03.09.2010Helsingin pörssissä hiljattain päättynyt Q2-tuloskausi sujui selvästi odotuksia paremmin. Tulosparannuksiin ei tällä kertaa ylletty pelkästään kustannuskurin, vaan myös vahvistuneen kysynnän ansiosta. Syksyyn lähdetään kuitenkin haastavista asetelmista, sillä maailmantaloudesta viime aikoina saadut ristiriitaiset indikaattorit ja pelot tuplataantumasta pitävät tunnelman hermostuneena. Lähiaikojen riskit ovat mielestämme kasvaneet, eikä voimakkaan kurssiheilunnan aika ole jäänyt vielä taakse.
Ristiriitaiset talousluvut huolenaiheena
Helsingin pörssissä kesäkuukausia sävytti voimakas kurssiheilunta. Erittäin vahva toisen neljänneksen tuloskausi piristi tunnelmia heinäkuussa, mutta elokuussa markkinat hakivat jälleen suuntaa sijoittajien luoviessa yhtäältä yritysten vahvistuneiden tulosnäkymien ja toisaalta tuplataantumaskenaarioiden ristiaallokossa. Kysymys taloudellisen elpymisen vauhdista on noussut markkinoiden päällimmäiseksi huolenaiheeksi, ja lähivuosien kasvuarvioita on tarkasteltu aiempaa kriittisemmin. Emme kuitenkaan usko talouden hyytyvän niin pahoin, että se romuttaisi yritysten tulospohjaa.
Talouskehityksen osalta Eurooppa on uinut vastavirtaan, sillä täällä julkistetut tilastot ovat yllättäneet positiivisesti erityisen Saksan viennin vahvan kasvun ansiosta. Niin ikään vientivetoisen Suomen talousluvut ovat olleet myönteistä luettavaa, ja suomalaisyritysten vahvat puolivuotistulokset sekä aiempaa rohkaisevammat loppuvuoden näkymät antavat edelleen tukea kotimaisille osakesijoituksille. Suomalaisten osakkeiden suhteellista houkuttelevuutta lisäävät myös odotukset ylimääräisistä osingoista käynnissä olevan verokeskustelun seurauksena.
Vuoden alusta tarkasteltuna Helsingin pörssi (OMXH Cap) on osinkokorjattuna noussut vajaat 14 prosenttia, kun maailman osakemarkkinat ovat vahvistuneet samalla ajanjaksolla euromääräisesti tarkasteltuna (MSCI World) reilut 6 prosenttia. Painavista toimialoista parhaassa vedossa Helsingin pörssissä on tänä vuonna ollut metsäteollisuus, jota ovat avittaneet kustannusleikkausten ohella mm. sellun hinnan kaksinkertaistuminen edellisvuoden pohjalukemista.
Puolivuotistulokset ylittivät odotukset
Eurooppalais- ja yhdysvaltalaisyhtiöiden tavoin myös kotimaiset pörssiyhtiöt yllättivät markkinat odotettua paremmilla puolivuotistuloksillaan. Edeltävillä vuosineljänneksillä yritysten onnistuneet tehostamistoimet ovat pitkälti selittäneet tulosylityksiä, mutta toisen kvartaalin aikana myös liikevaihtojen odotettua vahvempi kehitys tuki tuloskasvua merkittävästi. Vaihdetuimmista yhtiöistä yli 90 prosenttia ylsi odotetun mukaiseen tai ennusteita parempaan liikevaihtoon. Lähes 60 prosenttia yhtiöistä ylitti tuloksellaan markkinaennusteet ja 20 prosenttia ylsi ennakko-odotuksiin.
Suomalaisyhtiöiden tilanteen parantumisesta kertoo myös uusien tilausten määrän selvästi ennustettua suurempi kasvu. Konepajakonsernit raportoivat kautta linjan saaneensa ennustettua enemmän uusia tilauksia, mikä lupaa hyvää yhtiöiden liikevaihto- ja tuloskehitykselle myös tulevina neljänneksinä.
Arvostus tarjoaa tilaa kurssinousulle
Tuloskauden jälkimainingeissa suomalaisyhtiöiden tulosennusteita kuluvalle vuodelle on nostettu. Syyskuun alun konsensusennusteen mukaan laskettuna Helsingin pörssin yhtiöiden tulosten odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 25 prosenttia ja vuonna 2011 noin 18 prosenttia. Ennusteiden valossa Helsingin pörssin kuluvan vuoden P/E-kerroin on vajaat 14, kun pitkän aikavälin keskiarvo voittokertoimelle on noin 15. Suhteessa Länsi-Euroopan osakemarkkinoiden keskimääräiseen arvostukseen Helsingin pörssin arvostustasossa on edelleen pieni preemio. Osittain tätä selittävät historialliset syyt, mutta myös Helsingin pörssin muuta maailmaa syklisempi toimialarakenne.
Arvostus on mielestämme nyt houkuttelevalla tasolla ja tarjoaa tilaa myönteisen vireen jatkumiselle. Suomalaisosakkeista tulisi kalliita vasta, jos tuloskasvu jäisi reippaasti odotettua vaisummaksi, eikä tämä vaikuta mielestämme tällä hetkellä todennäköiseltä. Myös suhteessa alhaiseen korkotasoon osakkeiden arvostus on matala. Korkomarkkinoiden tuotto pysyy vaatimattomana jatkossakin, mikä näkemyksemme mukaan houkuttelee sijoittajia osakemarkkinoille.
Luvassa runsas osinkosato 2011?
Valtionvarainministeriön kesällä julkistamassa väliraportissa ehdotettiin kiristyksiä pääomatulon ja osinkojen verotukseen. Mikäli verotyöryhmän esitys hyväksytään nykymuodossaan, uskomme, että kotimaiset listayhtiöt tulevat jakamaan tavanomaista suuremmat osingot ennen lainmuutosta. Näin kävi, kun osinkoverotusta viimeksi uudistettiin vuonna 2005.
Tällä hetkellä Helsingin pörssin yhtiöiltä odotetaan markkinoilla keskimäärin 4,4 prosentin osinkotuottoa, mitä suhteessa mataliin korkotuottoihin voidaan pitää jo varsin houkuttelevana tasona. Mielestämme ennusteet eivät kuitenkaan vielä täysimääräisesti huomioi mahdollisia veromuutoksen aikaansaamia osinkojen korotuksia. Hyviä osinko-odotuksia tukevat myös yritysten ensimmäisen vuosipuoliskon ennustettua parempi tuloskehitys, maltillisina pysyneet investoinnit, vahvat kassavirrat sekä runsaat voitonjakokelpoiset varat. Odotammekin ensi kevään osinkopotin nousevan merkittävästi viime vuodesta.
Osakevalinnassa huomioitavaa: kehittyvät markkinat
Kotimaisissa yhtiövalinnoissamme arvostamme tällä hetkellä vahvojen tulosnäkymien, hyvän markkina-aseman ja kohtuullisen arvostuksen lisäksi mahdollisuuksia omistaja-arvoa lisääviin yritysjärjestelyihin sekä potentiaalista lisäosinkoa. Erityismielenkiintomme kohteena ovat yhtiöt, joiden kasvuajurit ovat kehittyvillä markkinoilla. Kehittyvät maat tuovat jo yli 70 prosenttia maailmantalouden kasvusta, ja uskomme niiden jatkavan reippaan kasvun tiellä lähivuosina. Kehittyvien maiden näkymiä tukevat mm. suotuisa väestörakenne, kasvavat kotimarkkinat ja runsaat luonnonvarat.
Kotimaisen osakesijoittajan kannattaa muistaa, että kehittyvien maiden kysynnästä hyötyvät vahvasti myös useat suomalaiset vientivetoiset yritykset. Tällaisia ovat esimerkiksi mallisalkkuyhtiömme Kemira, KONE, Metso, Nokia, Nokian Renkaat ja Outotec. Markkinatilanteeseen sopivia yhtiövalintoja esittelemme Nordean verkkopankissa salkkupalveluasiakkaille julkaistavassa kotimaisessa osakemallisalkussa.
Tero Wesanko
Pääosakestrategi,
Nordea varallisuudenhoito