Kansainvälinen sijoitusstrategia, maaliskuu 2023: Herkkä tasapaino
Heilunta palasi markkinoille helmikuussa, kun korot jälleen nousivat ja pörssikurssit pomppivat ylös alas. Talouskuva jatkoi paranemistaan, mikä viittaa myös yritysten tulosnäkymien elpymiseen ennen pitkää. Tasapaino on kuitenkin herkkä, sillä parempi talouskuva pitää inflaatiohuolia yllä ja luultavasti tarkoittaa pidempään korkeampina pysyviä ohjauskorkoja. Epävarmuuden keskellä pidämme osakkeet peruspainossa, mutta suosimme riskinottoa joukkolainasuosituksissamme.
Korot palasivat sijoituskartalle
Korkojen ripeä nousu painoi viime vuonna joukkolainasijoitusten arvoja ennennäkemättömän voimakkaasti, ja tämä heikkous valui myös osakemarkkinoille. Samalla myös osakkeiden arvostuskertoimet laskivat. Vaikka viime vuosi oli tästä syystä erityisen heikko hajautuksen näkökulmasta, on tällä heikkoudella kuitenkin melko kirkas hopeareunus. Korkeammat korot ja matalammat arvostuskertoimet nimittäin tarkoittavat sitä, että tuottonäkymät tästä hetkestä eteenpäin katsottuna ovat parantuneet oleellisesti viime vuoden alkuun verrattuna. Varsinkin kehittyvät korkomarkkinat ja euroalueen yrityslainat erottuvat edukseen, kun niihin liittyvän riskin kantamisesta tarjolla olevia tuottomahdollisuuksia vertaa historiaan. Siksi suosittelemme niille ylipainoa joukkolainasalkun sisällä.
Korkeampien korkojen ympäristössä ei myöskään ole kiire ottaa tavanomaista enempää osakeriskiä, kun tilanne on vielä epävarma, sillä korkosijoituksistakin saa melko kilpailukykyistä tuottoa. Siksi suosimme peruspainoa osakkeiden ja joukkolainasijoitusten välillä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että joukkolainojen hyvistä tuottonäkymistä huolimatta osakkeet jättävät ne varjoonsa, jos talousnäkymien elpyminen jatkuu.
Herkkä tasapaino talouden ja korkojen välillä
Talousnäkymien koheneminen jatkui helmikuussa. Yritysten luottamusluvut, jotka kertovat melko luotettavaa kuvaa talouden tilasta, jatkoivat elpymistään. Erityisesti palvelualoilla tunnelmat olivat selvästi nousujohteisia. Teollisuudenkin tilanne parani, mutta jätti vielä toivomisen varaa. Ylipäätään vaikuttaisi siltä, että sekä Eurooppa että Yhdysvallat selviävät inflaation, energiakriisin ja ripeiden koronnostojen aiheuttamista huolista pelättyä paremmin. Tämän lisäksi Kiinan koronarajoitusten purku kirittää maailmantalouden kehitystä tänä vuonna. Talouden käänne parempaan parantaa mahdollisuuksia sille, että osakemarkkinoiden kurssipohja koettiin viime syksynä.
Samalla kuitenkin talouden parempi veto aiheuttaa huolia siitä, hidastuuko inflaatio riittävän nopeasti. Hintojen nousun jatkuminen toivottua nopeampana tarkoittaisi sitä, että keskuspankkien pitäisi nostaa ohjauskorkojaan aiemmin ennakoitua korkeammalle ja pitää niitä korkeina aiempia arvioita pidempään. Helmikuun lukukimaran jäljiltä myös markkinoiden hinnoittelu tulevista korkotasoista heijastelee tätä käsitystä. Sijoittajan on kuitenkin tärkeää varoa vetämästä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhden kuukauden lukujen perusteella. Korkeammalla pysyttelevään korkotasoon on silti hyvä varautua. Tämä tosin on pitkäjänteisen sijoittajan näkökulmasta hyvä asia, kunhan talous sen kestää, kuten toistaiseksi näyttäisi kestävän.
Tulosnäkymät kääntymässä parempaan
Hyvien talouslukujen myötä myös tulosnäkymien pitäisi vähitellen kääntyä parempaan. Tyypillisesti yritysten luottamuslukujen käänteet ennakoivat tulosnäkymien käänteitä noin kuudella kuukaudella. Siten tulosnäkymien voisi odottaa kääntyvän nousuun pääsiäiseen mennessä. Mikäli uusia ikäviä yllätyksiä ei tule, näin voi hyvinkin käydä. Epävarmassa tilanteessa myös tulosennusteissa voidaan nähdä mittaviakin muutoksia, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tulokset kiihdyttävät jälleen ripeämpään kasvuun loppuvuodesta. Lisäksi viime kuukausina nähdyt talouslukujen reippaat ennusteylitykset viittaisivat siihen, että tämänhetkiset tulosennusteet ovat ennemminkin liian varovaisia kuin liian myönteisiä. Toistaiseksi näihin arvioihin, kuten moniin muihinkin, liittyy vielä melko paljon epävarmuutta, sillä tämänhetkinen talouden tilanne on melko epätavallinen. Tämäkin osaltaan puoltaa malttia riskinoton suhteen.
Osakkeiden arvostus kohtuullinen
Osakemarkkinoiden arvostuskertoimet globaalisti tarkastellen ovat melko tarkalleen pitkän aikavälin keskiarvossaan. Euroopassa ja Japanissa tulosperusteinen arvostus on edelleen tasoilla, joiden alapuolella ei olla kovin kauaa aikaa vietetty. Kehittyvien maiden ja Yhdysvaltain arvostuskertoimissa taas on viime vuosina nähty syystäkin tietynlainen tasokorjaus, ja näilläkin markkinoilla ollaan tähän suhteutettuna kohtuullisilla tasoilla. Tähän arvostuskertoimien korkeampaan perustasoon on kaksi tärkeää syytä, joista kumpikaan tuskin on aivan heti poistumassa: kasvuyhtiöiden merkityksen nousu kummallakin markkinalla ja Yhdysvalloissa lisäksi vuoden 2018 yritysveroale, joka parantaa kaikkien maassa toimivien yritysten pitkän aikavälin tuloskasvumahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että globaalien osakkeidenkin osalta arvostuskertoimien vaihteluväli on jatkossakin hieman aiempaa korkeammalla. Toisin sanoen myös arvostuskertoimissa on vielä hyvin nousuvaraa, mikäli talousnäkymien elpyminen jatkuu.
Osakemarkkinoiden välillä peruspaino
Pidämme peruspainon osakealueiden välillä. Kuten yllä todettu, arvostus olisi houkuttelevampi historiaan suhteutettuna etenkin Euroopassa ja Japanissa, mutta toisaalta kasvunäkymät taas suosivat pohjoisamerikkalaisia osakkeita. Kiinan talouden avautuminen ja Euroopan talouden elpyminen taas suosivat joitain kehittyviä markkinoita sekä eurooppalaisia osakemarkkinoita. Tämän ristivedon keskellä suosimme peruspainoa alueiden välillä.
Suosimme myös toimialoissa peruspainoa. Laskemme terveydenhuollon ja nostamme viestintäpalvelut peruspainoon. Defensiivisten alojen suosio on hiipunut kasvuhuolten hellittäessä. Samalla teknologia-aloilla, joihin viestintäpalvelutkin kuuluvat, heikoin kasvu alkaa vähitellen jäädä taaksepäin. Elpyvä talousnäkymä ja paisuneiden kulujen karsiminen voivat johtaa näiden alojen osalta ripeäänkin kasvuun, jos hyvin käy. Tilanteen selkiytymistä odotellessa peruspaino on kuitenkin alojen välillä paikallaan.
Nordea varallisuudenhoito, maaliskuu 2023