Yksilöllisyys on suurinta luksusta

Suomessa ei ole oikein osattu tehdä luksuksesta kasvubisnestä. Kämp Collection Hotels aikoo näyttää, että se on mahdollista. Nopeasti laajentuneen yhtiön tunnetuin hotelli on loistelias Kämp Helsingin keskustassa.

pb-kamp-tarkka

”Palveluala pelastaa Suomen,” julistaa Kämp Collectionin toimitusjohtaja Laura Tarkka.

Kämp on Suomen vanhin ja arvokkain hotellibrändi, mutta sen omistaja Kämp Collection Hotels on nuori ja ärhäkkä kasvuyritys. Uusi nimi on vasta pari kuukautta vanha, ja yrityksellä on ikää alle kaksi vuotta.

Kämp Group -niminen yritys syntyi, kun pääomasijoittaja Capman osti Esa Karppisen Berling Capitalilta Hotel Kämpin ja neljän Glo-hotellin ketjun vuonna 2014.

”Kämp Group kuulosti liiaksi korporaatiolta. Kämp Collection korostaa sitä, että emme ole ketju, vaan kaikilla hotelleilla on oma vahva identiteettinsä”, kertoo toimitusjohtaja Laura Tarkka. Hän on ollut mukana yrityksessä lähes sen käynnistymisestä saakka. 

Käynnistysvaiheessa hotelliyrityksen liikevaihto oli alle 40 miljoonaa. Omistaja on asettanut tavoitteeksi sen tuplaamisen.

Hotelleja onkin tullut lisää sekä yrityskaupoilla (Klaus K, Haven, Fabian ja Lilla Roberts) että saneeraamalla vanhoja tiloja. Kesällä 2017 aukeaa St. George Yrjönkadulle. Lisäksi olemassa olevia kohteita kohennetaan ja laajennetaan.

Ei prameaa eikä jäykkää

Kämp Collection Hotels on siis hotelli- ja ravintolayritys, joka keskittyy yksinomaan luksus- tai ”upper high end” -kohderyhmään. Perinteisesti tämä ei ole ollut suomalaisten vahvaa aluetta. Tarkkakin myöntää asian, mutta huomauttaa, että luksuksen määritelmä on muuttunut.

”Nykypäivän luksus ei tarkoita enää prameaa ja jäykkää, vaan ihmisten huomioonottamista yksilöinä sekä pieniä elämyksiä. Kun asiakkaaseen saa luotua tunnesiteen, tämä toimii. ”

Puolet hotelliryhmän asiakkaista tulee ulkomailta. Laura Tarkka tunnistaa ainakin kolme asiakastyyppiä. Ensimmäiseen voidaan lukea vaativat ja maksukykyiset liikemiehet ja businessmatkustajat, toiseen työkseen matkustavat ”road warriorit”.

”Heillä voi olla 200 matkapäivää vuodessa eivätkä he aina tiedä, missä heräävät. Näissä on sellaisiakin asiakkaita, joiden talvitakit ovat täällä meillä säilytyksessä.”

Kolmas ryhmä on kotimaista asiakaskuntaa, jolle viikonloppu ylellisessä hotellissa Helsingissä nousee elämän kohokohdaksi. 

”Meille on tärkeää, että kaikkia asiakkaita palvellaan samalla tavalla taustoista riippumatta. Ja tavoitteena on, että kun on kerran käynyt, seuraavalla kerralla jo muistetaan erityistoiveet.”

Henkilöstöstä se lähtee

Tarkka siteeraa sanontaa, jonka mukaan jos haluaa tietää miten yrityksellä on mennyt aiemmin, pitää katsoa tuloslukuja. Jos taas kiinnostaa, miten menee juuri nyt, pitää katsoa asiakastyytyväisyyttä. Ja jos haluaa tietää, miten yrityksellä menee tulevaisuudessa, pitää katsoa henkilöstötyytyväisyyttä. 

”Tämän olen insinöörinä oppinut ja se on hyvin loogista. Ihmiset, he ovat meidän brändimme. Heihin pitää investoida, jotta tuote vastaa markkinointia.”

Panostus tarkoittaa Kämpissä esimerkiksi uusia työvaatteita, henkilöstön tilojen remontointia ja mukavien asioiden tekemistä yhdessä. Mutta yhtä lailla se tarkoittaa osaamisen kehittämistä - vaikkapa sitä, että harjoitellaan myös kielteisen palautteen vastaanottamista.

”Olemme antaneet henkilöstölle valtaa ja vastuuta hoitaa asioita. He saavat esimerkiksi korjata virheet ja valituksen aiheet. Henkilöstöä motivoi se, että he pääsevät ilahduttamaan asiakkaita ja kehittämään toimintaa.”

Toki kannattavuuden parantamiseen vaaditaan myös numerotaitoja. Hinnoittelu ja asiakasvirtojen hallinta ovat isossa roolissa.

Lisää vetovoimaa Helsinkiin

Markkinointi on Tarkalle investointi eikä kulu. Tässä asiassa Kämp Collection uskoo yhteisöllisyyden voimaan.

Kämpille yhteisö tarkoittaa ennen kaikkea Helsinkiä. Vetovoimainen, matkailijoita kiinnostava Helsinki on hotelleille parasta markkinointia. Kämp onkin ollut mukana matkailu- ja ravintolayritysten rintamassa keräämässä yksityistä rahoitusta Guggenheim-museohankkeelle.

”Kun teimme hiihtolomakampanjan, emme kilpailleet hinnoilla, vaan tarjosimme asiakkaille liput Ateneumiin. Haluamme tehdä entistä enemmän yhteistyötä eri tahojen, kuten Visit Finlandin ja Design Districtin kanssa.” 

Tarkka nostaa esimerkiksi yhteisön kehittämisestä myös huippukokkien Henri Alénin ja Tommi Tuomisen huhtikuussa avautuneen Finnjävel-ravintolan, joka toimii Kämp Collectionilta vuokrattuissa tiloissa.

”Neuvottelin kundeille vuokrasopimuksen ja siirsimme toimistojamme, jotta he pääsevät niihin tiloihin. Vitsit että he ovat hienoja tyyppejä! Haluan, että emme kilpaile keskenämme vaan olemme tässä yhdessä: palveluala pelastaa Suomen”, Tarkka julistaa.

pb-kamp-aula

Kämpin lobby on yksi hotellin näyttävimpiä tiloja. Täällä voi aistia 125-vuotisen historian tuomaa eleganssia ja glamouria.

Kämp Collection -konserni

  • Liikevaihto 62 miljoonaa euroa 2015, tulos ei julkinen
  • Henkilöstöä 450
  • 9 hotellia (Kämp, Klaus K, Haven, Fabian, Lilla Roberts ja 4 Glo-hotellia), 10 ravintolaa, 4 baaria pääkaupunkiseudulla. St George aukeaa kesällä 2017.
  • Omistajat Capman rahasto, Berling Capital, Rake, hallitus ja toimiva johto

Teksti Heidi Hammarsten
Kuva Junnu Lusa, Kämp Collection Hotels

Alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan on ilmestynyt PB Magazinen numerossa 1/2016.

Ota yhteyttä Nordea Private Bankingiin