Ole sinut salkkusi kanssa

Markkinoiden nousuja ja laskuja on vaikea ennustaa. Tärkeintä on rakentaa sijoitussalkku oman tuottotavoitteen ja riskinsietokyvyn mukaiseksi sekä pitää pää kylmänä. 

Ihminen on yhä avainasemassa sijoitussalkun rakentamisessa. Sijoitussalkun täytyy tuntua omalta ja sen pitää olla hallittavissa.

”Asiakkaan tunteminen on aivan keskeistä”, kuvailee 18 vuotta sijoitusjohtajana Nordea Private Bankingissä toiminut Riitta Kuosmanen työtään.”Yleensä tapaan asiakkaan ja olen häneen yhteydessä pari, kolme kertaa, ennen kuin teen hänelle ehdotuksen sijoitussalkuksi.”

Sijoitussalkkua rakennettaessa täytyy tietää sijoittajan tavoite salkun tuoton suhteen ja hänen riskinsietokykynsä. Yhdistämällä sijoittajan tuottotavoite sekä arvioitu lyhyen ja pitkän aikavälin riskinsietokyky saadaan hahmoteltua hänen sijoitusprofiilinsa.

Kun salkku on hyvin rakennettu, hätäisiin toimiin ei tarvitse ryhtyä pörssikurssien laskiessa. Hajauttaminen on keskeistä niin salkun rakentamisessa kuin jatkuvassa salkunhoidossa.

”Sijoitussalkkua ei voida täysin suojata markkinoiden myrskyiltä, mutta pörssikurssien yleisen pudotuksen vaikutus voidaan pitää siedettävänä rakentamalla oman riskinsietokyvyn mukainen sijoituskokonaisuus”, korostaa Mats Hansson Nordean varallisuudenhoidosta.

Hanssonin johtama tiimi vastaa yksityishenkilöiden sijoitusneuvonnasta ja riskiprofiloinnista.

Millainen sijoittaja olen?

Sijoitusprofiilin luonnostelussa paras lopputulos syntyy, kun tiedetään salkun omistajan koko varallisuus ja sen jakautuminen eri kohteisiin sekä hänen elämäntilanteensa. 

Private Banking on laatinut malliksi eri sijoitusprofiilit. Kunkin profiilin sijoitussalkulle pankki suosittelee erilaista omaisuuslajien jakaumaa. Koska salkkujen koostumus on erilainen, myös niiden arvioidut tuotot ja riskit poikkeavat toisistaan. Asiakkaan ja sijoitusjohtajan neuvotteluissa haetaan asiakkaalle parhaiten sopiva salkun rakenne.

”Sijoitusprofiileista löytyy sellaisenaan aika sopiva jokaiselle. Aina suositeltava salkku ei ole sellainen kuin asiakas aluksi ehkä oli ajatellut”, Kuosmanen sanoo.

Sijoittajia on monenlaisia. Toisen salkku on pieni osa hänen kokonaisvarallisuudestaan, ja tavoitteena saattaa olla lisätuottojen hakeminen kovallakin riskillä. Toiselle ylivoimainen ykkösasia on salkun pääoman suojaaminen isoilta takaiskuilta. Hänelle maltilliset tuottonäkymät riittävät, kunhan voi nukkua yönsä rauhallisin mielin.

Sijoitusprofiilien nimet kertovat aika paljon: varovainen, maltillinen, tasapainoinen, tuottohakuinen ja erittäin tuottohakuinen. Suurin ero näiden välillä on osakkeiden osuus salkussa. Mitä suurempi on osakkeiden osuus, sitä suuremmat ovat salkun tuottotavoitteet ja riskit. Esimerkkisalkuissa osakkeiden osuus sisältää suorat osakesijoitukset ja osakkeisiin sijoittavat rahastot. 

”Ilman riskiä ei voi olla tuottoa. Näiden kahden väliltä on löydettävä sopiva tasapaino”, Kuosmanen korostaa.

Turhia riskejä kaihtavassa salkunhoidossa keskeistä on päivittää salkun koostumus. Nordean asiantuntijat seuraavat laajasti markkinoita ja yhtiöiden kehitystä. Markkinoiden muuttuessa salkun jakaumasta myös huolehditaan. Jos mitään ei tehtäisi, esimerkiksi pörssikurssien noustessa osakkeiden osuus salkussa kasvaisi sovittua vaihteluväliä suuremmaksi, ja siten salkun riskipitoisuus kasvaisi. Asiakkaan ja sijoitusjohtajan säännöllisissä tapaamisissa keskustellaan myös näistä asioista.

Suomen osuus salkustasi

Monen suomalaisen yksityissijoittajan salkussa kotimaisten osakkeiden, rahastojen ja korkopapereiden osuus on huomattava. Riskien kannalta tällainen salkku ei ole riittävän hajautettu, koska Suomen osuus maailmanmarkkinoista on alle prosentin.    

Yleensä sijoitusprofiilista riippumatta salkussa kannattaa lisätä muiden markkinoiden osuutta. Maantieteellinen hajautus parantaa osaltaan salkun myrskynkestävyyttä.

Ulkomaisiin kohteisiin sijoittaminen vaatii astetta enemmän taustatyötä kuin Suomen pörssiyhtiöiden seuraaminen. Osa Private Banking -asiakkaista onkin antanut pankille tehtäväksi hoitaa kansainväliset sijoituksensa ja tekevät kotimaan osakesijoitukset itse. 

Itsenäinen osakesijoittaja voi käyttää apuna Nordean kotimaista mallisalkkua. Se, kuten pohjoismainen mallisalkkukin, pohjautuu Nordean näkemykseen hyvin hajautetusta osakesalkusta. 

Hajauta riittävästi

Maantieteellisen hajauttamisen lisäksi sijoitukset kannattaa hajauttaa myös ajallisesti ja omaisuuslajeittain. Nämä vanhat viisaudet pätevät niin tuottojen metsästämisessä kuin varautumisessa markkinoiden pudotuksiin tai yhden sijoituskohteen vaikeuksiin.

Markkinamyrskyjen ennustaminen, etenkin aikataulun arvioiminen, on lähes ylivoimaista. Myös osakekurssin huipun tai aallonpohjan ajoittuminen selviävät vasta jälkeenpäin. Markkinoilla kannattaa olla koko ajan läsnä.

Nykyään sijoittaja voi hajauttaa myös monin verroin useampiin omaisuuslajeihin ja sijoitusinstrumentteihin kuin parikymmentä vuotta sitten. Uusia sijoituskohteita valitessa kannattaa kuitenkin olla harkitsevainen.

”Kannattaa sijoittaa vain sellaisiin instrumentteihin, jotka itse ymmärtää”, Kuosmanen sanoo.

”Perinteiset omaisuuslajit eli osakkeet, rahastot ja joukkovelkakirjat ovat edelleen ylivoimaisen suosittuja asiakkaidemme keskuudessa. Pörssinoteeratut rahasto-osuudet eli ETF:t ovat yleistyneet.”

Kuosmanen muistuttaa, että jo parinkymmenen osakkeen salkku ja sen päälle sijoitukset myös muihin omaisuuslajeihin tarjoavat sijoittajalle hyvän hajautuksen verrattuna muutaman osakesarjan omistamiseen. Osuus yhdestä osakerahastosta tuo kymmeniä yhtiöitä lisää sijoitussalkkuun.

Tasapainoisessa salkussa on usean yhtiön osakkeita, kotimaisia ja kansainvälisiä rahastoja sekä joukkovelkakirjoja tai näihin sijoittavia rahastoja – yhteensä lähes sata kohdetta rahastojen sijoituskohteet mukaan laskien.

Miten varaudun myrskyihin?

Pörssiromahdus voi olla ennakoitavissa, mutta usein sen ajoitus ja voimakkuus yllättää. Yhtä lailla kuin merimiehen taidot testataan vasta myrskyssä, sijoittaja ja hänen salkkunsa punnitaan toden teolla markkinoiden alamäessä.

Jos sijoittajan talous kestäisi salkun markkina-arvon 15 prosentin pudotuksen lyhyessä ajassa, salkun riskipitoisuus voidaan mitoittaa sen mukaisesti. Näitä riskiskenaarioita ei rakenneta maailmanlopun luokkaa olevien markkinamyrskyjen mittoihin, mutta kuitenkin notkahdusta suurempien ja pidempien pudotusten mukaan.

Mats Hansson muistuttaa, että pörssiosakkeiden keskimääräistä kehitystä kuvaavien indeksien jyrkät alamäet eivät useinkaan ole pitkäkestoisia. Markkinat toipuvat pudotuksista usein nopeasti, ja kurssit jatkavat taas nousu-uralla.

Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien Euroopan taloudessa on eletty vuosia hitaan kasvun ja suuren epävarmuuden aikaa. Silti osakekurssit ovat nousseet tuntuvasti. Markkinamyrskyn uhka on ehkä jopa ylikorostunut julkisuudessa.

”Vuonna 2009 tapahtui asioita, joita ei ollut koskaan ennen tapahtunut. Harva piti päänsä kylmänä markkinoilla”, Hansson toteaa.

Hansson korostaa, että tutkimusten mukaan suurin osa yksittäisen osakkeen kokonaisriskistä on yhtiökohtaista riskiä. Hyvien sijoituskohteiden poiminta parantaa salkun tuottoa ja vähentää riskejä. Myös valppautta tarvitaan. ”Myrskyn iskiessä yksi iso huono sijoituskohde voi heikentää tuntuvasti salkun arvoa ja tuottoa. Hyvä hajauttaminen nousee silloin aivan uuteen arvoon”, Hansson sanoo.

Teksti Martti Ristimäki
Kuvitus Veera Näsänen 

Alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan on ilmestynyt PB Magazinen numerossa 2/2016.

Ota yhteyttä Nordea Private Bankingiin