Tarkista säästöhenkivakuutuksen edunsaajamääräykset

Säästöhenkivakuutuksen ajantasaisuus sekä valitut sijoituskohteet on hyvä tarkistaa säännöllisin Elina Kasi, varainhoidon lakimiesväliajoin. Muuttuvat elämäntilanteet ja verotuksessa tapahtuvat muutokset voivat tuoda päivitystarpeita myös edunsaajamääräykseen. 

Säästöhenkivakuutuksen edunsaajamääräys määrittelee, kenelle vakuutuskorvaus maksetaan sopimuksen päättyessä sovittuna eräpäivänä tai vakuutetun kuolemantapauksessa. Oletusarvona on, että varat maksetaan erääntymispäivänä vakuutetulle itselleen. Tätä edunsaajamääräystä on mahdollista muuttaa, ja ohjata varat halutessaan toiselle edunsaajalle. Lisäksi määritellään, kenelle varat maksetaan, mikäli sopimus päättyy kuolemantapaukseen. Edunsaajamääräyksiä kannattaa miettiä huolellisesti osana hyvää perintösuunnittelua. 

Yleinen vai erityinen edunsaajamääräys?

Edunsaajamääräykset jaetaan niin sanottuihin yleisiin ja erityisiin edunsaajamääräyksiin. Yleisiä edunsaajamääräyksiä ovat ”puoliso”, ”lapset”, ”puoliso ja lapset” ja ”omaiset””, ja niitä tulkitaan vakuutussopimuslain säännösten mukaan. Yleisiin edunsaajamääräyksiin liittyy lukuun ottamatta ”puoliso”-edunsaajamääräystä sijaantulo-oikeus, eli kuolleen edunsaajan tilalle tulevat hänen jälkeläisensä. 

Kaikkia muita kuin yllä mainittuja yleisiä edunsaajamääräyksiä pidetään erityisinä edunsaajamääräyksinä; erityisiä edunsaajamääräyksiä ovat niin ”lapsenlapset” kuin erikseen nimeltä mainitut edunsaajatkin. Erityisissä edunsaajamääräyksissä ei ole automaattista sijaantulo-oikeutta. Näin ollen vakuutuskorvaus jaetaan elossa olevien edunsaajien kesken, ellei ole toisin määrätty. Jos vakuutuksenottaja on määrännyt edunsaajalle tietyn määräosan korvauksesta, kuolleen edunsaajan osuus suoritetaan vakuutuksenottajan kuolinpesään, ellei sijaantulosta ole mainintaa edunsaajamääräyksessä. 

Koska edunsaajamääräyksen valinta ratkaisee vakuutuskorvauksen saajan, on sen muotoon syytä kiinnittää erityistä huomiota. Edunsaaja tulee ilmoittaa mahdollisimman selkeästi. Mitä yksilöidympi edunsaajatieto on, sitä sujuvammin korvaus aikanaan siirtyy edunsaajan käyttöön. 

On tärkeää huomioida edunsaajamääräysten merkitys, sillä esimerkiksi avopuolisoa ei rinnasteta aviopuolisoon edunsaajamääräyksen ”puoliso” perusteella. Mikäli edunsaajaksi halutaan avopuoliso, tulee hänet aina nimetä edunsaajamääräykseen erikseen. 

Edunsaajamääräys ohittaa testamentin

On hyvä muistaa, että testamentti tai avioehto eivät poissulje säästöhenkivakuutuksen edunsaajamääräystä, vaan vakuutuskorvaus maksetaan edunsaajamääräyksessä mainitulle edunsaajalle. Edunsaajamääräyksen avulla onkin mahdollista ohjata varoja halutulla tavalla ilman erillistä testamenttia. Mikäli varojen toivotaan pysyvän omassa suvussa, on edunsaajamääräyksen avulla myös mahdollista poissulkea avio-oikeus edunsaajan puolisolta.

Edunsaajamääräystä on mahdollista muuttaa joustavasti elämäntilanteen muuttuessa. Muutokset tulee tehdä aina kirjallisesti vakuutusyhtiölle. Tutustu edunsaajamääräysten ohjeisiinAvautuu uuteen ikkunaan tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme Nordeassa.

Verotus muuttui - säästöhenkivakuutus edelleen toimiva osa perintösuunnittelua

Henkivakuutusten kuolemantapauskorvausten osittainen verovapaus lähiomaisille poistui vuoden 2017 lopussa osana perintö- ja lahjaverouudistusta. 1.1.2018 alkaen kuolemantapauksessa lähiomaiselle maksettava vakuutuskorvaus verotetaan perintöverotuksen yhteydessä. Muille kuin lähiomaisille maksettava kuolemantapaussumma on koko määrältään verotettavaa pääomatuloa, kuten tähänkin asti. 

Säästöhenkivakuutus tarjoaa monipuolisia hyötyjä myös verouudistuksen jälkeen osana perintösuunnitelmaa. Korvaus maksetaan suoraan edunsaajille, eikä perinnönjakoa tai esimerkiksi testamentin lainvoimaisuutta tarvitse odotella. Lisäksi säästöhenkivakuutuksella voidaan ohjata varoja halutuille tahoille ilman testamentin muotomääräyksiä.