Ideat ja rakenteet digiasentoon

Digitaaliset palvelut mullistavat kansalaisten, yritysten ja yhteiskunnan arjen. Mullistuksen voittajiksi nousevat ne, jotka luovat sähköisiä ideoita ja rakenteita. 

Tavoitteemme on, että vuonna 2020 yli puolet liikevaihdostamme tulee uudentyyppisistä ratkaisuista ja liikevaihtomme on kolminkertaistunut nykyisestä, sanoo tuotantoautomaatiota valmistavan Fastemsin toimitusjohtaja Tomas Hedenborg.

Tomas HedenborgHedenborgin visiossa tärkeintä ei ole tarkkuus, vaan suuruusluokka ja nopeus, jolla yhtiö näkee kasvupolun etenevän.

Sama muutos tapahtuu todennäköisesti kaikilla toimialoilla. Kuluttajat ostavat jo nyt valtaosan musiikista, konserttilipuista ja matkoista verkossa. Digitaalisen teknologian nopea tehostuminen ja halpeneminen yhdistävät kaiken internetiin. Rakennusten seinissä olevat sensorit voivat kertoa kosteusongelmista, ihon alle kiinnitetty laite voi lähettää tiedon terveysongelmista hoitavalle lääkärille tai jääkaappi voi tilata automaattisesti ruokaa kaupasta.

Digitalisaatio mullistaa siis todennäköisesti liiketoiminnan ja tuo sekä yritysten että kuluttajien ulottuville valtavasti uusia palveluita. Uudet palvelut ja koveneva hintakisa näyttävät tekevän kuluttajista voittajia.

”Ei sitä kuitenkaan voi tietää varmuudella. Kuluttajan kannalta on tärkeää, mistä hän saa rahaa. Riittääkö työtä, katoaako keskiluokka ja miten kuluttajille voidaan kompensoida mahdollinen työn väheneminen? ” pohtii ajatuspaja Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen.Tuuli Kaskinen

Sähköinen kilpajuoksu ennätysvauhdissa

Digitalisaation seuraukset ovat arvaamattomat. Varmaa on se, että digitalisaatio etenee ja sen mahdollisuuksiin kannattaa tarttua. Jos suomalaiset yritykset eivät kehitä eturivissä sähköisiä palveluita, Uberin ja Googlen kaltaiset innovatiiviset kilpailijat valtaavat markkinat.

Digitaalisten ratkaisujen kilpajuoksu on nyt kovempaa kuin koskaan. Tämän näkee Tomas Hedenborg, joka toimii eurooppalaisten teknologiateollisuusyritysten etujärjestön Orgalimen puheenjohtajana.

”Digitalisaatio on punainen lanka myös Orgalimella, jonka vaikutuspiirissä on noin 130 000 yritystä ja kolmasosa eurooppalaisen valmistavan teollisuuden volyymistä.”

Kun yritys kääntää ideasinkonsa digitaaliseen muotoon, se voi asettaa palvelutavoitteensa uudelle tasolle. Esimerkiksi Fastems on jo pitkään pystynyt ratkomaan etäpalveluna noin 85 prosenttia asiakkaiden ilmoittamista ongelmista.

”Emme ole enää tyytyväisiä siihen. Nyt tavoitteemme on estää 85 prosenttia ongelmista ennen kuin ne tapahtuvat”, sanoo Hedenborg.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää jatkuvaa käynnissä olevien järjestelmien seurantaa ja kerätyn datan analysoimista. Juuri data-analytiikassa on suuri mahdollisuus, jonka ansiosta esimerkiksi Facebook tuntuu tietävän ihmisistä enemmän kuin ihmiset itse.

Kuka saa käyttää dataa?

Digitaalisten palveluiden leviämistä hidastaa kuitenkin epäselvyys datan hyödyntämisestä. Esimerkiksi teollisuusasiakkaat eivät päästä laitetoimittajaa suin päin analysoimaan omaa tuotantoaan.

”Siksi uuden palvelun pitää olla niin ylivertainen, että asiakas antaa hyödyntää dataa”, Hedenborg tiivistää.

Haasteena on se, että monissa tapauksissa digitaalinen palvelu syntyy vasta dataa analysoimalla. Kehitysvaiheessa edes palveluntuottaja ei tiedä välttämättä kaikkia asiakkaan saamia hyötyjä. Kehitystyö on samalla molemminpuolista oppimista ja uusien hyötyjen hakemista yhteistyönä. Tästä syystä on tärkeää ottaa asiakas mukaan jo kehitysvaiheeseen.

Vielä suurempi kysymys data on terveydenhuollon kaltaisilla aloilla, joilla tietosuoja on sekä laissa että perinteessä. Turvarannekkeita valmistava Everon kohtaa jatkuvasti tilanteita, joissa omaiset empivät esimerkiksi turvarannekkeen laittamista muistisairaalle yksityisyydensuojan nimissä.

Tommi Lunden”Ajatus muuttuu usein sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran omaista on etsitty viranomaisten voimin”, sanoo Everonin tuotekonseptijohtaja  Tommi Lundén.

Vanhat rakenteet hidastavat muutosta

Suomalaisyrityksistä kovimmat kansainväliset kilpailupaineet ovat osuneet vähittäiskauppaan, kun verkkoshoppailusta on tullut arkipäivää. Tavarataloista ja kauppakeskuksista onkin tulossa entistä enemmän viihtymiskeskuksia, joissa tarjolla on elokuvateatteri, ravintoloita ja kuntokeskuksia. 

Päivittäistavarakauppaan verkko on levinnyt kuitenkin hitaasti. ”Uskon että verkko-ostaminen yleistyy myös elintarvikekaupassa. Siinä haasteena on toki niin sanottu viimeisen kilometrin kuljettaminen”, sanoo Demoksen Tuuli Kaskinen.

Uusia ratkaisuja syntyy kuitenkin vääjäämättä. Ravintola-annosten tilaamiseen on jo useita palveluita. Päivittäisten ruokaostosten toimittamiseen puolestaan on kokeiltu eräänlaisia kylmäpostilaatikoita. Niiden yleistyminen voi tosin kestää vuosikausia.

Digitaalisten ratkaisujen yleistymistä hidastavat myös yritysten omat rakenteet. Esimerkiksi useimpien suomalaisten kaupan alan yritysten markkina-aluetta on käytännössä vain Suomi ja lähinaapurit.

”Viittä miljoonaa varten ei voi investoida samanlaisia kehityspanoksia kuin 500 miljoonaa ajatellen. Siksi pelkästään paikallisesti toimivilla yrityksillä on suuri riski menettää liiketoimintaa globaaleille toimijoille”, Kaskinen toteaa.

Jäykistäviä rakenteita on monessa paikassa. Suljetut tietojärjestelmät voivat asettaa kalliin kynnyksen uusien palveluiden rakentamiselle. Julkisen sektorin ostotottumukset eivät anna tilaa uusille kokeiluille.

”Innovatiivinen hankinta mahdollistaa pilotit, joissa selvitetään pitkän tähtäimen hyödyt eikä katsota pelkästään halvinta hankintahintaa”, Everonin Tommi Lundén sanoo.

Myös palvelua tarjoavan yrityksen myyntikoneisto voi olla jähmeä. Esimerkiksi kun laitetoimittaja tarjoaa myös palvelua, sen edustaja saattaa joutua keskustelemaan asiakkaan luona eri ihmisten kanssa kuin on pelkästään laitteita myydessään tottunut. Myyntiargumentit, kannustimet ja koko prosessi täytyy silloin uudistaa.

Suuret hyödyt yhteiskunnalle

Jos suomalaiset yritykset onnistuvat luomaan digitaalisia voittajaratkaisuja, hyötyy koko yhteiskunta. Asiakkaat saavat parempaa palvelua ja suomalaiset työtä.

”Tällaisilla ratkaisuilla tuetaan kestävää kehitystä ja resurssitehokkuutta, ja näin vastataan muun muassa Pariisissa allekirjoitetun ilmastosopimuksen asettamiin haasteisiin”, korostaa Fastemsin Tomas Hedenborg.

Terveydenhuollossa digitaaliset ratkaisut voivat tuoda merkittäviä säästöjä, kun ihmisiä voidaan auttaa etäyhteyksien avulla ja sairauksia voidaan analysoida vaikkapa etädiagnostiikan avulla. Esimerkiksi rytmihäiriöitä ei voi havaita jälkikäteen, joten häiriöitä epäilevä ihminen on perinteisesti joutunut sairaalaan joksikin aikaa tutkittavaksi. Uuden teknologian avulla häiriöt voi tunnistaa ranteeseen laitettavalla laitteella, joka lähettää datan hoitavalle lääkärille.

Tommi Lundén puolestaan laskee, että muistisairaan potilaan kotihoidon pidentäminen vaikka muutamalla kuukaudella voi tuoda sadan miljoonan säästöt yhteiskunnalle.

”Vuosittain tulee noin 12 000 alzheimer-tapausta. Palvelutalopaikka maksaa noin 3000 euroa kuukaudessa. Kolmen kuukauden jatkoaika kotona säästää sata miljoonaa”, Lundén kertoo.

Lundén painottaa, että samalla paranee potilaan elämänlaatu, kun voi jatkaa kotona asumista. Esimerkiksi Tanskassa useimmat kunnat antavat iäkkäille asukkailleen tarvittaessa GPS-rannekkeen samaan tapaan kuin rollaattorin itsenäisen elämän mahdollistamiseksi.

Tilaa sähköisille ideoille

Digitaalisen liiketoiminnan syntymistä hidastaa se, että valtaosa lainsäädännöstämme on tehty ennen digiaikaa.

”Esimerkiksi taksiliikennettä säädellään yhtä liiketoimintamallia ajatellen. Monella muullakin alueella tarvitaan uutta lainsäädäntöä, joka korvaa vanhaa”, sanoo Tuuli Kaskinen.

Brysselissä pääkonttoriaan pitävän Orgalimen puheenjohtajana Tomas Hedenborg seuraa tarkkaan EU:n kehitystä. Merkittävä positiivinen viesti on se, että Euroopan komissio on ymmärtänyt digitalisaation merkityksen ja luvannut ohjata puoli miljardia euroa valmistavan teollisuuden digitalisointiin.

”Nyt Brysselissä tehdään asioita, jotka voivat mahdollistaa asioita, mutta aina on riski, että siellä rakennetaan myös esteitä, jotka jättävät meidät jälkijunaan.”

Samaan aikaan kun yhteiskunnan on järkevää vauhdittaa digitalisaatiota, täytyy päättäjien tunnistaa myös muutoksen riskejä. Esimerkiksi digitaaliset vanhuspalvelut voivat olla nerokkaita, mutta yhteiskunnan täytyy pitää huolta myös digiummikoista, jotka eivät ole koskaan olleet tekemisissä tietokoneiden kanssa. Myös syvä taloudellinen kahtiajako on uhka sekä yhteiskuntarauhalle että kilpailukyvylle.

”Kannattaa kysyä, näkeekö riittävän suuri joukko kehityksen myönteisenä. Onko visio sellainen, että siinä kannattaa olla mukana vai onko se lähinnä uhka?” Kaskinen pohtii.

Teksti Risto Pennanen 
Kuvat Stocksy, Mikko Hannula, Joonas Raudaskoski, Vesa-Matti Väärä

Alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan on ilmestynyt PB Magazinen numerossa 2/2016.

Bli kund