European Cyber Security Month

Nordea osallistuu European Cyber Security MonthAvautuu uuteen ikkunaan -kampanjaan. Tavoitteena on edistää online-turvallisuutta ja antaa opastusta siitä, miten suojautua petoksia vastaan. 

Ajattele kahdesti – muista kyberturvallisuus!

Sosiaalinen media Phishing Toimitusjohtajahuijaus Muut huijaustyypit Sosiaalinen media

Sosiaalinen media

Social media - graphical teaserYleinen huijauksen muoto on se, että joku ystäväsi ottaa yhteyttä sinuun sosiaalisessa mediassa, usein Facebookissa. Hän tarvitsee apua päästäkseen kirjautumaan verkkopankkiinsa, koska on kadottanut kirjautumistietonsa.

”Ystävä” on todellisuudessa huijari, joka on hakkeroinut oikean ystäväsi tilin ja yrittää saada sinulta kirjautumistietosi, jotta pääsisi kirjautumaan verkkopankkiisi ja varastamaan rahaa tililtäsi.

Ajattele kahdesti – muista kyberturvallisuus!

Phishing

Phishing

Phishing - graphical teaserSuhtaudu aina epäileväisesti sähköpostiin, jossa sinua pyydetään klikkaamaan jotain linkkiä tai luovuttamaan tietoja itsestäsi. Älä koskaan luovuta henkilökohtaisia tietojasi kuten henkilö- tai pankkitunnuksia sähköpostin, tekstiviestin tai puhelinsoiton perusteella. Nordea ei koskaan pyydä luovuttamaan henkilökohtaisia tietoja tällä tavoin.

Verkkorikollisuus on kasvava trendi. Yksi tietojen kalastelun muoto on käyttää sähköpostissa linkkiä, joka johtaa väärennetylle, aidolta näyttävälle verkkosivulle. Tällaisella huijaussivulla pyydetään usein luovuttamaan sisäänkirjautumis-, kortti- ja tilitietoja jonkin verukkeen varjolla. Näitä tietoja käytetään myöhemmin rikollisten maksu- ja/tai korttitapahtumien tekemiseen tai sähköisen identiteetin varastamiseen.

Epäilyttävät sähköpostit voi välittää moc.aedron@itniotropar laatikkoon.

Ajattele kahdesti – muista kyberturvallisuus!

Toimitusjohtajahuijaus

Toimitusjohtajahuijaus

CEO fraud - graphical teaserYrityksiä yritetään yhä useammin huijata siten, että joku teeskentelee olevansa yrityksen toimitusjohtaja tai muu yrityksen johtoon kuuluva henkilö. Tätä kutsutaan usein toimitusjohtajahuijaukseksi.

Yleisin toimintatapa on se, että yrityksessä rahansiirtoja tekevä henkilö saa sähköpostiviestin, jossa häntä pyydetään hoitamaan maksutoimeksianto. Viesti näyttää tulevan toimitusjohtajalta tai muulta yrityksen johtoon kuuluvalta henkilöltä. 

Todellisuudessa toimitusjohtajan sähköpostitili on hakkeroitu.

Toimeksiannon kerrotaan olevan tärkeä, luottamuksellinen ja kiireellinen. Viesti tulee usein sellaiseen aikaan, että toimitusjohtajaa on vaikea tavoittaa. Hän saattaa olla esimerkiksi lomalla tai matkoilla. 

Miten voit suojella yritystäsi?

  • Huolehdi siitä, että käytössä on selkeät ja ajan tasalla olevat menettelytavat, joiden mukaan maksutoimeksiantoja saadaan ottaa vastaan ja hoitaa. 
  • Harkitse, pitäisikö suuriin ulkomaan maksuihin soveltaa ylimääräisiä turvajärjestelyjä.
  • Mieti, pitäisikö yrityksessä ollenkaan hoitaa sähköpostitse tehtyjä maksutoimeksiantoja.
  • Käytä maksujen hyväksymisessä kaksi yhdessä -periaatetta.

Jos vahinko on tapahtunut

  • Ota välittömästi yhteyttä pankkiin (jotta voidaan selvittää, voiko maksun perua).
  • Ilmoita asiasta poliisille.

Ajattele kahdesti – muista kyberturvallisuus!

Muut huijaustyypit

Muut huijaustyypit

Other type of fraud - graphical teaserVerkkohuutokauppahuijaus 

Osto- ja myyntisivustoilla pystyy usein tekemään hyviä kauppoja, mutta ole varovainen. Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, sitä se usein myös on.

Kannattaa olla varuillaan, jos joku myy 300 eurolla matkapuhelinta, joka maksaa kaupassa puolet enemmän. 

Romanssihuijaus

Niin sanotut romanssihuijaukset ovat yhä yleisempiä. Huijari toimii tavallisesti seuranhakusivustoilla tai Facebookissa ja aloittaa uhrin kanssa suhteen, joka useimmiten kestää pitkään. Huijari teeskentelee usein olevansa sotilas.  

Hän tarvitsee rahaa sairaalalaskuun, tullimaksuihin tai matkaan uuden rakkaansa luo. Tapaaminen ei koskaan toteudu, ja huijari keksii uusia syitä, joiden varjolla hän pyytää lisää rahaa.

Väitettyihin sairaalalaskuihin, matkoihin ja muuhun antamasi rahat eivät välttämättä päädy sinne mihin luulet. Pahimmassa tapauksessa saatat sotkeutua talousrikokseen.

Valelaskut

Huijarit yrittävät petkuttaa ihmisiltä rahaa monilla keinoilla. Yksi niistä on valelaskujen lähettäminen. Tällaisia laskuja voidaan lähettää yksityishenkilöille ja yrityksille, ja ne näyttävät usein maksumuistutuksilta.

Muutamia neuvoja:

• Jos laskun aitoudesta on epäilyksiä, tarkista asia vielä kerran ennen maksamista. 
• Soita pankkiin ja pyydä tarkistamaan laskussa oleva tilinumero. 
• Oletko saanut laskun tavaroista, joita ei ole tilannut? 
• Oletko saanut valelaskun? Kieltäydy maksamasta sitä.

Ajattele kahdesti – muista kyberturvallisuus!