Kysy Novalta Avautuu uuteen ikkunaan

Kuolinpesän ositus - jaetaanko vai ei? Varainhoidon juristi vastaa

Varainhoidon lakimiehiltä usein kysyttyihin kysymyksiin kuuluvat erilaiset kuolinpesän jakamiseen liittyvät asiat. Tapasimme varainhoidon lakimiehenä työskentelevän Elina Kasin (kuvassa) Turun Premium Banking -konttorista ja esitimme hänelle tähän liittyvän kysymyksen: elina-kasi-premium-syyskuu17

Perheen isän kuolinpesän osakkaina ovat perheen äiti sekä pariskunnan kolme yhteistä täysi-ikäistä lasta. Pariskunnan koko omaisuus oli avio-oikeuden alaista. Kuolinpesällä on noin 50 000 euron arvosta rahastosäästöjä, joukkovelkakirjalainoja ja pörssiosakkeita. Lisäksi lesken ja kuolinpesän omaisuuteen kuuluu kaksi asunto-osakehuoneistoa. Toinen osakehuoneisto on ollut pariskunnan yhteinen koti, kun taas toinen on ollut sijoitusasunto. Leski tiedustelee, mitä hyötyä tai haittaa kuolinpesän jakamisesta on hänelle ja lapsille. Mitä jakamattomuus käytännössä merkitsee?

Monet perheet päättävät jättää kuolinpesän jakamatta, ja syitä tähän on monia. Pesää ei esimerkiksi jaeta lesken elinaikana, koska halutaan kunnioittaa lesken tahtoa. Joskus pesän varallisuus on niin vähäistä, etteivät perilliset koe jakoa tarpeelliseksi. Ja joskus taas varallisuutta on niin paljon, että jaosta sopiminen voi olla vaikeaa. Yksikin pesänosakas voi toki jakoa vaatia, eikä jakamatta jättäminen lykkää perintöverotuksen toimittamista.

Omaisuuden hoito ja käyttö sekä omistussuhteiden selkeys puoltavat yleensä kuolinpesän jakamista. Kuolinpesän nimissä olevan omaisuuden – kesämökin, osakesalkun tai vaikkapa sijoitusasunnon – hoitaminen ja käyttö on sitä hankalampaa, mitä useampi osakas pesässä on. Kuolinpesän jakamisella tilanne selkiytyy, eikä osakkaiden tarvitse olla enää yksimielisiä pesän omaisuuden hoitamisesta. On yksinkertaista, kun kukin perillinen päättää omasta, perintönä saamastaan omaisuudesta.

Pesän jakaminen on usein kannattavaa myös verotussyistä. Pesää jaettaessa voidaan omaisuutta siirtää sille osapuolelle, joka voi parhaiten hyödyntää omassa verotuksessaan mahdollisia luovutusvoittoja tai -tappioita. Perillisten perintönä saaman omaisuuden hankintahintana on perintöverotusarvo, kun taas lesken osituksessa saaman omaisuuden hankintahintana pidetään edesmenneen puolison hankintahintaa. Näillä seikoilla voi olla merkitystä omaisuuden jakoa ja sen myöhempiä myyntejä suunniteltaessa.

Kuolinpesä kannattaa yleensä jakaa, mikäli pesän osakkaat haluavat hyödyntää oman asunnon myyntivoiton verovapautta. Pesä voidaan jakaa esimerkiksi siten, että puolisoiden yhteinen koti ositetaan leskelle kokonaisuudessaan ja perilliset saavat pesästä muuta omaisuutta. Jos puolisot olisivat asuneet asunnossa jo useamman vuoden, leski saisi tässä tapauksessa myydä asunnon omana asuntonaan verovapaasti. Jos taas asunto olisi sekä lesken että edesmenneen puolison nimissä ja se sittemmin myytäisiin, olisi kuolinpesän maksettava myynnin yhteydessä syntyvästä voitosta veroa. Voitto lasketaan lähtökohtaisesti kauppahinnan ja perintöverotusarvon erotuksesta.

Jos joku perillisistä on asunut perittävän kuoleman jälkeen jakamattoman kuolinpesän omistamassa asunnossa kahden vuoden ajan, on hänen osuutensa osalta asunnon myynti verovapaata. Mikäli asunto perinnönjaossa osoitetaan kokonaisuudessaan kyseiselle perilliselle, voidaan saada suuria verosäästöjä asuntoa myytäessä. Kun pesän omaisuutta kuten asuntoa tai pörssiosakkeita ollaan myymässä, on hyvä keskustella asiantuntijan kanssa, kannattaako pesä jakaa ennen vain jälkeen myynnin.

On hyvä muistaa, että ositus ja perinnönjako eivät heikennä lesken asumissuojaa.  Leskellä on siis jäämistöosituksesta huolimatta oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti hallinnassaan koti-irtaimistoineen, vaikka kodin omistussuhde muuttuisikin jaon yhteydessä.

Tietyissä tilanteissa voi kuolinpesän jakamattomuus olla verotuksen kannalta hyödyllistä, sillä verottaja kohtelee kuolinpesää tuloverotuksessa omana yksikkönään. Esimerkiksi pääomatuloveroa maksetaan 30 000 euroon saakka 30 %, ja sen ylittävältä osalta veroa maksetaan 34 %. Juuri progression takia voi olla perillisille edullista, että perityn omaisuuden pääomatulot verotetaan kuolinpesällä sen sijaan, että perilliset saisivat tuotot omissa nimissään pesän jakamisen jälkeen.

Pesän jakaminen on yleensä käytännön kannalta hyvä ja suositeltava asia. Koska jaon yhteydessä tulee kuitenkin huomioida niin verotus kuin osakkaiden toiveet ja tarpeet, jakamattoman kuolinpesän ositusta ja jakoa on aina harkittava tapauskohtaisesti. Näissä ja monissa muissa varainhoidon juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä me varainhoidon lakimiehet autamme sinua kaikissa Nordean Premium Banking -konttoreissa ympäri Suomen.

Tervetuloa Nordeaan!

Edellä esitetty informaatio on esimerkinomaista, eikä sitä pidä tulkita henkilökohtaisena neuvontana. Omaan tilanteeseesi sopivat neuvot saat varainhoitajaltasi, jonka välityksellä voit tarvittaessa varata ajan konttorissasi palvelevalta varainhoidon lakimieheltä.