Laadukas perunkirjoitus vaatii asiantuntemusta

Läheisen menettäminen on tilanne, jossa surun hetkellä vaaditaan paljon käytännön järjestelyjä. Myös perunkirjoitus on toimitettava säädetyn ajan sisällä. Tässä tekstissä on joitakin yleisiä esimerkkejä perunkirjoituksen sisällöstä; jokainen perunkirjoitus on kuitenkin omanlaisensa. Asiantuntijana Jutta Vuoksenmaa, Espoon Ison Omenan Premium Banking -konttorin varainhoidon lakimies.

Ammattitaitoisesti hoidettu perunkirjoitus saattaa säästää kuolinpesän osakkailta tuhansia euroja, Jutta Vuoksenmaakun kaikki vaihtoehdot on oikea-aikaisesti otettu huomioon. Perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut lakimies voi laatia perukirjan ja häneltä saat perukirjan laatimisen lisäksi paljon hyödyllistä tietoa perinnön verotukseen, ositukseen ja perinnönjakoon liittyvistä asioista. Varainhoidon lakimiehet Premium-konttoreissa ovat erikoistuneet riidattomiin perhe- ja perintöoikeudellisiin toimeksiantoihin sekä niihin liittyviin verotuskysymyksiin.

Perunkirjoituksen jälkeen on suositeltavaa tehdä ositus ja perinnönjako, ja perukirjan laatineen lakimiehen on luontevaa jatkaa tehtävää. Ositukseen ja perinnönjakoon liittyvät tilivarojen ja sijoitusomaisuuden siirrot hoituvat sujuvasti Premium-konttorissa.

Perittävän jälkeen pidettävässä perunkirjoituksessa perukirjaan tehtävillä merkinnöillä on merkitystä paitsi perintöverotukseen, mutta myös moneen muuhun seikkaan, mm. testamenttisaantoon, tasinko-oikeuden käyttämiseen ja mahdolliseen lesken eläessä tehtävään ositukseen ja perinnönjakoon. Ensiksi kuolleen puolison perunkirjan sisältö voi vaikuttaa jopa lesken jälkeen pidettävään perunkirjoitukseen ja lesken jäämistön verotukseen.

Tasinkoetuoikeus

Kun puolisoilla oli avio-oikeudenalaista omaisuutta, varakkaammalla puolisolla on mahdollisuus vedota tasinkoetuoikeuteensa. Tasinkoetuoikeuteen vetoaminen tarkoittaa sitä, että leski pitää osituksessa oman omaisuutensa. On huomattava, että lesken tasinkoetuoikeuden toteutuminen vaatii osituksen toimittamista lesken eläessä. Jos puolisoilla on lapsia eri liitoista ja ositusta ei tehdä lesken eläessä, tulee tasinko maksettavaksi lesken kuoltua. Tällöin lesken varoja saattaa siirtyä vieraaseen sukuun. 

Omistusoikeus vai hallintaoikeus

Puolisoilla voi olla keskinäinen omistusoikeustestamentti, jonka vastaanottaminen on usein verotuksellisesti kallista. Hallintaoikeuden vastaanottaminen kaikkeen omaisuuteen ei sekään aina ole järkevää, vaikka osakaat saisivatkin hyötyä perintöverotuksessa. Pitää miettiä, miten rintaperilliset maksavat perintöveron heti ensiksi kuolleen puolison jälkeen, jos hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen jääkin leskelle. Asiantunteva perukirjan laatija osaa neuvoa, millaisia vaihtoehtoja testamentinsaajalla on.

Osituksessa saattaa olla järkevää siirtää yhteisenä kotina käytetty asunto lesken omistukseen ja vastaavasti muuta omaisuutta perillisille. On muistettava, että perintöverotuksessa vahvistettu omaisuuden käypä arvo toimii hankintahintana, kun perilliset joskus myyvät osituksessa saamaansa omaisuutta. Omaisuus arvostetaan perukirjassa kuolinhetken käypään arvoon.

Jos ositusta ei ole tehty ensiksi kuolleen puolison jälkeen, mutkistuu perukirjan laatiminen lesken kuollessa. Leskelle kuuluva puoliosuus lasketaan kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteismäärästä.

Perunkirjoituksessa syntyy perukirja

Jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kuoleman jälkeen on tehtävä perunkirjoitus, ja se tehdään kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän osakkaat ja luetteloidaan pesän varat ja velat. 

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleistestamentinsaajat sekä leski siihen asti, kunnes ositus on tehty.

Kuolinpesän osakas, jonka hoidossa pesä on, on vastuussa perunkirjoituksen toimittamisesta. 

Perunkirjoituksessa syntyy perukirja, joka on osakas- ja omaisuusluettelo perintöverotuksen sekä pesänselvityksen pohjaksi. Perukirjaan merkitään perittävän ja puolison varat ja velat kuolinhetken tilanteen mukaan.