Joukkorahoituksesta lisämaustetta salkkuun

Sijoittaja elää mielenkiintoista aikaa. Vanhaa sanontaa kierrättäen voisi sanoa, että lasi on joko puolityhjä tai puoliksi täynnä, riippuen katselukulmasta. Korot ovat mitä ovat, pörssin meno saattaa heikompaa hirvittää, mutta samalla markkinoille on tullut ja tulee edelleen aivan uusia vaihtoehtoja, joista sijoittaja voi poimia hyvinkin mielenkiintoisia kohteita.

Vertaislainaus on jo monelle tuttu tapa sijoittaa, ja toinen uudehko tai ainakin vahvassa nosteessa oleva sijoitusmuoto on osakepohjainen joukkorahoitus. Viime vuoden lopulla voimaan tullut erillislaki sekä pankkien tulo markkinoille tuo joukkorahoitukselle uutta uskottavuutta ja kasvua.

Joukkorahoituksen, tai yleensäkin listaamattomien kasvuyhtiöiden, houkutus on ilmeinen: kukapa ei haluaisi löytää sitä seuraavaa SuperCelliä tai Spotifyta? Oman mielenrauhan ja salkun hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin syytä pitää jalat maassa ja harkita myös riskejä. Pääoman menetys on tietenkin se kaikista pahin riski. 

Osaava sijoittaja kuitenkin ymmärtää, että iso osa alkuvaiheen firmoista menee nurin, mutta on lisäksi syytä muistaa, että joukkorahoitukseen liittyy muitakin riskejä. Kohteet ovat epälikvidejä, eli myös menestyvässä yrityksessä sijoittajan rahat ovat kiinni pitkään, yleensä vuosia. Lisäksi rahoituskierroksia tulee yleensä useita, mistä seuraa riski omistuksen dilutoinnista. Tämä on toki vältettävissä lisäsijoituksilla. Lopuksi voisi mainita äänivaltariskin, pienet firmat ovat yleensä tiukasti pääomistajien / perustajien käsissä.

Mitä kannattaa huomioida joukkorahoituksen välittäjää valitessa

Joukkorahoitukseen liittyvien riskien tiedostaminen on tärkeää, varsinkin kun kyseessä on suhteellisen uusi toimintamalli sijoitusmarkkinoilla. Asianmukaisella hajautuksella ja sijoitusten sopivalla mitoituksella sijoittaja voi kuitenkin hallita riskejään ja saada joukkorahoituksen kautta sopivasti lisämaustetta salkkuunsa. Osakevalinnan maailma vaatisi ihan oman artikkelin, mutta pari sanaa alustan eli joukkorahoitusvälittäjän valinnasta.

Välittäjä ei voi poistaa sijoituskohteen liiketoimintariskiä, mutta sen sijaan sijoittajan kannattaa tutkia välittäjän valintaprosessia muilta osin, koska se voi olla ratkaiseva esim. huijausten, rahanpesun, pienosakkaiden epäsuotuisan kohtelun yms. mahdollisten ongelmien seulonnassa. Lisäksi kannattaa katsoa välittäjän kokonaispalvelua: onko sillä tiivis ja pitkäaikainen suhde joukkorahoitusta hakevaan firmaan, vai onko tarkoituksena osallistua vain meneillään olevaan yksittäiseen rahoituskierrokseen? 

Myös sijoitusprosessiin ja omistusten hallintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Kampanja saattaa kestää viikkoja oman sijoituksen jälkeen, missä rahani ovat sinä aikana? Ja mitä saan todistukseksi sijoituksestani? Tyypillisesti joukkorahoituksessa saa vain sähköpostikuittauksen, mutta tänä päivänä edistyksellisimmät välittäjät tarjoavat arvo-osuuspohjaista sijoittamista, jolloin sijoitukset näkyvät salkussa samalla tavalla kuin pörssiosakkeet (tosin ilman markkina-arvoa). Lopuksi tietenkin kulut on syytä huomioida: eihän välittäjä peri erillistä palkkiota sijoittajalta?

Joukkorahoitus elää siis voimakasta kasvua ja kehitystä. On varmaa, ettei Nordea ole kauan ainoa pankki markkinoilla, vaan mukaan tulee muita toimijoita kokonaiskakkua kasvattamaan. Myös kohteiden kirjo laajenee, jolloin mahdollisuus löytää hyvää riski–tuotto-suhdetta tarjoavia yrityksiä paranee. Tarkemmin ajateltuna sijoittajan lasi on sittenkin täyttymään päin!

Haluatko saada tietoa tulevista sijoituskohteista ensimmäisenä? Tilaa Nordea Crowdfunding -infokirje sähköpostiisi tästäAvautuu uuteen ikkunaan.

Tutustu Nordea Crowdfunding -palveluunAvautuu uuteen ikkunaan 

Kirjoittaja Sebastian Wikström, johtaja Vaihtoehtoiset rahoitusratkaisut, Nordea Markets