Uuden ajan sijoitussalkku

Mats Hansson

Kirjoittaja on Mats Hansson, Nordean varallisuudenhoidon Asset Allocation -tiimin johtaja. 

Sijoittamisen vaikeusastetta lisäävät kaikkialla vaanivat muutokset. Jotkut muutoksista ovat pysyviä, toiset väliaikaisia. Sijoittajan on reagoitava niihin.

Mausteiden tuonti Aasiasta oli 1600-luvulla kannattavaa, mutta myös riskialtista liiketoimintaa. Laivan varustaminen oli kallista, ja mausteiden hinta saattoi matkan aikana laskea voimakkaasti. Jos laiva haaksirikkoutui matkalla, varustaja menetti tietysti kaiken sijoittamansa. Näitä riskejä ryhdyttiin Hollannissa tasaamaan perustamalla erillisiä osakeyhtiöitä, yksi jokaista laivaa kohden. Näin sijoittajan tai varustajan ei enää tarvinnut laittaa kaikkea yhden kortin varaan, vaan hän pystyi jakamaan varansa useaan laivayhtiöön. 

Myöhemmin Hollannin kauppakomppania laski liikkeelle osakkeita, joilla pystyi käymään kauppaa Amsterdamin pörssissä. Näin sijoittajalle syntyi myös mahdollisuus helposti myydä sijoituksensa. Yksi sijoittamisen suurista rakennemuutoksista oli alkanut.

pb-mausteet-525x328

Hajauttamisen merkitys kasvanut 

Tarina laivanvarustamisesta kertoo riskien jakamisesta ja pörssien syntymisestä, mutta myös yritysten riskeistä. 

Yritykset hajauttivat tämän jälkeen toimintaansa useisiin toimialoihin riskinhallintaan vedoten, kunnes konglomeraatteja eli monialaisia konsernirakenteita ryhdyttiin taas purkamaan, strategiaa selkiyttämään ja kilpailukykyä parantamaan. Yhtiöt tekivät juuri sen, mitä niiden sijoittajan näkökulmasta pitikin tehdä.

Sijoittajan edun mukaista ei ole se, että yhtiö tekee sekä kumisaappaita että televisioita, vaan se, että sijoittaja voi sijoittaa molempiin juuri niin paljon kun haluaa, ilman yrityksen määräysvaltaa. Tällöin myös yksittäisen yrityksen riski ja osakkeen volatiliteetti on keskimäärin kasvanut, koska yritysten toiminta on keskittyneempää ja siten riskialttiimpaa kuin ennen.

Hajauttaminen on siis nyt entistä tärkeämpää. Tutkimusten mukaan 1960-luvulla sijoittaja pystyi painamaan osakesalkun riskitason melko lähelle markkinariskiä 20 osakkeella, nyt siihen tarvitaan 50 osaketta. Onneksi tämä on nykyisin entistä helpompaa, koska elektroninen pörssikaupankäynti, kaupankäynnin siirtyminen verkkoon ja lopulta pörssieristä luopuminen ovat tuoneet myös kansainväliset osakemarkkinat jokaisen ulottuville.

Riskit voivat tulla yllättävältä suunnalta

Sijoittamisen edellytykset ovat parantuneet, kun tuottoja voi nyt metsästää kansainvälisesti, kutistuvan Helsingin pörssin sijasta. Haittapuoliakin on. Osakemarkkinoiden volatiliteetti on aina ollut korkeampaa kuin mitä sen niin sanottujen fundamenttien valossa pitäisi olla, mutta nyt likviditeetin tuoma heilunta voi olla vielä voimakkaampaa.

Sijoittajan kokema volatiliteetti voi olla vielä sitäkin korkeampi. Tämä johtuu siitä että yksityissijoittajien salkut eivät yleensä ole tarpeeksi hyvin hajautettuja, jolloin yhden osakkeen volatiliteetti vaikuttaa salkkuun enemmän kuin sen pitäisi. Osakkeiden keskimääräinen volatiliteetti on taas noussut viime vuosikymmeninä juuri yritysten liiketoiminnan keskittymisen johdosta.

Osakepoiminta vaatii nyt enemmän tietoa ja taitoa sekä myös nopeutta. Kansainvälistyminen ja liiketoiminnan keskittyminen muuttaa sekä yritystä että sen toimintaympäristöä ja kilpailutilannetta entistä nopeammin. Ei auta, että tuntee yhtiön, pitää myös tuntea sen kilpailijat sekä varautua kilpailutilanteen mahdolliseen muutokseen.

Sijoitusmaailma ei olekaan niin globaali

Voisi olettaa, että kansainvälistyminen johtaisi siihen, että pörssit liikkuvat entistä enemmän samaan suuntaan, eikä kansainvälinen hajauttaminen enää olisikaan yhtä tärkeää. Tämä pitää paikkansa vain silloin, kun osakemarkkinat laskevat voimakkaasti maailmanlaajuisesti. Silloin kaikki markkinat laskevat, eikä sijoittajalla ole muuta pakopaikkaa kuin matalan riskin sijoitukset.

Muutoin markkinat voivat vieläkin kehittyä hämmästyttävän epäyhtenäisesti. Esimerkiksi jos sadan euron sijoitus on Pohjois-Amerikassa kasvanut alkuvuodesta 2009 vuoden 2015 loppuun mennessä 330 euroon, Euroopassa on voitu päästä vain 230 euroon. Silti  markkinoiden korrelaatio on lyhyellä aikavälillä korkea. Tämä johtuu siitä, että globalisaatiosta huolimatta talous voi kehittyä hyvinkin eri tahtiin, mikä vaikuttaa ennen kaikkea paikallisesti painottuneisiin, usein pienehköihin yrityksiin. Toiseksi se, millä tavalla eri pörssit ovat jakautuneet eri toimialoihin, vaikuttaa myös kurssikehitykseen, koska eri toimialat eivät kehity samansuuntaisesti. Tämä vaikuttaa varsinkin pienissä pörsseissä, kuten Suomessa, joka on hyvin riippuvainen muutaman toimialan menestyksestä.

Tutkimus lisää ymmärrystä

Tieto ei lisää tuskaa – päinvastoin. Rahoituksen tutkimus auttaa sijoittajaa ymmärtämään, mihin salkun rakentamisessa nyt kannattaa kiinnittää huomiota. Yrityskohtaisen riskin korostuminen ja kansainvälisen hajauttamisen tärkeys globalisoituneessakin maailmassa ovat johtopäätöksiä, jotka perustuvat moneen, melko tuoreeseen akateemiseen tutkimukseen. 

Hajauttamisen idea ja periaatteet eivät ole hävinneet mihinkään, mutta tiedämme nyt paremmin, mihin salkun kokoamisessa kannattaa tänä päivänä kiinnittää huomiota. 

Yritysten keskittyminen ydinosaamiseensa on looginen kehityssuunta kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Sijoittajan pitäisi ottaa huomioon tämä ilmeisen pysyvä muutos ja rakentaa salkkunsa vastaamaan tätä kehitystä.


Teksti Mats Hansson
Kuva Getty Images

Alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan on ilmestynyt PB Magazinen numerossa 1/2016.

Ota yhteyttä Nordea Private Bankingiin