Joukkolainojen ABC

Liikkeeseenlaskijoina yritykset ja valtiot

Valtiot, julkisyhteisöt ja suuret yritykset voivat rahoittaa toimintaansa laskemalla liikkeeseen joukkolainoja. Suurimpia joukkovelkakirjalainasijoittajia ovat keskuspankit, eläkevakuutusyhtiöt ja sijoitusrahastot. Joukkovelkakirjalainat ovat olennainen osa myös piensijoittajan sijoitussalkkua.

Joukkolainasijoituksen minimimäärä on 1 000 euroa, ja osassa yrityslainoja on 50 000 euron vähimmäiskaupankäyntimäärä. Tietoa ajankohtaisesta joukkolainatarjonnasta saa lähimmästä Nordean konttorista.

Joukkolainojen tuottoon vaikuttavat

  • Yleinen korkotaso, johon maksettava tuotto perustuu
  • Liikkeeseenlaskijan luottoriski
  • Laina-aika
  • Lainan likviditeetti eli jälkimarkkinakelpoisuus
  • Lainan etuoikeusasema

Mitä korkeampi yleinen korkotaso, suurempi liikkeeseenlaskijan luottoriski, pidempi laina-aika ja heikompi jälkimarkkinakelpoisuus, sitä korkeampi on joukkolainasta saatava tuotto. Joukkolainojen etuoikeusasema mahdollisessa konkurssitilanteessa vaihtelee. Mitä heikompi etuoikeusasema on, sitä parempi on lainan tuotto.

Korko maksetaan yleensä joko vuosittain tai neljännesvuosittain nimellispääomalle. Korko voi olla joko kiinteä tai viitekoron mukaan vaihtuva. Joukkolainojen korko ei aina kerro sijoituksen todellista tuottoa, koska joukkolainojen merkintä- tai ostokurssi voi vaihdella, joten joukkolainan ostajalle ilmoitetaan aina tuotto eräpäivään. Jos lainan myy kesken laina-ajan, tuottoon vaikuttaa myös myyntikurssi jälkimarkkinoilla.

Pääoman voi menettää liikkeeseenlaskijan konkurssitilanteessa

Yrityslainojen pääomariskin määrää liikkeeseenlaskijayrityksen luottokelpoisuus. Joukkolainan pääomariski on pienempi kuin saman liikkeeseenlaskijan osakkeen pääomariski. Joukkolainan pääomariski toteutuu, jos lainan liikkeeseenlaskija menee konkurssiin tai sillä ei ole varoja maksaa joukkolainan haltijoille lainan nimellispääomaa takaisin. Mikäli lainalle on asetettu vakuus, pääomariski on huomattavasti pienempi. Liikkeeseenlaskijan luottoluokitus auttaa arvioimaan pääoman menetykseen liittyvää riskiä.

Luottokelpoisuutta voi arvioida liikkeeseenlaskijan luottoluokituksen perusteella. Kaikki liikkeeseenlaskijat eivät ole kuitenkaan hankkineet itselleen luottoluokitusta. Yrityslainat jaetaan luottoluokituksen mukaan kahteen ryhmään: vakavaraiset yrityslainat (Investment Grade) ja korkeatuottoiset riskilainat (High Yield). Luottoluokituksia antavat muun muassa Standard & Poor’s, Moody’s ja Fitch. Vakavaraiseksi yritys katsotaan, jos sen luottoluokitus on vähintään BBB-/Baa3.

Kun tarkastellaan eri omaisuuslajien tuottoa ja riskiä, ovat riskilainat olleet kaikista omaisuuslajeista tuottoisin. Kuitenkin niiden riski on ollut selkeästi esimerkiksi osakkeita pienempi.

Debentuurilainoissa on isompi tuotto ja riski

Joukkolainojen etuoikeusasema vaihtelee. Yleisimmin joukkolainat ovat vakuudettomia senior-lainoja. Se tarkoittaa, että lainan etuoikeus asema on hyvä, mutta lainalle ei ole asetettu erillistä vakuutta.

Debentuurilainoiksi kutsutaan pankki- ja yrityslainoja, joiden etuoikeusasema konkurssitilanteessa on tavallista seniorilainaa heikompi. Riskimielessä debentuurilainat sijoittuvat tavallisen joukkolainan ja osakkeen välimaastoon. Konkurssitilanteessa debentuurilainan omistajat saavat rahaa konkurssipesästä vasta, kun seniorilainojen omistajat ovat saaneet kaikki rahansa. Myös niiden tuotto lähentelee osaketuottoja.

Valtionlainat ja muut AAA-luokitellut joukkolainat ovat turvallinen sijoitus

Kun joukkolainalla on AAA-luottoluokitus, sen liikkeeseenlaskijariski on pienin mahdollinen. AAA-luottoluokitellut joukkolainat ovat sijoituksista kaikkein turvallisimpia, ja siksi niitä on hyvä olla sijoitussalkussa tuomassa hajautushyötyä. Rahoitusmarkkinoiden kriiseissä turvalliset sijoitukset tuottavat historiallisesti katsottuna erinomaisesti. AAA-luottoluokituksen saavat vain kaikista vakavaraisimmat valtiot. Myös monilla vakuudellisilla lainoilla on AAA-luokitus. Kun lainoille on asetettu erillinen vakuus, liikkeeseenlaskijan konkurssitilanteessa vakuuden arvo turvaa joukkolainasijoittajaa. Vakuudellisia joukkolainoja laskee liikkeelle esimerkiksi Nordea Hypotek.

Joillakin valtioilla luottoluokitus on heikompi kuin AAA ja tällöin luottoriskiä tulee arvioida yrityslainan tapaan. Heikoimpien valtioiden lainat luokitellaan jopa riskilainaluokkaan.

Joukkolainan jälkimarkkinahintaan vaikuttavat eniten

  • Korkotason muutokset
  • Luottoriskin hinnoittelun muutokset

Korkoriski tarkoittaa sitä, että yleisen korkotason noustessa markkinoiden hinnoittelua nopeammin kiinteäkorkoisen joukkolainan kurssi jälkimarkkinoilla laskee. Korkoriski toteutuu, jos sijoittaja myy lainan ennen sen eräpäivää ja yleinen korkotaso on noussut enemmän kuin markkinat hinnoittelivat joukkolainan hankintahetkellä. Riski ei realisoidu, jos sijoittaja pitää lainan koko laina-ajan. Vaihtuvakorkoisissa joukkolainoissa korkoriski on erittäin pieni, koska kuponkikorko nousee korkojen noustessa.

Lainan hinta jälkimarkkinoilla voi myös nousta tai laskea, kun liikkeeseenlaskijan luottoriskin hinta rahoitusmarkkinoilla muuttuu. Luottoriskin hintaan vaikuttaa markkinoiden näkemys yleisestä talouden tilasta ja näkemys yrityksen luottoriskistä. Talouden yleisen tilan tai yrityksen luottokelpoisuuden heikkeneminen nostaa luottoriskin hintaa, mikä laskee joukkolainan arvoa. Yrityslainojen hinta liikkuu yleisimmin samaan suuntaan osakkeiden hintojen kanssa, mutta hinnan vaihtelut ovat huomattavasti pienemmät. Arvonvaihtelu ei vaikuta sijoittajan saamaan tuottoon, jos laina pidetään eräpäivään.

Muista huomioida sijoituksen likviditeetti

Sijoitustuotteiden riskiin vaikuttaa myös niiden likviditeetti. Likvidin sijoitustuotteen voi myydä päivittäin ja tuotteella voi käydä kauppaa useilla kauppapaikoilla. Likviditeetti vaihtelee myös markkinatilanteen mukaan. Esimerkiksi rahamarkkinoiden kriisit pienentävät likviditeettiä väliaikaisesti.

Useimmat joukkolainat ovat hyvin likvidejä. Niitä voi ostaa ja myydä päivittäin. Joukkolainan likviditeettiin vaikuttaa joukkolainaemission koko. Mitä suurempi emissio, sitä likvidimpi joukkolaina on. Joukkolainaa voidaan kutsua viitelainaksi, jos emission koko on vähintään 500 miljoonaa euroa. Jos sijoittaja tietää luopuvansa joukkolainasta kesken sijoitusajan, kannattaa suosia viitelainoja.

Ajankohtaiset joukkolainat Yritys ja -valtionlainat Esitteet ja ehdot Ajankohtaiset joukkolainat
OsakeobligaatiotMerkintäaikaEsiteEhdot (In English)
----
SijoittajanTodistukset
MerkintäaikaEsiteEhdot (In English)
----
Yritys ja -valtionlainat

Valtion lainat

Sijoitussalkkuun hajautushyötyä

Sijoittamista hyvin luokiteltujen valtioiden lainoilla ja muilla AAA-luokitelluilla joukkolainoilla.

Yrityslainat

Etsitkö tasaista tuottoa?

Yrityslainalla talletusta parempaa vakaata tuottoa, mutta osakkeita pienemmällä riskillä.

Korkotodistukset

Houkuttelevaa tuottoa osakkeita pienemmällä riskillä

Korkotodistusten avulla voit lisätä sijoitussalkun hajautusta.

Esitteet ja ehdot

Neuvoja sijoittamisesta ja joukkolainoista

 

Katso tulevaisuuteen, sijoittaja

Sijoittajan suurimpia virheitä on historiallisen tuoton tuijottaminen ja sen mukaan sijoittaminen.

 

Joukkolainojen ABC

Joukkolainojen tuottoon vaikuttaa pääasiassa laina-aika, korkotaso ja liikkeeseenlaskijan maksukyky.