Korkorahastot

Korkorahastot sopivat sinulle, kun haluat välttää sijoituksissasi suuria arvonvaihteluja. Ne ovat sijoitus raha- ja joukkolainamarkkinoille, joilla sijoitusten arvonvaihtelu on maltillisempaa kuin osakemarkkinoilla. Nordean valikoimassa on rahastoja niin lyhyelle kuin pitkällekin sijoitusajalle.

Korkorahastot Ominaisuudet Hinnat Säännöt ja esitteet Korkorahastot

Korkotuotteisiin sijoittavat rahastot ovat vaihtoehto suorille korkosijoituksille, joita ovat esimerkiksi joukkolainat. Rahastosijoittaja saa jo pienelläkin summalla useita sijoituskohteita, jolloin sijoitusten tuotto-odotus paranee hyvän hajautuksen ansiosta. Korkosijoitukset tuottavat usein hyvin, kun osakekurssit ovat laskusuunnassa ja päinvastoin. On hyvä jakaa sijoituksensa sekä osakkeisiin että korkotuotteisiin.

  • Tuotto perustuu korko- ja luottoriskimarkkinoiden kehitykseen.
  • Voit sijoittaa pieniäkin summia, sillä minimimerkintä on vain 10 euroa.
  • Rahastoja voi ostaa ja myydä milloin vain.
Ominaisuudet

Tuottoa korkomarkkinoilta

Korkorahastojen tuotto perustuu korkomarkkinoiden kehitykseen. Korkorahastot voidaan jaotella lyhyen koron, keskipitkän koron ja pitkän koron rahastoihin.

Korkorahastot hajauttavat sijoituksiaan eri liikkeeseenlaskijoiden ja eri maiden lainoihin. Lisäksi ne hajauttavat sijoituksia ajallisesti eli ostavat eri aikoina ja eri pituisia lainoja. Sijoituskohteiden liikkeeseenlaskijoita voivat olla esim. valtiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt sekä rahoituslaitokset ja muut yritykset.

Sjoitusrahastojen sijoituskohteiden valintaperiaatteet eli sijoituspolitiikka käy ilmi rahaston avaintietoesietteestä  ja rahaston säännöistä.

Laaja valikoima korkoihin sijoittavia rahastoja

Korkorahastot voidaan jaotella tarkemmin lyhyen koron, keskipitkän koron ja pitkän koron rahastoihin.

Lyhyen koron rahastot
Rahamarkkinarahastot & muut lyhyen koron rahastot

Keskipitkän koron rahastot
Yhdistävät lyhyt- ja pitkäaikaisia korkoinstrumentteja

Pitkän koron rahastot
Sijoittavat pääosin pitkäaikaisiin, laina-ajaltaan yli vuoden pituisiin joukkolainoihin ja muihin korkoinstrumentteihin. Sijoituskohteiden liikkeeseenlaskijoita voivat olla valtiot, kunnat, muut julkisyhteisöt ja yritykset.
 
Valtionlainarahastot
Valtionlainarahastot sijoittavat pääosin valtioiden ja muiden julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin. Näissä rahastoissa merkittävin riski muodostuu korkoriskistä.
 
Yrityslainarahastot / Investment Grade -rahastot
Yritysten (pankit ja muut yritykset) liikkeeseen laskemiin lainoihin sijoittavia rahastoja kutsutaan yrityslainarahastoiksi. Niissä merkittävin riski muodostuu luottoriskistä, eli sijoitusten liikkeeseenlaskijan velanmaksukyvyn muutoksiin liittyvästä epävarmuudesta.
 
Korkean riskin yrityslainarahastot / High yield -rahastot
High yield -rahastot puolestaan sijoittavat matalan luottoluokituksen saaneiden yritysten liikkeeseen laskemiin lainoihin. Niille on ominaista korkeampi riski ja tuotto-odotus.

Tuotto osakemarkkinoita vakaampaa ja riskit vähäisemmät

Korkorahastojen tuotto perustuu korkkomarkkinoiden kehitykseen, joka on osakemarkkinoita vakaampaa. Vakauden vastapainona on alhaisempi tuotto. Korkorahastojen tuotto riippuu korkotasosta ja sen vaihteluista sekä valituista kohteista ja ostojen ja myyntien ajoituksesta.

Korkorahastoissa merkittävimmät riskit muodostuvat korko- ja luottoriskistä.

Korkoriski kuvaa korkosijoituksen hinnan herkkyyttä korkotason muutoksille. Korkotason muutokset vaikuttavat käänteisesti korkosijoituksen hintaan, eli korkotason noustessa korkosijoituksen hinta laskee ja päinvastoin.

Luottoriskillä tarkoitetaan epävarmuutta joukkolainojen liikkeeseenlaskijan takaisimaksukyvystä. Kun sijoitukseen liittyvän luottoriskin odotetaan nousevan, sijoituksen arvo laskee ja päinvastoin.

Kaikessa korkosijoittamisessa riski liittyy korkotason nousuun sijoitusaikana. Mikäli markkinakorot nousevat ja sijoittaja myy rahasto-osuutensa, saattaa tuotto jäädä odotettua pienemmäksi, jopa miinusmerkkiseksi. Tämä perustuu siihen, että korkotason noustessa rahaston salkussa olevien joukkolainojen tai rahamarkkinasijoitusten markkina-arvo laskee, jolloin myös rahasto-osuuden arvo laskee. Vaikutukset vaihtelevat voimakkuudeltaan rahamarkkinarahastoissa, keskipitkän koron rahastoissa ja joukkolainarahastoissa.

Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain.

Hinnat

Rahasto-osuuksien ostosta eli merkinnästä peritään merkintäpalkkio ja myynnistä eli lunastuksesta lunastuspalkkio. Verkkopankissa teet rahastomerkinnät alennetuin palkkioin.

Rahasto maksaa rahastoyhtiölle hallinnointipalkkiota, joka muodostuu rahaston hoidon kustannuksista kuten arvonlaskennasta, kirjanpidosta ja raportoinnista.

Hallinnointipalkkion määrä ilmoitetaan vuotuisena palkkiona. Sitä ei veloiteta erikseen, vaan se vähennetään rahasto-osuuden päivän arvosta. Palkkioon sisältyy rahasto-osuuksien säilytysmaksu.

Nordean Avain- ja Check-in-asiakkailta, jotka joko konttorissa tai verkkopankissa tehdyn rahastosäästösopimuksen mukaisesti säästävät säännöllisesti Nordea-rahastoihin, ei peritä merkintäpalkkiota ja vastaavasti Kanta-asiakas saa 50 % alennuksen merkintäpalkkiosta.

Rahastojen palkkiot saat rahastokohtaisesti Rahastot Nytistä.

Säännöt ja esitteet

Tutustu rahaston sijoituspolitiikkaan, riskeihin ja kuluihin lukemalla rahaston avaintietoesite, säännöt ja virallinen rahastoesite ennen sijoituspäätöksen tekoa Rahastot Nytistä.

Neuvoja rahastosäästämiseen

Funds Magazine 

Tilaa rahastojen digilehti

Tilaa Funds Magazine ja saat käyttöösi arkiston täynnä kiinnostavia rahastoja ja markkinoita käsitteleviä uutisia ja artikkeleita.

Sail boat stem 

Vastuullista tuottoa

Nordean rahastoja hoidetaan vastuullisesti. Salkunhoidossa otetaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat.