Korkosuojaus on IN
27.02.2009Usein asuntovelallinen pohtii lainan suojaamista koronnousulta silloin, kun korot ovat korkealla ja tuntuu, ettei koronnousuun ole enää taloudessa varaa. Korkosuojaus on kuitenkin järkevintä ja edullisinta juuri nyt, kun korot ovat alhaalla.
Asuntolainojen viitekorkojen lasku on tuntunut velallisten kukkarossa. Esimerkiksi asuntolainan viitekorkona yleisesti käytetty kahdentoista kuukauden euribor on laskenut syksyn ”huippulukemasta” 5,5 prosentista kahden prosentin tuntumaan. Moni on myös korkojen laskiessa päättänyt vaihtaa viitekorkoa hieman useammin eli esimerkiksi kolmen kuukauden välein vaihtuvaksi. Isossa asuntolainassa koronlaskun vaikutus voi olla satoja euroja kuukaudessa.
Periaatteessa on niin, että kun korot laskevat, on kaikkein järkevintä sitoa laina viitekorkoon, joka vaihtuu mahdollisimman usein. Kun taas korot ovat noususuunnassa, on hyvä sitoa lainan korko mahdollisimman pitkäksi aikaa kiinteäksi. Näin pääsee nauttimaan matalasta korosta pitkään.
Kun korot nyt ovat varsin matalalla, kannattaa alkaa pohtia suojautumista korkojen nousulta kiinteän koron tai korkokaton avulla. Se, kumpi tapa on oikea, riippuu oman talouden joustomahdollisuuksista. Kiinteä korko sopii silloin, kun haluat tietää kuukausierän määrän tarkalleen etukäteen vuosiksi eteenpäin. Kuitenkin jos ajatuksissa on, että maksettavaa kuukausisummaa tulisi voida muuttaa laina-aikana tai välillä haluat maksaa vain korkoja, on korkokatto joustavin suojautumiskeino, se kun sallii maksuohjelman muutokset korkokaton voimassaoloaikana.
Harva pystyy optimoimaan ”halvimman” koron koko laina-ajalle, joka saattaa olla parikymmentä vuotta. Harva viitsii myöskään seurailla asuntolainan korkokehitystä jatkuvasti. Siksi kovin lyhyt korkojakso ei välttämättä ole mielekäs. Asuntolainassakin voisi päteä myös säästämisestä tuttu teesi ”ei kaikkia munia samaan koriin”. Osalle lainaa voi ottaa kiinteän koron tai korkokaton, ja osan jättää vaihtuvakorkoiseksi.
Markkinakorot ovat edelleen laskusuunnassa. Silti nyt on oikea hetki valpastua ja miettiä, milloin suojautuu seuraavalta nousulta – ennen kuin on liian myöhäistä.
Tarja Svartström
