Nordeas marknadssyn (på finska)

Tasapainoilua ääripäiden välillä

Pidämme osakkeet peruspainossa sijoitussuosituksissamme. Markkinat tasapainoilevat poikkeuksellisen heikon taloustilanteen ja ennenkuulumattoman elvytyksen ääripäiden välillä. Arvostusmittarit ovat nousseet kovan kurssikäänteen ja hurjan tulosnäkymien pudotuksen jäljiltä monien vuosien huippuihinsa. Tämä lisää kurssipainetta, jos näkymiin tulee uusia säröjä. Toisaalta, jos asiat eivät mene odotuksia pahemmin pieleen, kurssit voivat jatkaa yhä nousuaan. Tällaisessa ympäristössä sijoittajan kannattaa pitää huoli, että oman salkun painotukset eivät pääse karkaamaan kovin kauas pitkän aikavälin suunnitelmasta.

Finanssikriisiä pahempi taantuma

Maailmantalouden taantuma tänä vuonna on lähes varmasti finanssikriisin pahinta vuotta syvempi, kun hallitukset ovat epidemiaa hillitäkseen vetäneet käsijarrua kaksin käsin. Ensimmäiseltä vuosineljännekseltä saadut luvut ovat olleet rumia ja toisen neljänneksen luvut ainakin länsimaissa ovat vielä reilusti rumempia. Markkinoille tämä ei ole enää ongelma, kunhan ne voivat luottaa siihen, että suunta kääntyy vuoden loppupuolella. Tärkeää on luonnollisesti se, että koronaepidemia saadaan kuriin ja talouden rattaita voidaan vähitellen käynnistellä uudelleen. Tässä taistelussa esimerkiksi virukseen tehoava lääkehoito tai ennen pitkää sen torjuva rokote olisivat omiaan helpottamaan talouskurimusta ja palauttamaan kuluttajien luottamusta. Tämän eteen tehdään töitä yötä päivää ja lääkeuutisointi heiluttaa lähiviikkoina kursseja.

Ennenkuulumatonta elvytystä

Keskuspankit ja hallitukset ovat toimineet selvästi synkistelijöiden odotuksia nopeammin kriisin hallitsemiseksi, mikä on luonnollisesti tukenut myös markkinoita. On selvää, että monin paikoin tehtävää on vielä paljon, jotta pitkiltä työttömyysjaksoilta ja konkurssiaalloilta vältyttäisiin. Samalla pitäisi kuitenkin alkaa vähitellen olla myös selvää, että tahtoa kriisin ratkaisemiseksi riittää. Tähän mennessä ilmoitetut finanssipoliittiset tukipaketit ovat mittasuhteiltaan jo selvästi suurempia kuin finanssikriisissä, ja luultavasti näitä toimia nähdään vielä lisää.

Keskuspankkiirit ovat niin ikään jälleen sovittaneet sankarinviittaa harteilleen. Yhdysvalloissa ja Euroopassa on otettu käyttöön koko finanssikriisin aikainen työkalupakki ja vielä muutamia uusia toimia. Korot on nyt painettu nollaan lähes kaikissa länsimaissa ja setelielvytystä tehdään enemmän kuin koskaan. Yhdysvaltain Fedin päättäväisyys saikin markkinoita selvästi huolettaneet yrityslainojen riskimarginaalit kääntymään laskuun. Yritysten rahoitushanojen auki pysyminen auttaa välttämään tarpeettomia konkursseja, mutta liittovaltion suorat yritystuet ovat tässä vielä paljon tärkeämmässä roolissa. Elinkelpoisten yritysten pitäminen pystyssä taas valaa sijoittajiin tulevaisuudenuskoa.

Tulosennusteet ottaneet todellisuutta kiinni

Koronakurimus on kurittanut myös yritysten tulosnäkymiä. Analyytikoiden ennusteet ovat viime aikoina ottaneet todellisuutta kiinni, ja esimerkiksi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ne ovat toistaiseksi osuneet yllättävänkin hyvin oikeaan. Yhdysvaltain pankkisektorilla on ollut poikkeuksellisia haasteita, kun uusien kirjauskäytäntöjen myötä pankkien on pitänyt huomioida mahdolliset tulevat luottotappiot varauksina aivan eri tavalla kuin aiemmin. Monilla muilla toimialoilla ennusteita on onnistuttu laskemaan riittävästi, jotta ne on taas voitu ylittää. Tämän vuoden odotuksia joudutaan kuitenkin yhä laskemaan. Sijoittajan kannattaa varautua finanssikriisin kaltaiseen, noin 30 % tulospudotukseen. Taantuman syvyys puoltaisi kovempaakin romahdusta, mutta toisaalta yritykset ovat sopeuttaneet kustannuksiaan poikkeuksellisen nopeasti ja valtiot ovat ottaneet tai ottamassa mittavan osan kriisin ajan kustannuksista kantaakseen.

Kovan kurssinousun ja tämän vuoden tulosnäkymien romahduksen jäljiltä osakkeiden arvostus on noussut korkeaksi. Toisaalta, jos kurssitasoja vertaakin pidemmän aikavälin tulosnäkymiin, on arvostus yhä kohtalainen. Pitkän aikavälin keskimääräisiin tuloksiin verrattuna osakkeet ovat karkeasti yhtä kalliita kuin IT-kuplan jälkeen keskimäärin. Tässä tarkastelussa keskuspankkien ja hallitusten tuki on ensiarvoisen tärkeää. Jos sijoittajat voivat luottaa siihen, että yritykset pystyvät tulevaisuudessakin tekemään tulosta, on markkinoilla yhä nousuvaraa eikä arvostuskaan ole este. Poikkeuksellisen matalaan korkotasoon verrattuna osakkeet ovat yhä erittäin houkuttelevia, mutta kohonnut tulosperusteinen arvostus nostaa riskejä kovemmasta kurssilaskusta, jos uusia pettymyksiä tulee.

Tunnelmista yhä tukea

Kummallisimpia piirteitä viimeaikaisessa kurssinousussa on se, että rajuudestaan huolimatta se ei ole temmannut sijoittajia toden teolla mukaansa. Yksityissijoittajat ovat olleet koko nousun ajan melko pessimistisiä. Monet ammattisijoittajatkaan eivät ole uskaltaneet lähteä kurssinousuun mukaan, kun talousnäkymät ovat olleet karmivat ja tulosennusteet kovassa laskupaineessa. Korkeana pysytellyt markkinoiden pelkokerroin on niin ikään pitänyt sijoittajia loitolla osakemarkkinoilta. Nousu on tapahtunut ennemminkin rahoitusmarkkinoiden tervehtymisen takia, kun keskuspankkien poikkeustoimet ovat palauttaneet luottamusta ja laskeneet lyhyen aikavälin riskejä. Siten kurssinousu voi jatkua kohtalaisen voimakkaanakin, kunhan näkymiin ei tule uusia säröjä. Tämä riski on kuitenkin yhä olemassa.

Pohjois-Amerikka ylipainossa

Pidämme Pohjois-Amerikan ylipainossa ja Japanin alipainossa osakealueissa. Kun markkinat kääntyvät, amerikkalaiset teknologiayhtiöt ovat tyypillisesti nousun kärjessä. Viimeaikaisessa markkinarytinässä amerikkalaisyhtiöiden arvostustasot ovat tulleet jo kovaa kyytiä alas, joten nousukin voi olla melko voimakasta. Japanin osakemarkkinoilla on paljon teollisuusyrityksiä, jotka ovat suurimpien koronaviruskärsijöiden joukossa. Yhdysvalloissa on taas eniten elvytysmahdollisuuksia ja -halukkuutta, mikä tukee maan talouden nousua kriisin väistyttyä. Lisäksi nousevan auringon maan talousnäkymät ovat rakenteellisestikin vaisut. Sekä Japanissa että Pohjois-Amerikassa kotimarkkinat vastaavat n. 60 % yhtiöiden liikevaihdosta.

Kehittyvät korkomarkkinat ja riskiyrityslainat ylipainossa

Suosittelemme ylipainoa kehittyville korkomarkkinoille ja riskiyrityslainoihin. Ne hyötyvät selvimmin keskuspankkien elvytyksestä, kun viime vuonna aloitettua korkojen laskusykliä jatketaan odotettua pidempään epidemian vuoksi. Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankki Fed tukee jo suoraan riskiyrityslainamarkkinoita. Kehittyvien korkomarkkinoiden luottoriskimarginaalit ovat nousseet koronahuolten myötä hurjaa kyytiä, vaikka useimpien maiden luottokelpoisuus on melko hyvä. Eurooppalaiset valtionlainat sen sijaan pysyvät alipainossa, kun korot euroalueella ovat yhä selvemmin pakkasella. Ne kuitenkin tuovat yhä turvaa, jos kurssit lähtevät mittavampaan laskuun, joten aivan kokonaan valtionlainojenkaan suhteen ei kannata luovuttaa.