Mikä on rahasto ja miksi sijoittaa rahastoon?

Rahasto on arvopapereista koostuva sijoituskohde, jonka omistavat siihen sijoittaneet henkilöt rahasto-osuuksiensa suhteessa. Rahasto on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan kuin valtava säästöpossu, jonne yksittäiset sijoittajat siirtävät varojaan. Vastineeksi saat sijoitussummasi mukaisen määrän rahasto-osuuksia. Rahastoihin sijoittaminen on helppoa ja sinun ei tarvitse seurata markkinoita, vaan rahaston salkunhoitaja alan ammattilaisena huolehtii sijoituksista puolestasi. Pääset alkuun jo pienelläkin summalla, esimerkiksi 10 eurolla kuussa.

Valitessasi rahastoa, on hyvä muistaa tuotto-odotuksen ja riskin kulkevan käsi kädessä. Matalariskisten rahastojen tuotto-odotukset ovat matalammat kuin korkeariskisten rahastojen tuotto-odotukset. 

Miten aloittaa rahastosijoittaminen tai rahastosäästäminen?

Muistathan, että sijoittamalla rahastoihin et sido itseäsi tai rahojasi mihinkään. Voit nostaa säästösi tai muuttaa säästösummaa milloin tahansa oman tilanteesi mukaan.

Kokeile Rahastovalitsinta

Rahastovalitsin auttaa sinua rakentamaan valitsemaasi riskiprofiiliin sopivan, hajautetun rahastosalkun. Alkuun pääset jo 10 eurolla.

Siirry Rahastovalitsimeen Avautuu uuteen ikkunaan

Tiedätkö jo millainen sijoittaja olet?

Jos kaipaat apua sopivien rahastojen valintaan, me autamme sinua. Varaa aika maksuttomaan sijoitustapaamiseen.

Varaa aika tästä

Rahastosäästäminen vastuullisempiin kohteisiin

Kun säästät vastuullisiin rahastoihin, voit kartuttaa säästöjäsi tinkimättä ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan (ESG) liittyvistä näkökohdista.

Vastuullista sijoittamista koskevat periaatteet otetaan huomioon kaikissa Nordean rahastoissa.  Nordea tarjoaa myös laajan valikoiman rahastoja, joilla on erityiset vastuullisuuskriteerit. Kriteerit voivat kuitenkin vaihdella rahastojen ja markkinoiden välillä. Vastuulliseen sijoittamiseen liittyvä työmme kattaa kaikki Nordean hoitamat rahastot, joten niissä on käytössä perustason ESG-kriteerit. Lue lisää siitä, miten Nordean rahastoja hoidetaan vastuullisesti.

Säästäjän rahastot

Säästäjän rahastot ovat yhdistelmärahastoja, jotka sijoittavat varansa korko- ja osakerahastoihin. Kun valitset Säästäjän rahaston, saat monipuolisen yhdistelmän erilaisia Nordea-rahastoja.

Lue lisää Säästäjän rahastoista

Vastuulliset yhdistelmärahastot

Vastuullisen valinnan rahastot ovat Nordean ensimmäiset vastuullisuutta erityisesti painottavat yhdistelmärahastot.

Lue lisää Vastuullisen valinnan rahastoista

Tähtirahastot

Tähtirahastoihin valitaan vastuullisuuskriteerien perusteella yritykset, joiden avulla voimme saada aikaan vakaata ja vastuullista tuottoa pidemmällä aikavälillä.

Lue lisää Tähtirahastoista

Nordea Innovation Stars -rahasto

Rahasto sijoittaa innovatiivisiin, terveydenhuollon, teknologian tai vastuullisuuden saralla toimiviin yhtiöihin. Se on osa Nordean Tähtirahastojen perhettä.

Lue lisää Nordea Innovation Stars -rahastosta

Nordea Tasa-arvorahasto

Nordea Tasa-arvorahasto -rahasto sijoittaa eri puolille maailmaa yrityksiin, jotka edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa esimerkiksi rekrytoinnissaan, työehdoissaan ja johtopaikoillaan.

Lue lisää Nordea Tasa-arvorahastosta

Metsärahastot, kiinteistörahastot ja muut kumppanirahastot

Nordea tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kautta laadukkaita teemarahastoja. Voit sijoittaa muun muassa metsään, liikekiinteistöihin, veteen ja ilmastoon.

Lue lisää kumppanirahastoista

ETF-rahastot

Tutustu ETF-rahastoihin ja ETF-sijoittamiseen.

Lue lisää ETF-rahastoista

Indeksirahastot

Tutustu indeksirahastoihin ja indeksisijoittamiseen.

Lue lisää indeksirahastoista

Rahastojen kulut

Juoksevilla kuluilla tarkoitetaan rahaston kokonaiskuluja vuositasolla.

Rahasto maksaa rahastoyhtiölle hallinnointipalkkiota, joka muodostuu rahaston hoidon kustannuksista kuten arvonlaskennasta, kirjanpidosta ja raportoinnista.

Hallinnointipalkkion määrä ilmoitetaan vuotuisena palkkiona. Sitä ei veloiteta erikseen, vaan se vähennetään rahasto-osuuden päivän arvosta. Palkkioon sisältyy rahasto-osuuksien säilytysmaksu. 

Ei-euromääräisten rahastojen osalta valuuttakaupan palkkio on 0,3%.

Rahastojen palkkiot löydät rahastokohtaisesti Rahastot Nyt -palvelusta.

Rahastojen verotus

Rahastojen verotus toimii pääomaverotuksen periaatteiden mukaisesti.

  • Rahaston rahasto-osuudesta saatava tuotto kuuluu pääomatulon piiriin.
  • Myös rahaston lunastuksesta saatavasta mahdollisesta myyntivoitosta peritään pääomatulovero.
  • Pääomatulon verotus on 30 prosenttia 30 000 euroon asti, jonka jälkeen ylimenevästä osuudesta peritään 34 prosenttia veroa.
  • Lue lisää sijoitusrahastojen verotuksesta Verohallinnon verkkosivuilta osoitteessa vero.fiAvautuu uuteen ikkunaan.
  • Lisätietoa löydät myös Pörssisäätiön Sijoittajan vero-oppaastaAvautuu uuteen ikkunaan.

Mitä eri rahastotyyppejä on olemassa?

Rahastosäästämisen ja -sijoittamisen rahastot voidaan luokitella sijoituskohteiden perusteella kolmeen kategoriaan.

Rahastot sijoittavat hyvin monella eri tavalla ja eri kohteisiin. Lisäksi sijoittaja voi valita joko tuotto- tai kasvu-osuuksien ostamisen välillä.

Sijoitusrahastot voidaan jaotella sijoituskohteiden valinnan perusteella osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin, pitkän koron rahastoihin ja lyhyen koron rahastoihin.

Esimerkiksi osakerahastot, jotka sijoittavat vähintään 50 prosenttia pääomastaan osakkeisiin, voivat keskittyä jonkin yksittäisen maan tai maantieteellisen alueen osakkeisiin, esimerkiksi eurooppalaisiin tai Kaukoidän osakkeisiin. Kohteena voi olla myös koko maailma. Rahastot voivat myös keskittyä eri toimialoihin, esimerkiksi tietotekniikkaan tai lääketeollisuuteen. Yhdistelmärahastot sisältävät sekä osakkeita että korkoja, kun taas pitkän ja lyhyen koron rahastot keskittyvät sijoittamaan vain tiettyyn osaan korkomarkkinoita. Jokaisen rahaston sijoituspolitiikka ja erityispiirteet löytyvät sen avaintietoesitteestä. 

Sijoitusrahastossa voi olla myös tuoton jakamisen osalta erilaisia rahasto-osuuksia. Näitä kutsutaan yleensä tuotto-osuuksiksi ja kasvu-osuuksiksi. Näiden kahden rahastotyypin peruserot liittyvät niiden tuotonmaksuun ja verotukseen. Tuotto-osuuksien omistajille jaetaan sijoitusrahaston vuotuinen tuotto, joka vähentää rahasto-osuuden arvoa tuoton verran. Kasvuosuuksien omistajille taas tuottoa ei jaeta, vaan tuotto kasvattaa sijoitusrahasto-osuuden arvoa. Lisätietoa sijoitusrahastojen rahasto-osuuksista löydät alempaa tältä sivulta. 

Korkorahastot

Korkotuotteisiin sijoittavat rahastot, eli korkorahastot, ovat vaihtoehto suorille korkosijoituksille, joita ovat esimerkiksi joukkolainat. Rahastosijoittaja saa jo pienelläkin summalla useita sijoituskohteita, jolloin sijoitusten tuotto-odotus paranee hyvän hajautuksen ansiosta.

Lue lisää korkorahastoista

Osakerahastot

Osakerahastot sijoittavat pääosin osakkeisiin ja sopivat parhaiten pitkäaikaiseen sijoittamiseen suorien osakesijoitusten vaihtoehdoksi tai niiden rinnalle. Rahastossa varat jaetaan useaan kohteeseen, joten sijoittamiseen liittyvä riski pienenee.

Lue lisää osakerahastoista

Yhdistelmärahastot

Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkosijoituksiin. Rahastot sopivat sijoittajalle, joka haluaa, että ammattilaiset hoitavat sijoituksia markkinatilanteen mukaisesti hänen puolestaan.

Lue lisää yhdistelmärahastoista

Aktiivinen vai passiivinen rahasto?

Niin sanotut aktiiviset rahastot sopivat sijoittajalle, joka haluaa, että ammattilaiset hoitavat sijoituksia markkinatilanteen mukaisesti hänen puolestaan. Aktiivinen rahasto pyrkii voittamaan vertailuindeksinsä, jolloin sen tavoitteena on nimenomaan indeksiä korkeampi tuotto. 

Passiiviseen rahastoon, kuten indeksirahastoon sijoittaminen vaatii hieman enemmän omaa aktiivisuutta kuin aktiiviseen rahastoon sijoittaminen. Kun aktiivisen rahaston rahastonhoitaja seuraa markkinoita aktiivisesti ja tekee osto- ja myyntipäätöksiä sen perusteella, sijoittaessasi passiiviseen indeksirahastoon tulee sinun tehdä nämä päätökset itse. Lisäksi on hyvä muistaa, että indeksirahastot ovat passiivisia omistajia, jotka eivät rankaise yhtiöiden johtoa virheistä ja siten vastuullisuus ei ole rahastoissa erityisen korkea. 

Lue Nordea Funds Magazinen juttu Valitako aktiivinen vai passiivinen rahasto?Avautuu uuteen ikkunaan

Miten sijoitusrahasto toimii?

Sijoitusrahasto toimii niin, että rahastoyhtiö kerää säästäjiltä varoja, jotka se sijoittaa eri sijoituskohteisiin, jotka yhdessä muodostavat sijoitusrahaston. Sijoitusrahaston avulla piensijoittaja voi hyödyntää etuja, joista pääsevät muutoin hyötymään vain suurimmat sijoittajat. Rahastot ovat yksi joustavimmista sijoitustavoista, sillä niihin sisältyy sekä riskien hajautus että säännöllinen salkunhoito.

Jäsenet omistavat sijoitusrahaston, joka sijoittaa jäsenten sijoittamat varat arvopapereihin. Jäseneksi pääsee ostamalla rahasto-osuuden. Jokainen osuus vastaa osaa sijoitusrahaston kokonaisvarallisuudesta.

Sijoitusrahaston hajautus

Sijoitusrahaston tärkein etu on riskien hajauttaminen. Osa rahastoista voi hajauttaa riskin jopa 400:aan eri arvopaperiin (osakkeeseen ja/tai joukkolainaan). Ostamalla rahasto-osuuksia sijoittaja hankkii automaattisesti rahaston sääntöjen puitteissa hajautetun sijoitussalkun.

Sijoittaja voi valita riskiprofiiliaan ja sijoitusaikaansa vastaavan rahaston omien kiinnostustensa mukaisesti.

Kun useat sijoittajat sijoittavat yhdessä, rahastoon voidaan ostaa useiden eri yhtiöiden osakkeita eri sektoreilta, maista ja alueilta sekä eripituisia joukkolainoja. Se on usein hyvä vaihtoehto varsinaisten arvopaperien ostolle. Riski on hajautettu sijoitetusta summasta riippumatta.

Sijoitusrahaston rahasto-osuus

Sijoitusrahasto jakaantuu keskenään yhtä suuriin rahasto-osuuksiin, jotka tuottavat yhtäläiset oikeudet rahastossa olevaan rahastossa olevaa omaisuuteen. Itse omaisuus muodostuu useista eri arvopapereista. Sijoittajat ostavat näiden rahastojen rahasto-osuuksia. Jokaisella rahastolla on omat sijoitusperiaatteensa, ja ne sijoittavat siis useisiin arvopapereihin, joita yhdistellään eri tavoilla.

Asiantuntijat seuraavat arvopaperi- ja rahoitusmarkkinoiden kehitystä aktiivisesti ja tekevät sijoitusrahastoon tarvittavat muutokset näkemyksensä mukaisesti. Sijoituksia ei kuitenkaan kannata unohtaa kokonaan. Tarkastele niitä säännöllisin väliajoin, jotta esimerkiksi osakkeiden ja joukkolainojen jakauma pysyy sellaisena kuin haluat.