiden ja julkishyödykkeitä tarjoavien yhtiöiden osakekurssit ovat olleet vahvassa nousussa. Suurista toimialoista heikoiten on kehittynyt terveydenhuoltosektori, joka on kärsinyt Trumpin hallinnon Medicaid-vakuutuksiin ja tutkimusrahoitukseen kohdistuvista leikkauksista sekä lääkkeiden hinnanalennusvaatimuksista. Euroopassa kurssinousua ovat vetäneet pankit, julkishyödykkeet ja puolustusteollisuus. Heikoiten on kehittynyt kulutussektori, johon kuuluvat mm. tulleista kärsivät autoyhtiöt sekä heikentyneen kysynnän painamat luksustuoteyhtiöt. 

osakealueet 09 2025

Luotamme edelleen rahoitussektoriin ja pidämme sen ylipainossa. Lainavolyymit ovat kääntyneet kasvuun, investointipankkitoiminta on virkistynyt ja sääntelyn keventäminen on ainakin pohdinnassa. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia voi avautua myös perusteollisuudessa, jossa odotetaan tuntuvaa tuloskäännettä ensi vuonna tai terveydenhuollossa, jos sektoriin kohdistuva poliittinen paine hellittää. Terveydenhuoltosektorin arvostustaso suhteessa pitkän aikavälin tuloskasvuun on nyt selvästi matalampi kuin viimeisten 20 vuoden aikana.

Kirjoittaja

Hertta Alava

Hertta

Sijoitusstrategi
Nordea Varallisuudenhoito

Elpymisodotukset nostaneet Helsingin pörssiä

Vuosi on edennyt kansainvälisillä osakemarkkinoilla vauhdikkaasti suurien kurssiliikkeiden siivittämänä. Heilunnasta huolimatta Helsingin pörssin kurssikehitys on ollut erittäin vahvaa. Markkinoita hallinnut epävarmuus on vähitellen hellittänyt kesän aikana, ja talouden näkymät ovat nyt vakaammat kuin keväällä. Talouskasvu ja yritysten tuloskasvu ovat pitäneet pintansa pelättyä paremmin, mikä on auttanut osakemarkkinoita toipumaan kevään heikkoudesta. Viime vuonna heikosti kehittynyt Helsingin pörssi on elokuun loppupuolella tuottanut vuoden alusta lähes 19 prosenttia.

Talouskehitys hieman ennustettua heikompaa

Suomen alkuvuoden talouskehitys on ollut hieman ennustettua heikompaa, eikä talouden toipuminen ole vauhdittunut odotetusti merkittävästä korkojen laskusta huolimatta. Suomen bruttokansantuote pysyi ennakkotietojen mukaan huhti-kesäkuussa edellisen neljänneksen tasolla, mutta kasvoi 0,5 % vuodentakaisesta.

Kuluttajien heikko luottamus on pitänyt kotimaisen kulutuksen vaisuna ja kasvattanut kotitalouksien säästämistä, vaikka reaalitulot ovat kääntyneet kasvuun. USA:n tulliuhka on osaltaan heikentänyt yritysten luottamusta ja lykännyt investointipäätöksiä. Kauppasovun löytyminen voikin osaltaan piristää taloutta loppuvuonna, ja myös kevyemmän rahapolitiikan odotetaan tukevan taloutta loppuvuotta kohden. 

Helsingin pörssille tärkeän teollisuuden näkymissä on toipumisen merkkejä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Pitkittynyt epävarmuus on johtanut tulosennusteleikkauksiin, mutta kurssikehitys Helsingin pörssissä on kuitenkin ollut vahvaa. Rima on siis matalammalla tulosennusteiden saavuttamiseksi. Toisaalta kurssinousun myötä Helsingin pörssin arvostuskertoimet ovat nousseet jo oman historiansa keskiarvon yläpuolelle. Kokonaisuutena suhdanneherkälle Helsingin pörssille teollisuuden näkymät ovat palvelualoja tärkeämpiä. 

Suurimmista yhtiöistä isoimmat tulosennusteleikkaukset viimeisen kolmen kuukauden aikana ovat kohdistuneet Outokumpuun, Nokian Renkaisiin  ja UPM:ään. Vuoden alusta mitattuna heikoimmat tuotot ovat kirjanneet toisella vuosineljänneksellä tulosvaroittaneet Qt Group ja Nokia sekä Huhtamäki. Nousukärjessä kuluvan vuoden tuotoissa on sen sijaan hyvinkin vaihteleva yhtiöjoukko. Parhaat tuotot elokuun loppuun mennessä on kirjattu Orionille, Wärtsilälle ja Mandatumille.

Vakiograafit - OMXH25 tuotot

Kirjoittaja

Teemu Mäkelä

Teemu

Osakestrategi
Nordea Varallisuudenhoito

Kauppapoliittinen epävarmuus heijastui tuloskauden raportteihin

Helsingin pörssissä vuoden toisen vuosineljänneksen tuloskauteen lähdettiin odottavissa tunnelmissa, sillä kauppapoliittisen epävarmuuden myötä tulosennusteet olivat laskeneet selvästi. Tuloskauden lopputulema oli laskeneista ennusteista huolimatta numeroiden valossa hieman vaisu. Konepajayhtiöt olivat selkeä tuloskauden valopilkku vahvojen tulosraporttien ja tilauskertymien myötä. Metsäsektorilla kehitys oli sen sijaan jopa ennakoitua heikompaa.

Kurssinousun myötä Helsingin pörssin arvostus noussut yli keskiarvon

Helsingin pörssin arvostustaso on tuloskauden jälkeisten ennusteleikkausten ja vahvan kurssinousun jälkeen yli historiansa keskiarvon. Ennakoitu talouden ja erityisesti teollisuuden elpyminen Euroopassa tukee kuitenkin tuloskasvunäkymiä ja arvostustaso on siten perusteltavissa.

Pitkät korot hyvällä tasolla

Euroalueen korot ovat olleet pienessä nousussa kesän aikana. Tämä on painanut hieman valtionlainoista saatuja tuottoja. Yrityslainojen tuotot ovat olleet parempia riskimarginaalien kaventumisen ansiosta. Sijoittajat seuraavat tällä hetkellä tarkasti Yhdysvaltain keskuspankin Fedin tekemisiä. Fedin odotetaan keventävän rahapolitiikkaansa syyskuun korkokokouksessa. Joukkolainat tarjoavat tällä hetkellä hyvän vaihtoehdon sijoittajalle mielenkiintoisen korkotasonsa ansiosta.

Euroalueen korot nousivat kesällä

Euroalueen valtionlainakorot nousivat hieman kesän aikana talousnäkymien vakaantuessa. Kesäkuun alusta tarkasteltuna Saksan 10-vuotisen lainan korko on noussut 0,2 prosenttiyksikköä tasolle 2,7 prosenttia. Tämän seurauksena valtionlainoista saatu tuotto on ollut vaatimaton -0,8 prosenttia. Euroalueen yrityslainojen tuotot kesältä taas ovat plussalla riskimarginaalien kaventumisen ansiosta. Investment grade -lainat ovat tuottaneet 0,9 prosenttia ja high yield -lainat 1,5 prosenttia. 

Yhdysvalloissa korot ovat hieman laskeneet kesän aikana. Markkinoiden rauhoittuminen tullihuolten ja budjettialijäämäkeskusteluiden jäljiltä sai sijoittajat jälleen lainaostoksille, ja Yhdysvaltain pitkä korko on 0,1 prosenttiyksikköä alempana tasolla 4,3 prosenttia. Nordea odottaa euroalueen valtionlainakorkojen kohoavan lähemmäksi kolmea prosenttia vuoden loppua kohden. Yhdysvaltain pitkän koron arvioidaan nousevan jopa kohti viittä prosenttia.

Fedin tekemiset tarkan luupin alla

Keskuspankeista markkinoiden katseet ovat tällä hetkellä kääntyneet kohti Yhdysvaltain keskuspankkia Fediä, jonka odotetaan jatkavan koronlaskujaan syyskuun korkokokouksessa. Fed teki koronlaskuja viime syksynä, mutta koronlaskut ovat olleet tauolla reilut puoli vuotta. Yhdysvaltain inflaatio on pysytellyt keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitteen yläpuolella melko sitkeästi. Viime keväänä ilmoitettu tullien korottaminen lisäsi entisestään riskiä inflaation kiihtymiselle. Tällä hetkellä Fed arvioi, että Yhdysvaltain työmarkkinoiden jäähtymisen riskit ovat kasvaneet ja toisaalta korkeimmat arviot inflaation kiihtymisestä eivät näyttäisi toteutuvan, joten tämä avaa Fedille oven keventää rahapolitiikkaa. Tällä hetkellä Fedin ohjauskorko on vaihteluvälissä 4,25 – 4,50 prosenttia. Markkinat hinnoittelevat Fedille kahta kappaletta 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuja loppuvuoden aikana.

Euroopan keskuspankki (EKP) on ohjauskorkonsa suhteen tarkkailuasemissa. Euroalueen inflaatio on painunut kahteen prosenttiin ja EKP on keventänyt rahapolitiikkaa merkittävästi. EKP:n talletuskorko pankeille on laskenut 2,0 prosenttiin huipputasoltaan 4,0 prosentista. Euribor-korot ovat tällä hetkellä kahden prosentin tuntumassa. Sijoittajat eivät odota EKP:n tekevän muutoksia rahapolitiikkaansa lähikuukausina.

Yritysten riskimarginaalit matalalla

Yritysten riskimarginaalit ovat kaventuneet kesän aikana. Keväällä marginaaleissa nähtiin piikki ylöspäin, kun Yhdysvaltain ilmoittamat korkeammat tullit loivat hermostuneisuutta markkinoilla. Kesän aikana tilanne on kuitenkin rauhoittunut, kun Yhdysvallat on päässyt alustavaan kauppasopuun usean tärkeän kauppakumppaninsa kanssa. Riskimarginaalit ovat painuneet takaisin historiallisille pohjatasoille. Moni marginaali on käytännössä lähellä vuosien 2008-2009 finanssikriisin jälkeisen ajan alimpia tasojaan. Nykyisen, kohtuullisen talouskasvun ympäristössä yritysten luottokelpoisuuden odotetaan pysyvän vakaana, eikä marginaalien odoteta merkittävästi levenevän ilman, että taloudessa tapahtuu käänne heikompaan. High yield -yrityslainojen maksuhäiriöiden määrä on tällä hetkellä matala, ja määrien odotetaan pysyvän maltillisena myös jatkossa. 

Pitkät korot hyvällä tasolla sijoittajalle

Joukkolainakorot tarjoavat tällä hetkellä hyviä sijoitusmahdollisuuksia. Euribor-korot ovat laskeneet alemmaksi, mutta pidemmät valtionlainakorot ovat melko korkeilla tasoilla historiaan verrattuna. Täten korkosijoituksissa sijoittajan onkin hyvä suunnata katseensa joukkolainamarkkinoille. Nordean sijoitusnäkemyksessä suosittelemme laskemaan euroalueen investment grade -luottoluokituksen yrityslainat ylipainosta peruspainoon ja vastaavasti nostamaan valtionlainat alipainosta peruspainoon. Yrityslainojen riskimarginaalit ovat painuneet hyvin mataliksi, joten mielestämme korkotuottoja kannattaa tässä ympäristössä hakea tasaisesti eri lainaluokista.

Korot 09 2025

Kuvassa: Euroalueen valtionlainojen korko on 3,3 prosenttia ja euroalueen yrityslainojen korko on samoin 3,3 prosenttia. 

Kirjoittaja

Ville Korhonen

Ville

Sijoitusstrategi
Nordea Varallisuudenhoito

Omaisuuslajisuositukset

Syyskuu 2025

Omaisuuslajit

OmaisuuslajitSuositusSuhteessa peruspainoon (%-yks.)
OsakkeetYlipaino+5
JoukkolainatPeruspaino
0
RahamarkkinatAlipaino-5

Joukkolainamarkkinat

Joukkolaina-
markkinat

SuositusSuhteessa peruspainoon (%-yks.)Suositusosuus
ValtionlainatPeruspaino030 %
YrityslainatPeruspaino050 %
RiskiyrityslainatPeruspaino020 %
Kehittyvät korkomarkkinatPeruspaino00 %

Osakemarkkinat

OsakemarkkinatSuositusSuhteessa peruspainoon (%-yks.)Suositusosuus
Pohjois-AmerikkaPeruspaino
050 %
Länsi-EurooppaYlipaino+520 %
SuomiPeruspaino015 %
JapaniAlipaino-50 %
Kehittyvät markkinatPeruspaino015 %

Omaisuuslajien tuottoja

Osakkeet_ja_korot_FIN

Kuvassa: Tuotot viimeisten 12 kuukauden ajalta: Globaalit osakkeet 12,4 %, Riskiyrityslainat, euroalue 6,4 %, Euroalueen yrityslainat 4,5 %, Euroalueen valtionlainat 1,1 %.

Osakemarkkinoiden tuottoja

Osakealueet_FIN

Kuvassa: Tuotot viimeisten 12 kuukauden ajalta: Pohjois-Amerikka 13,2 %, Eurooppa 9,4 %, Japani 8,6 %, Kehittyvät markkinat 12,7 %, Suomi 12,2 %.

Toimitus

Vastaava toimittaja
Antti Saari, Nordea Varallisuudenhoito
antti.saari@nordea.com

Sisällön tuotanto
Hertta Alava, Ville Korhonen, Antti Saari, Teemu Mäkelä

Rekisteröity osoite ja kotipaikka
Nordea Bank Oyj
Satamaradankatu 5, Helsinki, 00020 NORDEA
Y-tunnus 2858394-9

Sähköposti
Avautuu uuteen ikkunaan

Vastuuvarauma ja juridisten tietojen antaminen