Kysy chatissa Avautuu uuteen ikkunaan

Jakamaton kuolinpesä

Jaetaanko vai ei – varainhoidon lakimies vastaa

Varainhoidon lakimiehiltä usein kysyttyihin kysymyksiin kuuluvat erilaiset kuolinpesän jakamiseen liittyvät asiat. Varainhoidon lakimiehenä työskentelevä Elina Kasi Turun Premium Banking -konttorista kertoo nyt esimerkiksi kuolinpesän asuntovarallisuuteen liittyvistä seikoista.

Elina KasiMonet perheet päättävät jättää kuolinpesän jakamatta, ja syitä tähän on monia. Pesää ei esimerkiksi jaeta lesken elinaikana, koska halutaan kunnioittaa lesken tahtoa. Joskus pesän varallisuus on niin vähäistä, etteivät perilliset koe jakoa tarpeelliseksi. Ja joskus taas varallisuutta on niin paljon, että jaosta sopiminen voi olla vaikeaa. Yksikin pesänosakas voi toki jakoa vaatia, eikä jakamatta jättäminen lykkää perintöverotuksen toimittamista. 

Omaisuuden hoidon ja käytön helpottaminen sekä omistussuhteiden selkeyttäminen puoltavat yleensä kuolinpesän jakamista. Kuolinpesän nimissä olevan omaisuuden – kesämökin, osakesalkun tai vaikkapa sijoitusasunnon – hoitaminen ja käyttö ovat sitä hankalampaa, mitä useampi osakas pesässä on. Pesän hoito vaatii osakkailta yksimielisyyttä. Jaettuaan kuolinpesän kukin perillinen päättää omasta, perintönä saamastaan omaisuudesta oman mielensä mukaan.

Pesän jakaminen on usein kannattavaa myös verotussyistä. Pesää jaettaessa voidaan omaisuutta siirtää sille osapuolelle, joka voi parhaiten hyödyntää omassa verotuksessaan mahdollisia luovutusvoittoja tai -tappioita. Perillisten perintönä saaman omaisuuden hankintahintana on perintöverotusarvo, kun taas lesken osituksessa saaman omaisuuden hankintahintana pidetään edesmenneen puolison hankintahintaa. Näillä seikoilla voi olla merkitystä omaisuuden jakoa ja sen myöhempiä myyntejä suunniteltaessa. 

Hyvin suunniteltu asunnon myynti tuo verosäästöjä 

Kuolinpesä kannattaa yleensä jakaa, mikäli pesän osakkaat haluavat hyödyntää oman asunnon myyntivoiton verovapautta. Pesä voidaan jakaa esimerkiksi siten, että puolisoiden yhteinen koti ositetaan leskelle kokonaisuudessaan ja perilliset saavat pesästä muuta omaisuutta. Tällöin leski saa myydä asunnon omana asuntonaan verovapaasti. Jos taas asunto olisi sekä lesken että edesmenneen puolison nimissä ja se sittemmin myytäisiin, olisi kuolinpesän maksettava myynnin yhteydessä syntyvästä voitosta veroa. Voitto lasketaan lähtökohtaisesti kauppahinnan ja perintöverotusarvon erotuksesta. 

Jos joku perillisistä on asunut perittävän kuoleman jälkeen jakamattoman kuolinpesän omistamassa asunnossa kahden vuoden ajan, on hänen osuutensa osalta asunnon myynti verovapaata. Mikäli asunto perinnönjaossa osoitetaan kokonaisuudessaan kyseiselle perilliselle, voidaan saada suuria verosäästöjä asuntoa myytäessä. Kun pesän omaisuutta kuten asuntoa tai pörssiosakkeita ollaan myymässä, on hyvä keskustella asiantuntijan kanssa, kannattaako pesä jakaa ennen vai jälkeen myynnin. 

On hyvä muistaa, että ositus ja perinnönjako eivät heikennä lesken asumissuojaa.  Leskellä on siis jäämistö-osituksesta huolimatta oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti hallinnassaan koti-irtaimistoineen, vaikka kodin omistussuhde muuttuisikin jaon yhteydessä.

Useimmiten jakaminen on suositeltavaa

Pesän jakaminen on yleensä käytännön kannalta hyvä ja suositeltava asia. Tietyissä tilanteissa voi kuolinpesän jakamattomuus kuitenkin olla verotuksen kannalta hyödyllistä, sillä verottaja kohtelee kuolinpesää tuloverotuksessa omana yksikkönään. Esimerkiksi pääomatuloveroa maksetaan 30 000 euroon saakka 30 %, ja sen ylittävältä osalta veroa maksetaan 34 %. Juuri progression takia voi olla perillisille edullista, että perityn omaisuuden pääomatulot verotetaan kuolinpesällä sen sijaan, että perilliset saisivat tuotot omissa nimissään pesän jakamisen jälkeen. 

Useimmiten pesän jakaminen on suositeltavaa. Koska jaon yhteydessä tulee kuitenkin huomioida niin verotus kuin osakkaiden toiveet ja tarpeet, on jakamattoman kuolinpesän ositus ja jako aina harkittava tapauskohtaisesti. Näissä ja monissa muissa varainhoidon juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä me varainhoidon lakimiehet autamme sinua kaikissa Nordean Premium Banking -konttoreissa ympäri Suomen.

Edellä esitetty informaatio on esimerkinomaista, eikä sitä pidä tulkita henkilökohtaisena neuvontana. Omaan tilanteeseesi sopivat neuvot saat varainhoitajaltasi, jonka välityksellä voit tarvittaessa varata ajan konttorissasi palvelevalta varainhoidon lakimieheltä.