Pankkiasioiden hoito silloin kun itse ei kykene

Jokaisen olisi hyvä pysähtyä miettimään, kenen haluaisi hoitavan asioitaan, jos tulee aika ettei niitä itse pysty hoitamaan. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi sairastuminen tai joutuminen onnettomuuteen. Eli aina toimintakyvyn menettäminen ei liity ikääntymiseen.

Riikka PuurunenEdunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon mahdollisen toimintakyvyttömyyden varalta. Siten tuttu ja luotettu ihminen voi ottaa asiat sovitusti käsiinsä. Valtuutuksen tekijä siis valtuuttaa haluamansa henkilön hoitamaan omia talous- ja henkilökohtaisia asioitaan sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan niitä. Usein aviopuolisot tekevät valtakirjat toisilleen. Valtuutettu voi yhtä hyvin olla oma lapsi tai kuka tahansa luottamuksen arvoinen henkilö. 

Mikäli edunvalvontavaltuutusta ei ole tehnyt itse valitulle henkilölle, edunvalvojan määrää maistraatti. Silloin edunvalvojaksi voi tulla perheen ulkopuolinen henkilö. Tällaisen edunvalvontavaltuutuksen saamiseen voi kulua huomattavasti enemmän aikaa, kuin jos edunvalvontavaltuutus olisi valmiina tehtynä, silloin kun itse on ollut kunnossa.

Yksilöllinen sisältö

Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Jos valtakirjassa ei erikseen eritellä mitään, sillä voidaan hoitaa kaikkia taloudellisia asioita, kuten laskut, vakuutukset ja sijoitusasiat. Valtakirjalla voidaan yksilöidysti päättää esimerkiski asumisesta sekä annettavan hoidon tasoista ja muodoista. Tai hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan. 

Edunvalvontavaltuutettu voi siten vaikkapa jatkaa valtuutetun aikaisemmin tekemiä lahjoituksia esimerkiksi lapsenlapsilleen, jos valtakirjassa näin on mainittu. Ilman valtakirjassa mainittuja yksilöintejä valtuutettu ei voi lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta.

Valtuutetun on aina toimittava valtuuttajan edun mukaisesti. Hän on velvollinen keskustelemaan valtuuttajan kanssa niistä asioista, jotka tämä ymmärtää ja joista tällä on mielipide. 

Maistraatti vahvistaa valtakirjan

Valtakirjan tekeminen ei ole sama asia kuin sen voimaan tuleminen. Valtakirja tulee voimaan vasta sitten, kun maistraatti sen vahvistaa. Ja siihen vaaditaan lääkärinlausunto tai muu todistus siitä, ettei valtuuttaja pysty hoitamaan asioitaan. Voi siis hyvin olla, että valtakirjaa ei tarvitse koskaan käyttääkään. 

Valtakirjan voi myös perua koska tahansa ennen maistraatissa vahvistamista tai esimerkiksi sitten, kun sairaus on ohi. Sitä voi myös muuttaa samassa määrämuodossa kuin se on laadittu. 

Asiantuntijan käyttö on järkevää

Valtakirjan laatimisessa on hyvä pyytää apua asiantuntijalta. Mallivaltakirjoja on kyllä saatavilla, mutta koska kukin tilanne on erilainen, on suositeltavaa laatia yksilöllisten tarpeiden mukainen valtakirja.

Yksilöllinen valtakirja syntyy näin
  1. Valitse luotettava henkilö, jonka haluat hoitavan asioitasi. Mieti myös vara- ja toissijaista valtuutettua. Pyydä henkilöiltä suostumus.
  2. Luetteloi omaisuutesi. 
  3. Mieti, mitä asioita valtuutus koskee.
  4. Keskustele valtuutettujen kanssa valtuutuksen sisällöstä.
  5. Ota yhteys pankkilakimieheen.
  6. Varmista, että valtuutus löytyy, jos sen aika tulee.

Kun valtakirja on laadittu, laita se paikkaan, josta valtuutettu saa sen helposti käsiinsä. Helpointa on, jos valtakirjan antaa valtuutetulle. Sehän ei kuitenkaan tule voimaan ilman maistraatin vahvistamista.