23.11.2011Taskuraha on yksi tärkeimmistä ja parhaista tavoista opettaa lapselle rahankäyttöä ja oman talouden suunnittelua. Suomessa kuitenkin suurin osa vanhemmista jättää tämän vaihtoehdon käyttämättä.
Nordea selvitti, miten 6–17-vuotiaiden lasten vanhemmat opettavat lapsilleen rahankäyttöä ja kuinka hyviä roolimalleja he itse kokevat olevansa raha-asioiden hoitoon liittyen. Tutkimuksen mukaan Suomessa yli puolet lapsista ei saa ollenkaan säännöllistä viikko- tai kuukausirahaa. Nuorimmista 6–8-vuotiaista vain kaksi kymmenestä saa säännöllistä taskurahaa ja 9–11-vuotiaistakin alle neljä kymmenestä. Myös 15–17-vuotiaista vain hieman yli puolet saa säännöllistä taskurahaa. Säännöllisen taskurahan antaminen on vähentynyt vuodesta 2006, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran.
Useimmat lapset saavat taskurahan käteisenä, mutta lapsen kasvaessa rahat maksetaan yhä useammin lapsen tilille. Viikkorahaa pienimmät saavat keskimäärin 2 euroa, 9–11-vuotiaat saavat 4 euroa, 12–14-vuotiaat 7 euroa ja 15–17-vuotiaat 17 euroa. Kahdentoista vuoden ikä näyttää olevan rajapyykki, jonka jälkeen suurempi osa lapsista saa kuukausirahaa kuin viikkorahaa. Kuukausirahaa nauttivat 12–14-vuotiaat saavat vanhemmiltaan keskimäärin 28 euroa ja 15–17-vuotiaat jo 57 euroa kuukaudessa. Suomalaisvanhempien mielestä taskurahalla pitäisi kattaa lähinnä makeiset, huvitukset sekä pelit ja lelut. Viikko- tai kuukausirahasta pitäisi joka neljännen vanhemman mielestä jäädä jotain myös säästöön.
- Säännöllinen oma taskuraha on tärkeä työkalu rahan arvon ymmärtämiseen ja oman rahankäytön suunnittelun opettelemiseen. On tärkeää, että lapsi tai nuori tietää ennakolta milloin hän saa taskurahaa ja kuinka paljon. Näin lapsi voi jo varhaisessa vaiheessa opetella suunnittelemaan menojaan siten, että raha riittää koko viikoksi tai kuukaudeksi. Isompia tavoitteita varten taskurahasta voi opetella myös säästämään. Lapselle on myös terveellinen kokemus oppia, että jos rahan tuhlaa kerralla, seuraavaan taskurahapäivään asti joutuukin sinnittelemään kokonaan ilman rahaa eikä ole varaa ostaa mitään, Nordea yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen toteaa.
Suomalaisvanhemmat aktiivisia opastajia…
Suomalaiset vanhemmat pitävät tärkeänä talouden hallinnan, rahankäytön ja vastuullisuuden opettamista omille lapsilleen. Ainoastaan neljä vanhempaa sadasta ei aktiivisesti opeta lapselleen näitä asioita. Myös lapsen ikä vaikuttaa: nuoremmille lapsille pidetään tärkeänä selittää, miksi ei voida ostaa kaikkea mitä lapsi haluaisi. Nuorempien kanssa keskustellaan usein myös siitä, kuinka lapsen kannattaa käyttää omia taskurahojaan ja säästöjään. Teini-ikäisten kanssa keskustellaan edellisten lisäksi paljon siitä, miten erilaisten tuotteiden hintoja ja laatua vertaillaan sekä etsitään yhdessä taloudellisimpia vaihtoehtoja, tarjouksia ja alennuksia. Yli 15-vuotiaiden kanssa korostuu jo vastuun antaminen. Teini-ikäisten kanssa osa vanhemmista keskustelee joskus myös mediassa esitettävistä talousuutisista ja selittää niitä.
- Jo pienille lapsille taskuraha on hyvä apu rahan arvon hahmottamiseen. Esimerkiksi kaupassa on hyvä vertailla yhdessä lapsen kanssa vaikkapa erilaisten karamellien tai lelujen hintoja ja katsoa, mitä taskurahalla on varaa ostaa ja minkälaisia tuotteita taskurahalla saa ”eniten”, Numminen toteaa.
…mutta melko epävarmoja roolimalleja
Tutkimuksen mukaan pohjoismaalaisilla vanhemmilla on useimmilla alueilla varsin terveet asenteet. Vanhemmat eivät tunnusta antavansa lapsille rahaa huonoa omatuntoaan tyynnyttääkseen. He ovat myös melko yksimielisiä siitä, että ei pidä antaa periksi kaikille lapsen mielihaluille. Suurin osa yrittää myös opettaa lapselle, ettei tuotemerkillä ole aina väliä.
Muutamilla alueilla suomalaiset kuitenkin eroavat muista pohjoismaalaisista. Suomessa kierrätetään selvästi enemmän vaatteita ja urheiluvälineitä. Suomessa vanhemmat pitävät myös hieman useammin tärkeänä antaa lapselleen oikeanlaisia vaatteita, urheiluvälineitä tai elektroniikkaa, jotta tämä olisi sosiaalisesti itsevarma.
Puolet suomalaisista vanhemmista pitää itseään erittäin tai melko hyvänä roolimallina rahankäytön ja säästämisen suhteen. Näistä erittäin hyvänä roolimallina itseään pitäviä on 20 prosenttia. Sen sijaan erittäin tai melko huonona roolimallina itseään pitää 14 prosenttia vastaajista.
Nordea tutki syyskuussa 2011 pohjoismaalaisten 6–17-vuotiaiden lasten vanhempien suhtautumista ja asenteita lasten talouden hallinnan, rahankäytön ja säästämisen opastamiseen sekä siihen, miten he itse toimivat erilaisissa käytännön tilanteissa. Suomessa tehtiin 1037 haastattelua. Suomessa on noin 725 000 6–17-vuotiasta lasta ja nuorta.
Lisätietoja:
Anu Numminen, yksityistalouden ekonomisti, p. 09 165 88218
Marko Mettenranta, konserniviestintä, p. 09 165 42649
