Viitekorkouudistus: pankkien välisistä koroista riskittömiin korkoihin

Sopimusten ja tuotteiden hinnoittelussa käytetään usein IBOR-viitekorkoja. Viitekorkouudistuksessa nämä viitekorot voidaan korvata uusilla riskittömillä viitekoroilla (RFR). Uudistus toteutetaan vaiheittain. Me Nordeassa tuemme yritystäsi uudistukseen liittyvissä asioissa.

Viitekorkouudistus

Pankkien väliset korot (Interbank Offered Rates, IBOR) ovat viitekorkoja. Ne perustuvat niihin korkoihin, joita pankit käyttävät lainatessaan rahaa toisilleen pankkien välisillä markkinoilla. Viitekorkoja käytetään vertailuarvona monien rahoitussopimusten ja -tuotteiden hinnoittelussa.

Esimerkkejä IBOR-koroista: 

• EONIA (EUR)

• EURIBOR (EUR) 

• LIBOR (GBP, USD, CHF, EUR, JPY)

• STIBOR (SEK) 

• CIBOR (DKK) 

• NIBOR (NOK)

Miksi uudistus tehdään?

Pankkien välisillä markkinoilla likviditeetti on heikompi ja IBOR-viitekorkojen pohjana on pienempi tapahtumamäärä kuin muilla markkinoilla. Siksi on tarpeen ottaa käyttöön vakaammat ja läpinäkyvät viitekorot, jotka perustuvat toteutuneisiin järjestelyihin. 

EU:n vertailuarvoista annettua asetusta (vertailuarvoasetusta) alettiin soveltaa 1.1.2018. Siirtymäaikana pyritään muokkaamaan nykyisiä IBOR-korkoja siten, että ne täyttävät vertailuarvoasetuksen vaatimukset. Jos sen ei katsota olevan mahdollista, käyttöön otetaan uudet riskittömät viitekorot.

Miten viitekorkouudistus vaikuttaa minuun yrittäjänä?

Jos yrityksesi käyttää jonkin tuotteen vertailuarvona sellaista IBOR-korkoa, joka on vaihdettava uuteen viitekorkoon, kerromme menettelytavasta kyseisen tuotteen kohdalla.

Suosittelemme, että käännyt yrityksesi veroneuvojan tai tilintarkastajan puoleen tarkistaaksesi, millaisia verovaikutuksia viitekorkouudistuksella voi olla yrityksellesi.